- Unohdin kysyä milloin itse muutit Ruotsiin?
Mille paikkakunnalle?
Menitkö umpimähkään tuntemattomaan kuten minä vai oliko sinulla siellä tauttavia?
Jos väitteissäsi olisi totuuden hiventäkään niin, omakohtaisesti kokemasi onnela on ainutlaatuinen rRuotsiin muuttajan kohdalla.
Jos sinulla ei ole omaa kokemusta niin harkitsisit hieman älyttömyyksiäsi! - Useiden vuosien ajan kävin auttamassa äitiäni hänen sinnitellessään omakotitalossaan.
Mikään tekemäni ei ollut riittävän hyvää eikä oikea-aikaista.
Tyytymätön yrmyily ja keljuilu olivat palkkani. Jälkeen päin inhottaa, että passasin niinkin paljon ja aivan liian pitkään. - Minua säälittävät ne fanaatikkomammat jotka kuntosalillakin lutkuttelevat putkivempaimissa ja taljoissa sormukset käsissään.
Vaikka vastukset ovat vähäiset niin kyllä kulta on karhennetun taljatangon terästä pehmeämpää.
Jos mammat panisivat vekottimeen enemmän vastusta niin sormussormi ilmoittaisi itse asetelman kiusallisuudesta. - Kävin selailemassa. Niillä sairasvoimistelun kuntoutusliikkeillä eivät lihakset kasva.
Tosin, jos reidet ja pakarat ovat täysin näivettyneet niin ehkä se silloin on mahdollista. Kun olemattomasta lähtee niin pienikin muutus on suhteellisen suuri. - Ulla bakar bullar små - - -
Mutta asiasta aivan vakavasti. Olen ollut lukuisissa tilanteissa joissa, paremmin tai huonommin ruotsia osaavat suomalaiset neuvottelevat tai keskustelevat ruotsiksi ruotsalaisten kanssa.
Varsinkin neuvottelutilanteissa tämä epäoikeudenmukaista.
Toinen osapuoli kommunikoin äidinkielellään ja toin osapuoli vääntää itselleen vierasta kieltä kehnommin tai paremmin mutta joka tapauksessa paljon huonommin vivahteita ja sävyjä tajuten kuin äidinkieliset.
Minusta on taspsuolisempaa, että neuvottelussa käytetään kummallekin osapuolelle vierasta kieltä. Svedut osaavat enkkua keskimääräisesti paremmin kuin suomalaiset joten se olisi, ja on osoittautunut käytännössäkin parhaaksi neuvottelukieleksi.
Miksi hiivatissa suomalaiset sönkkäävät sitä ruotsiaan svedujen kanssa?
Ps. Lukion jälkeen asuin ruotsissa 3 vuotta. Minulla oli osan aikaa ruotsalainen asuinkaveri ja osan ajasta asuin alivuokralaisena sveduperheen rivarissa.
Mennessäni tajusin miten avuttoman käyttövalmiuden 50 / 60 lukujen kielen opetus antaoi. - Kiitoksia lohdullisesta kommentista!
Okulaarit ovat pahimmat. Molemmista silmistäni leikattiin kaihit vajaa 20 vuotta sitten. Samassa yhteydessä korjattiin -6 diopterin likinäköisyyteni ja voi unohtaa käyttämäni silmälasit.
Nyt, viimeisen vuoden aikana on kaukonäköni heikentynyt sen verran, että lasit auttavat joissakin tilanteissa mutta en kuskaa niitä mukanani.
Mihin perkeleeseen minä viimeeksi ne jätin?
Raivostuttavaa! - Tunnustaudun natsiksi = kansalliseksi sosialistiksi.
Suomi ja suomalaisuus ensin = nat osuutta.
Yhteiskunnan ohjaus on tarpeen monessakin toiminnossa = si osuutta.
Tuosta huolimatta en ole käynyt kähveltämässä kännykkää enkä lompakkoa, muistaakseni! - Lähimmäisen kontrollia.
On tunnustettava, että aivan lähimuisti pätkii. Jos jostakin syystä jätän vaikkapa avainnipun tavallisuudesta poikkeavaan paikkaan niin jopa menee päätellen etsittäväksi. Yms.
Vaimoni on ilkeämielisesti sanonut, että minä lahoan yläpäästä nopeammin kuin alapäästä.
Tarkoitanee sitä, että jalat vievät nopeammin kuin nuppi pystyy seuraamaan.
Nuorena vastaavaa tapahtui riittävässä juoppeessa. - Älä höpötä! Elimme 12 vuotta tilanteessa jossa minä en tehnyt kotona yhtään mitään.
Olin jo aikaisempina vuosina osa-aikaharjoitellut poissaoloja.
Kun tulin kotiin perjantai iltaisin klo18 tienoissa niin kävelin kaapille tein drinkin.
Emme käyneet missään ja pian tuttavammekin tajusivat pelin hengen ja minä voin olla rennoissa vetimissä perjentai illasta maanantai eemuun klo 3 -5:n jolloin lähdin puutteen torjuntaan.
Tenavat oliva alussa ala-aste ikäisiä.
Vainoni ja lapset hoitivat 163m2 rinnetalon tontteineen, piha ja lumitöineen.
Ensin lähti vanhempi tenava opiskelemaan ja sitten nuorempi teki saman joten aivan lopussa vaimo hoiti kaiken.
Siinähän olisi ollut syytä mattojen halkileikkaukseen mutta eipä tuo leikannut.
Ilman mitään neuvotteluja tai edes keskusteluja, olemme eläneet useita vuosia toin tyyppisessä, molempia tyydyttävässä järjestelmässä. - 60-luvun alun kuolinpesän selvitys. Työkaverini toinenkin vanhemmista oli kuollut ja jälkikasvu teki kuolinpesän inventariota.
Inventarion yhteydessä löytyi sängyn alta, kenkälaatikosta, KOP:n ja silloisen Kaukaan osakekirjoja. Nehän olivat silloin paperilla ja niissä oli mukana irtileikattavat osinkolipukkeet.
Kaveri kertoi muiden perijöiden väheksyneen arkkeja ja vaikka hän, kertomansa mukaan yritti ehdotella niiden pörssiarvon tarkistamista niin muut perikunnan jäsenet painostivat hänet hyväksymään osakekirjat nimellisarvostaan osaksi perintöä.
Vielä myöhään 70-luvulla leikattiin kuponkeja. Olin merkannut pankkia molempien lasteni nimiin. Säätelytalouden aikaan ei tullut yllätyksiä.
Olin tallelokerolla leikkaamassa kuponkeja ja tenavani olivat kaltereiden toisella puolella kun annoin heille heidän kuponkinsa, kapeat, lyhyet liuskat ja kehoitin menemään kassalle jossa täti siirtää rahat heidän tileilleen.
En ole koskaan ennen, enkä sen jälkeen nähnyt penskojani niin epäluuloisen näköisinä. - 70-luvun alkupuolelta lähtien. Ok:n rakentamisen vuoksi menivät vähät sijoitukset myyntiin saman vuosikymmenen puolella mutta heti kun helpotti, aloitin uudelleen.
2008/2009 tapahtu katastrofi. Kun pörssit romahtivat olimme kiertelemässä Kiinan sisäalueita ja kansainvälistenkin hotellien nettiyhteydet olivat käsittämättömän hitaita ja törkeän kalliita. Olimme myös jonkin asteisessa uutispimennosa.
Palattuamme kotiin olivat kurssit laskeneet reippaasti. Latin Amerika rahasto oli ainoa mojovasti voitolla ollut. Myin sen ja maksoin verot.
Hämmästelin muutaman kuukauden ja arvelin kurssien ottaneen jo pohjakosketuksen joten merkitsin kolmea kotimaista yhtiötä.
Ne riivatut jatkoivat laskuaan.
Koko revohka merkitsi perhebudjettiimme 6-numeroisen summan tappiota jonka paikkaaminen kesti muutamia vuosia.
Teen harvakseltaan harkittuja kauppoja mutta en kuvittele itseäni miksikään pörssiguruksi. Viime vuodet olen laskenut enemmän osinkojen kuin kurssinousujen varaan. - Kaikki sykettä nostava ja hengitystä kiihdyttävä toiminta on kiellettävä.
Lenkkeilyhän on ilmastomuutosta kiihdyttävää syntiä.
Hengityksen kiihtyessä hönkii puuskuutaja ilmaan hiervät pilvet hiilidioksidia.
Moinen ilmaston tuhoaminen on pantava aisoihin lainsäädännöllisesti. - Sairauden oire tai tuntuma olotilan muutoksesta ilman sairauden oireita.
Viime kesänä oli käsittämättömän vetämätön olo.
Epäilin kohonnutta kortisolia tai/ja alentunutta testotasoa.
Kävin Terveystalon labrassa otattamassa asiaan kuuuluvat kokeet.
Kortisoli ja sekä S-Testo, että S-TestoVL olivay erinomaisella tasolla.
Selitykseksi jäi vain suolan vajaus. Käytän ruuan valmistuksessa suolaa erittäin vähän ja silloin kun käytän niin mineraalisuolaa.
Alkukesä kuumassa Espanjassa ja jatko kuumassa kotimaassa pehmensi ukon.
Keitettyjen kananmunan puolikkaiden päälle reilut sillipalat mm. alkoivat auttamaan.
Verikokeilla oli lähinnä rauhoittava vaikutus,ja myös opastava. - Vittumoisesta vanhuksesta korppiselle vittuilijoihin.
En ole juurikaan lukenut mutta silloin, tällöin silmäillyt ja tässä ketjussa näyttää olevan näitä kuumapirkkoja joita korppiksen tyyli kertoilla omista asioistaan ärsyttää.
Olen korppiksen kanssa samoilla linjoilla siinä mielessä, etten viisastele mitään ympäripyöreitä mitäänsanomattomuuksia vaan jos aloituksessa tai kmmentissa on jotain minun omaan kokemusmaailmaani sivuavaa niin ilmaisen mielipiteeni omien kokemusteni muodossa.
Periatetason kilkuttelut harvoin sisältävät mitään asiaa.
Myönteiset asiat. Omien tosiasioiden kertominen muuttuu kehumiseksi lukijan/kuulijan korvien välissä! - En tiedä miksi olen vittumoinen mutta omaa tuottamusta siihen lienee.
En suostu vielä kuolemaan. Kyllä on vittumoista mutta sekin hetki lähenee koko ajan. Sinun kaltaistesi lähestyessä en hypi seinän vierille kunnoiyuksen, enkä muunkaan vuoksi.
Ahtaammissa jalankulkupaikoissa esimerkiski ovissa, vittumoisuuteni vuoksi en kunnioita sinun etuoikeuttasi vaan odotan normaalia käytöstä.
Yhden kerran vittumoisuuttani tartuin yhden kaltaisesi niskasta kiinni hänen herjattua vaimoani.
Toisen kerran olin niin vittumoinen, että pöläytin yhden nälvijän hankeen.
Nuorten naisautoilijoiden mielestä olen varmaan vittumoinen koska en kunnioita heidän röyhkeää ajotapaansa risteyksissä ja suojateillä.
Kyllä olen syyllinen paljoon muuhunkin. - Missäkö huomaa? Rauta ei kulje eikä k- pä seiso.
- On kiistatonta, että ikääntymisen myötä ihmisen perusaineenvaihduta hidastuu ja fyysiset aktiviteetit vähenevät.
Suojaravinteiden tarve ei vähene vaan pikemminkin lisääntyy.
Jos tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet otetaan tavallisesta sekaruuasta, terveellisestäkin, niin melkoisella todennäköisyydellä monessakin tapauksessa ravinnon energian kokonaissisältö ylittää tarpeen. Tuloshan on näkyvissä katukuvassa ja muuallakin.
Suojaravinteiden harkittu täydennys on mielestäni paikallaan.
Itse elän niin kuluttavaa elämää, etten ryhdy paasaamaan sillä perusteella.
Vaimoni kanssa yhteisissä pöperöissä otan huomioon hänen reunaehtonsa ja täydennän omia lisätarpeitani erikseen. - En osta vaatteita. Viimeiset ostokseni, kaksi pukua ja pari irtotakkia ostin makka-aikaan.
Vaimoni ostelee käyttövaatteeni kuten myös tuhoaa niitä harkintansa mukaan. - Syvällisen itsetutkiskelun jälkeen löysin unionista jotain hyvääkin.
Mahdollisuuden olla missä tahansa EU-maassa työttömänä työnhakijana ja nostaa siellä meikäläisen työttömyyskorvauksen.
Kerrallaan 3kk. Sen jälkeen riitti yhden kuukauden työrupeama Suomessa ja ei muuta kuin uudestaan hakemaan.
Tuossakin yhteydessä olen maininnut, että pienipalkkaisessa vaimossa on hyvänä puolena myös se, että kun hän ottaa ommaa lommaa ( rokulia tms. ) niin 3kk:n aikana ei tule paljoakaan ansion menetystä vaikka ei otakaan työttömyyskorvausta. Olipa tuo kuitenkin mukana viihdyttämässä ja joskus oli kädessä maalisutikin.
Aivan viime vuosiin saakka sai reseptilääkkeet ilmaiseksi ainakin Espanjassa. Sitten oli maksettava niiden iva. Nykyään täysi hinta ja kotilaassa anottava KELAlta korvaus. - Piitkälti yli 10 vuotta? Tietenkin on varauduttava maksamaan laina pois tai asunto menee myyntiin. Kysehän on kiinnelainasta jossa asunto on panttina.
Emme olisi tarvinneet ko. rahaa mutta käytin sitä osana perintöverojärjestelyyn.
Kyseisenä ajankohtana, 18 vuotta sitten, olivat vaimoni ja minun terveysennusteemme melko synkät ja pyrimme varautumaan pahimman varalle.
Merkitsin ko. summalla osakesidonnaisen säästövakuutuksen, edunsaajina lapsemme. Vakuutuksen sisällä tapahtuvista tuotoista ei tarvitse maksaa veroa. Vasta realisoidessa verottaja iskee siihen kyntensä.
Jokin aika sitten nostin verotta pois alkuperäisen sijoituspääoman ja tuotto-osa odottaa minun delaamistani jolloin lapsemme pääsevät osille. Jokin pieni veroton osuus saattaa vieläkin olla. Tai sitten ei.
Käänteinen laina?