- Heippa! Mulla on nyt just tällä hetkellä epätoivoinen olo: Nyt just alkoi kuukautiset, ja yhdyntä ajoittui juuri oikeaan aikaan ovulaation kannalta. Gynekologi sanoi, että mahdollisuudet ovat pienet. 45 vuotiaan munasolut ovat usein kuulemma sellaiset, että ne eivät enää hedelmöity. Olisi tosi kiva, jos jaksaisit joskus kirjoitella. Minäkin saisin vähän toivoa tähän yritykseeni. Nyt tällä hetkellä on aika epätoivoinen olo. Hienoa, että teillä on mennyt hyvin.
- Hei! Kyllä me ollaan jo jonkun aikaa yritetty. Tykkäisitkö kirjoittaa spostiini tänne suomi24? Mieluummin kirjoittelisin yksityisesti näinkin henkilökohtaisia viestejä.
- Oli varmaan aikamoinen yllätys! Kyllä mä luulen myös, että lapsivesipunktio on kohdallasi turha, siis jos verikokeesta ei tullut mitään riskiä esille. Minä luulin, että 45-vuotias jää automaattisesti "kiinni" siinä verikokeessa, koska riski lasketaan iän, veren merkkiaineiden ja niskaturvotuksen mukaisesti. Ajattelin, että ikä väkisinkin kasvattaisi riskiä niin paljon, että suositeltaisiin jatkotutkimuksia. Jos olisin sinun tilanteessasi, niin olisin kyllä aika varma, että kromosomipoikkeavuutta ei ole. Kyllä meillä on yhä yritys päällä. Olisi kiva kirjoitella enemmänkin. Oletko täyttänyt jo 46-vuotta kun vauva syntyy? Raskauduitko 45-ikävuoden puolella?
- Alkoiko raskaus siis ihan luonnollisesti, omilla munasoluilla? Olitko siinä alkuraskauden verikokeessa? Eikö sekään hälyttänyt mitään kohonnutta riskiä? Olitko lapsivesipunktiossa?
- Onnea! Miten raskaus on sujunut?
- ONNEA!!! Alkoiko raskaus ihan luonnollisesti? Olen myös 45- vuotta ja sen vuoksi niin ilahduin tästä sinun vauvelistasi. Olisi kiva kirjoitella sähköpostitse. Olen luonut postin tänne.
- Minulla oli rypäleraskaus noin 20 vuotta sitten, noin 25-vuotiaana. Raskaudenkeskeytyksen jälkeen tuli käydä pitkän aikaa niissä verikokeissa, eikä saanut yrittää raskautta.
- Minulla on posti täällä. Kirjoittelehan 42 vuotias Anonyymi, tai kuka vaan. Minä olen myös kokenut tämän, kun raskaus ei ole mennyt niin kun olisi toivonut. Voimahaleja!
- Auttaako se sulla hyvin ahdistukseen? Mitä oireita tulee kun vähennät? Onko sulla joku yksityinen psykiatri, joka kirjoittaa sulle noinkin auliisti aina lisää?
- Minulla on kokemusta raskauden aikaisesta ahdistuksesta. Kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle tilanteesta ja pyytää mahdollisesti jotakin lääkettä ahdistukseen. On olemassa monia lääkkeitä, joita voi syödä raskauden aikana turvallisin mielin.
- Hienoa, että kaikki on hyvin. Olisin ajatellut, että verikoe olisi "hälyttänyt", koska siinähän lasketaan veressä olevien merkkiaineiden, iän ja niskaturvotuksen yhteistä tulosta. Usein iän merkitys on laskutoimituksessa niin suuri, että se antaa tuloksen, jolla pääsee tarkempiin tutkimukseen. Hienoa, että Sinulla ja vauvalla on kaikki hyvin.
- Hienoa, että kaikki on hyvin. Näin yli neljäkympin alkaa olemaan aika isot riskit näiden kromosomipoikkeavuuksien kanssa. Olitko siinä alkuraskauden verikokeessa, jossa etsitään näitä riskejä?
- Nyt olet Anonyymi saanut jo varmaan pienokaisen?
- Hei Anonyymi. Jos tykkää kirjoitella minulle joskus näistä vauvakuume-jutuista, niin olisi kiva saada sähköpostia. Olen luonut postin tänne.
- On meitä iäkkäitä haaveilijoita muitakin.. Minulla on posti täällä, voit kirjoitella yksityisviestein niin halutessasi.
- Syötkö Opamoxia ahdistukseen? Vaikuttaako se yhtä hyvin nyt kuin silloin kun aloitit syömisen? Sanotaan, että näihin lääkkeisiin elimistö tottuu ja vaatii helpotuksen saamiseen aina isompia ja isompia annoksia.
- Pakkoajatuksiin käytetään isoja annoksia, ja ajattelisin että mahtaisiko 50 mg olla paljoakaan hyötyä? Olen minäkin vähän yrittänyt vähentää, mutta sitten jossakin vaiheessa on tullut ahdistusta ja olen lisännyt määrän takaisin 200 mg. Kyllä mä luultavasti syös lopun ikääni tätä tai ainakin jotakin muuta lääkettä. Juu, noi sähköiskun kaltaiset ovat minullekin tuttuja. Niitä tuli aluksi, silloin kun elimistö opetteli lääkkeeseen. Toi seksipuoli on kyllä ei niin mukava sivuvaikutus. Orgasmin saaminen on vaikeampaa kun ennen, eikä muutenkaan ne hommat paljon nappaa. Toisaalta asiaan voi myös vaikuttaa myös yli 20 vuotta kestänyt avioliitto...:).
- Ei se ihan rinnakkaislääke ole, mutta samantyylinen kyllä.
- Ihanaa, että on ollut apua. Tuntuu kyllä ihan epätodelliselta kun ajattelee, mitä lääke voi parhaimmillaan tehdä. Ennen minulla oli sosiaalisissa suhteissa joka suuntaan ongelmia, ja nyt olen aivan normaali ja iloinen toimintakykyinen ihminen. Tuntuu, että lääke tekee olon luonnolliseksi ja omaksi itseksensä, tai ainakin sellaiseksi kuin haluaa olla. Millä annostuksella sinulla menee Sertralin? Onko sinulla ollut haittavaikutuksia? Minulla on kiusallinen ripulivaiva, mutta kyllä sitä sietää mielummin kuin ahdistusta. Vahvistaa toinen lääkityksesi Sertralinin vaikutusta? Onko sekin määrätty pakkoajatuksiin vai kenties psykoosiin.
- Oletko siis huomannut Sertralin lääkkeen vaikutuksen heikkenevät? Minulla on toiminut jo noin 15-vuotta.