- Lisäys tuohon videoon kuun läpi näkyvistä tähdistä.
Mies on kuvannut syyskuussa2015 tapahtunutta superkuun täydellistä pimentymistä. Tätä tapahtumaa seurattiin eri puolilla maailmaa intensiivisesti ja siitä julkaistiin tuhansia erittäin skarppeja valokuvia, joita voi kuka hyvänsä nytkin tarkastella lyömällä googlen hakuun "moon eclipse 27.9.2015" ja valitsemalla kuvia lähempään tarkasteluun.
Joukossa on jopa erittäin hienoja ja teräviä kuvia, jotka on otettu tavallisella käynnykällä pienen teleskoopin okulaarista.
Kuinka ollakaan, kukaan ei missään maailmassa ole havainnut näissä kuvissa tuollaisia valopilkkuja. Eikä havaitse nytkään.
Ettekö tosiaan näe, miten teille valehdellaan näissä littari- ja salaliittovideoissa? - Polariz-,
ei punasiirtymässä itse aalto muutu. Vain taajuus suhteessa havaitsijaan kun valon lähteen ja havaitsijan välimtka kasvaa erittäin suurella nopeudella. Valon "Doppler-ilmiö". Ei hälytysajoneuvotkaan pudota sireenin äänenkorkeutta ohitettuaan sinut, kyllä se on samalla taajuudella se ääniaalto edellen.
Valo edelleenkin jatkaa ikuisesti ellei sitä mikään varjosta. Eli tarvitaan jotakin mihin valosta siirtyy energiaa, jotta se himmenee tai katoaa kokonaan. Väliaineeseen vähitellen tai esteeseen laakista.
Valotehon heikkeneminenkin etäisyyden vuoksi johtuu vain siitä, että sama valon energiamäärä jakautuu yhä suuremmalle vastaanottavalle pinta-alalle - eikä siksi että itse valo - jota siis leviää kaikkiin suuntiin - himmenisi tai heikkenisi. Taaskin kyse on suhteellisesta asiasta: katsoessamme kaukaista tähteä olemme enää minimaalinen murto-osa siitä valtavasta alasta, jolle tästä tähdestä lähtenyt valo lankeaa.
Sinulle tähdet siis ovat "taivaankuvun" takana avaruudessa olevia tähtiä kuten palloteoriassakin? Siinä tapauksessa olet umpikujassa. Sinun litteän maasi täytyy siis käyttäytyä pallomaan tavoin ja pyöriä jonkin akselin ympäri, koskapa näemme tähtitaivaan kiertävän. Jopa eri suuntiin, koska maan eri osista nähdään koko avaruuspallon kaikki tähdet.
No, palataanpa takaisin minun inttämääni kysymykseen. Tähdet siis ovat sinullekin selkeästi kauempana kuin litteän maan aurinko, joka katoaa tietyllä etäisyydellä katsojasta, mutta tähdet näemme (saman ilmakehän läpi) paljon kauempaa. Nähdäkseni tämä seikka kumoaa opin auringon perspektiivisestä katoamisesta auringonlaskun hetkellä. Sääntö on sääntö ja koskee myös tähtiä.
- Ymmärrä nyt, että en puhu tähtien katoamisesta horisontin lähellä, vaan niiden näkymisestä horisontin lähellä.
---
Tuolla videollahan ei väitetä tähtien olevan kuun ja katsojan välissä vaan että kuu on läpinäkyvä. Ei voi pitää jonkun äijän väitettä todisteena tähtien näkymisestä kuun pintaa vasten. Hän ei kerro tarkkailleensa niitä teleskoopilla, vaan että hän löysi niitä pisteitä (harvinaisen suttuisista ja epäterävistä) valokuvistaan. Jo alkeellisimmillakin vehkeillä sai loppuvuodesta 2015 erittäin teräviä ja hyviä kuvia kuun pinnasta- Pane merkille zoomaukset leikkauksina eikä liukuvana sekä, että kuvaa on tahallaan muutettu epäterävämmäksi, koska siinä liikkuva hiiriosoitinkin on samalla tavoin aivan pehmeä ja ääriviivaton. Tuollaiset pikku pisteet kuvassa sulaisivat epäterävyyden sisään. Video on feikki.
- Faktaksi havainto muuttu vasta kun se on kenen hyvänsä toistettavissa samoin tuloksin. Koskee myös alussa mainittuja valistuksen ajan havaintoja. - No olipa perin tieteellinen testi.
Kiiltävät avaimet lämpimästä kourasta minuutiksi mättäälle aurinkoon ja varjoon, alkulämpötilan mittaus heti :
varjossa 11.0 eiku 11.3
auringossa: 13.7
- minuutin päästä:
varjossa 10.2
auringossa 13.2
Molemmat avaimet siis jäähtyivät minuutin koeaikana, varjossa 1.1 astetta ja auringossa 0.5 astetta.
Littarien tiedeakatemia täten ilmoittaa youtubessa, että mittavan tieteellisen tarkan testisarjan perusteella auringonvalo todistetusti jäähdyttää kappaletta, mutta sen puute jäähdyttää yli kaksi kertaa enemmän. Klassinen fysiikka on valetta. - Käytännössä voidaan tietysti todeta, että valon voima voi heiketä niin paljon että sitä ei ihmissilmä enää havaitse tai sen aallonpituus muuttuu ihmisen näköalueen ulkopuolelle. Kyllä.
Mutta että sitä ei voi nähdä ei vielä merkitse, että valo olisi loppunut tai pysähtynyt.
Jos jokin vähenee loputomasti puoleen entisestään, niin se ei silti ikinä lopu, kaavan mukaan ja periaatteessa. Akilles ja kilpikonna.
Tuo maksimietäisyys ei tule kuuloonkaan litteän maan kuvussa killuvien tähtien kohdalla.
Kysehän meillä on siitä, miksi aurinkoa kauempana olevat tähdet näkyvät mutta aurinko yhtäkkiä ei.
Minun on vaikea uskoa, että kuulet kuvussa olevista himmeistä fosforitähdistä ensi kertaa minulta. Minä en ole tähdille mitään muuta selitystä littareilta ikinä kuullutkaan. - Litteän maan teorialla ei muuta olekaan kuin ongelmia, kun sitä rupeaa penkomaan ja vertaamaan tosielämään ja kiistämättömiin omiin ja muiden jo tuhansia vuosia tekemiin havaintoihn.
Heijastusidea ei ole TP-Peten. Ja siinä on lisää ongelmia sensijaan, että se niitä poistaisi.
Luettelen muutaman.
- Jos kupu heijastaa valoa, se heijastaa kaikkea valoa eikä vain auringonvaloa. Täten näkisimme yöllä heijastukset kaikesta mikä maan päällä on valaistu, myös lentokoneiden vilkkuvaloista, ylös suunnatuista lasereista (usein eventseissä niitä on oikein viuhkakaupalla) jne - ja todella kauas, sillä kovera kupu toimii optisesti suurentavana peilinä, kuten partapeili. Tällaisia ei ole havainnoitu.
- Auringon näkemisestä tietyssä paikassa on kysymys, ei valon määrästä. Jos kupu heijastaa auringon kuvan, niin me näemme kaksi aurinkoa, oikean ja heijastuskuvan. Sellaista ei ole havaittu.
- Heijastunut auringon kuva olisi kuvun koveruuden vuoksi voimakkaasti suurennettu.
- Ei ole ratkaistavissa, miten heijastunut valeaurinko vaihtuu oikeaksi auringoksi ja takaisin aivan saumattomasti liukuen - jo tuon kokoeron vuoksi.
- Heijastunut auringonvalo muodostaisi polttavan kuuman pisteen tuon koveruuden aiheuttaman "polttolasiefektin" vuoksi. Sellaista ei ole havainnoitu.
Jo näillä perusteilla on syytä väittää, että kupua ei ole olemassa. Siitä ei ole minkäänlaista vahvistettua havaintoa kenelläkään. Yllä luetelluista syistä pitäisi olla, jos siellä sellainen on. - Siis onko ne sinun mielestäsi lähempänä katsojaa kuin aurinko, kun et näe ongelmaa, miksi ne näkyvät vaikka aurinko ei?
- No missä ne tähdet sinun mielestäsi ovat?
- Flättärien kesken loppuunkäsitelty?
Ahaa. Mutta tämä palstahan ei ole flättärien kesken eikä asia täällä ole loppuunkäsitelty.
Jos se kerran on todistettu ilmiö, niin ei kai olisi iso vaiva laittaa ne todisteet tänne ilmoitustaululle, jotta niistä voidaan keskustella. Kiitos jo etukäteen.
Todistettu tai ei, hra Delphin, niin käsityksesi, että jäähdyttävä kuunvalo kylmentää maailmaa jää ihmeelliseksi ajatusnyrjähdykseksi.
Jos jätät jääkaapin tai pakastimen käyntiin ovi auki, niin sinun logiikallasi huone siis jäähtyy.
Paroni v. Münchhausen nosti itsensä suosta omasta palmikostaan ylöspäin vetämällä, senkin täytyy siis sittenkin olla totta.
Laitapa littarisi tekemään noistakin kokeista videot youtubeen, niin sellaisia littarivideoita kyllä katson.
Tässä on sinulle linkki muiden kuin littarien tekemiin testeihin auringon mahdollisesti lämmittävästä vaikutuksesta:
https://www.google.com/search?q=aurinkolämpöjärjestelmä - Polariz- 06.12. 00:07
"Jos tieto valon loputtomasta kulkemisesta estämättömänä perustuu ihan oikeaan tieteeseen esim. johonkin valokuitutekniikkaan yms, eikä mihinkään kosmologiseen kehäpäätelmään, niin todelliset havainnot tähdistä paljastaa, että tähdet ei ole tyhjiön keskellä, jossa niiden ei pitäisi koskaan himmetä. "
Kun tähden säteilyn energia pinta-alayksikköä kohti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön, se merkitsee vain, että havaitsijan silmään saapuva energia vähenee eli valo himmenee. Millä etäisyydellä se energia tuon kaavan mukaan kokonaan lakkaa, Polariz-?
Haluan tuolla sanoa, että ei ole kaavaa, joka ilmoittaa valon etenemiselle maksimietäisyyden. Ja että tähtien valon himmeneminenhän johtuu etäisyydestä myös avaruuden tyhjiössä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen seikan kanssa, että littarit väittävät auringonvalon sammuvan etäisyyden vuoksi, kun se todellisuudessa painuu horisontin taakse eli maan pinta varjostaa sen pois näkyvistä.
Perspektiivi ei muuta mitään fysikaalisia suureita. Se on vain menetelmä, jolla jäljitellään kahden ihmissilmän havaitsemaa syvyysvaikutelmaa ja luodaan tasolle projektio kolmiulotteisesta todellisuudesta. Se ei estä auringon valoa kulkemasta, vaikka ihmissilmän erottelukyky ei enää jaksaisi nähdä itse auringon mittasuhteita - nyt!: perspektiivisen pienenemisen vuoksi. Kun näet vastarannalta jonkun vilkuttavan taskulampulla valoa, näet valon vaikka et voi erottaa kuinka suuri se lamppu on. Voit pilkkopimeässä erottaa jopa savukkeen kiilun kilometrin päästä. - Polariz-,
myönnän, että minulla lipsahtaa joskus koulumestariksi ja annan aiheetontakin kommenttia ihan tavoittelemani täsmällisyyden vuoksi.
Ei minun tarvitsisi toistaa kysymystäni, jos saisin asiallisen kommentin kysymykseeni. Käsitykseni litteän maan konseptista on, että aurinko kiertää taivaankuvun alla ja tähdet on kiinni kuvussa. Täten katsojasta katsoen aurinko on aina lähempänä katsojaa kuin sen takana kuvussa olevat tähdet. Aurinko siis kiertää tähtien edessä peittäen niitä matkallaan - kun on päivä. Kun aurinko laskee - siis katoaa - tulevat tähdet näkyviin, myös sellaiset, jotka olivat juuri kadonneen auringon takana katsojasta katsoen. Nyt ei näy aurinko mutta paljon kauempana olevat tähdet samassa kohtaa taivasta, josta aurinko katosi, näkyvät.
Ei ole mitään syytä kiemurrella päiväntasaajalle ja Orioniin tai ilmakehän paksuuteen, puhun näiden tähtien näkymisestä. Ne näkyvät samaa linjaa pitkin saman ilmakerroksen läpi kuin aurinkokin näkyi kunnes aurinko lakkasi näkymästä koska oli edennyt niin kauas että katosi perspektiivin pakopisteen taakse. Mutta nämä tähdet ovat kuitenkin kauempana katsojasta kuin äsken näkyvistä kadonnut aurinko. Näin on myös litteän maan kosmologiassa. Miksi nämä tähdet eivät katoa sen perspektiivin pakopisteen taakse kuten aurinko?
Kysyn siksi, että perspektiivi ei voi olla valikoiva ja piilottaa yhden kohteen mutta ei piilota toista, pienempää kohdetta samalla tai suuremmalla etäisyydellä.
Ja toisinpäin, auringon tulee näkyä valopilkkuna olipa se kuinka etäällä katsojasta hyvänsä, koskapa tähdetkin näkyvät valopilkkuna ja ne ovat sentään kuvussa kiinni eivätkä sen alla katsojaa lähempänä kuten aurinko on. Onhan kupu aina katsojasta kauempana kuin aurinko.
Mikä tässä on vaikea ymmärtää? - Anonyymi 05.12. 01:46
"Ennen kuin auringon alareuna edes hipaisee horisonttia niin nähdään taatusti jo vastapuolella että siellä on melko hämärää koska valo on tullut pitkän matkan matalassa kulmassa ja osittain absorboitunut pois, siitäkin huolimatta että vastapuolella aurinko vielä näkyy kokonaan. Tavallaan jo tuokin todistaa litteän Maan puolesta koska palloteoriassa se valo ei kulje yhtä pitkän matkan ilmakehässä kun se tulee matalassa kulmassa, pelkästään maapallon akselin ympäri pyörimisen johdosta. Ja silti se valo absorboituu. "
Tuossa on väärä päätelmä ja lähtökohtaisesti väärä oletus litteän maan auringon korkeusasemasta sen katoamishetkellä.
Aurinkoa vastapäätä kaukana katsojasta on hämärää, koska maa on pallo, ja sen vuoksi aurinko siellä on laskenut jo paljon syvemmälle sikäläisen horisontin taakse. Siellä on normaali pallomaan iltahämärä.
Auringonvalo kulkee sekä litteässä maassa että pallomaassa ilmakehän ylärajalta maanpinnalle litteän maan auringon"laskun" eli katoamisen hetkellä kutakuinkin yhtä pitkän matkan. Jos ilmakehän paksuudeksi otetaan 100 km, niin litteän maan auringonsäde kulkee ilmakehässä 328 km ja pallomaan aurinko samalla hetkellä 307 km.
Litteän maan klassinen aurinkohan nimittäin katoaa näkyvistä - syystä tai toisesta - ollessaan vielä 17.8° horisontin yläpuolella. Sen alempana se ei geometrisesti laskien voi sammuessaan olla, koska se sammuu 10019 kilometrin päässä katsojasta. Sen korkeuden maanpinnasta täytyy nimittäin olla 3212 km, jotta molempien napapiirien ja kääntöpiirien sijainnit olisivat oikein. Täten korkeuskulmaksi sammumisetäisyydellä tulee tuo mainittu.
- Eli jos myös littarit näkevät auringon jossakin laskevan tuota kulmaa alemmas, niin sille täytyy heidän esittää optinen selitys, miten se *näennäisesti* voi laskea niin paljon alemmas että se koskettaa horisonttia ja painuu sen allekin. Selitystä vielä on vaikeuttamassa tosiasia, että refraktio NOSTAA kohteita horisontin lähellä todellista sijaintia ylemmäs. Eikä suinkaan laske niitä alemmas.
Faktapohja:
Talvipäivän seisauksen hetkellä aurinko ei pohjoisella napapiirillä nouse. Litteän maan aurinko on silloin Kauriin kääntöpiirillä. Näiden piirien välinen etäisyys on 10019 km. Siten tämä mitta on litteän maan auringon päivällä valaiseman ympyrän säde. Valoympyrä kiertää litteää maata keskipisteenään pohjoisnapa. Kun ympyrän kehä saavuttaa katsojan, on joko auringonnousun tai auringonlaskun aika. Valoympyrän ulkopuolella on litteässä maassa yö.
Kesäpäivän seisauksen hetkellä aurinko on Kravun kääntöpiirillä. Pohjoisnavalla auringon korkeuskulma on tällöin 23.439°. Pohjoisnavan ja Kravun kääntöpiirin välinen etäisyys on 7409 km. Tästä kolmiosta tulee litteän maan auringon korkeudeksi noin 3212 km.
Tämä kaikki on nähtävissä ja luettavissa litteän maan aurinkolaskurissani.
http://automatch.de/cgi-bin/flatearth.php - Hän onkin ollut salkkareille antoisa saalis. Todellisuudessa natsien rakettiprojekteja vetänyt inssi, jonka tietotaidon jenkit halusivat ja kaappasivat hänet sotavankien joukosta istuttaen hänet suunnittelupöydän ääreen eräässä NASAn kehittelyosastossa.
Salkkarit leipoivat hänestä NASAN perustajan ja pitkäaikaisen pääjohtajan. Koska hän kävi myös Antarktiksella, se oli vahva todiste kuulentojen feikkaamisesta. Ai miten niin? No tietenkin hän kävi siellä keräämässä meteoriitteja, joita sitten voitiin esitellä kuusta tuotuina kuuvinä. Selvähän tämä. Niin kieroja ovat entiset natsit.
Hautakiven teksti on tietenkin piilotettu vihje jälkipolville. Kunnon salaliittoonhan toki kuuluu, että jäsenet kylvävät kryptisiä vihjeitä salaliitosta, jotta se paljastuisi - mutta vain kaikkein nokkelimmille, jotka kykenevät avaamaan vihjeiden salakirjoituksen. Romanttista, eikö? - "Mutta on silti sitä mieltä että se saa voimansa toisesta dimensiosta, ei tästä dimensiosta."
- Taitaa ollakin parapsykologian professori tuo Dollard. - Katsoin tuota linkkaamaasi paperia " seuraavassa dokumentissa NASA mainitsee lentämiseen liittyviä litteän Maan leveys- ja pituuspiirien koordinaatteja (eikä pallon koordinatteja). "
Ymmärsitkö, mistä siinä on kysymys, paitsi että se liittyy lentämiseen?
Siinä johdetaan analyyttinen kaava pienimmät kustannukset aiheuttaville lentokoneen nopeuden muutoksille hidastamisvaiheessa (laskeutuessa).
Laskelma tarkastelee koneen sijaintitietoja yksinkertaisessa karteesisessa koordinaatistossa, koska maapallon kaarevuudella ei ole merkitystä lentokoneen lähestymispolulla, jonka pituus on maan kaarevuussäteeseen nähden mitättömän lyhyt matka, eikä lentokoneen korkeusasemaakaan kyetä lennon aikana määrittämään sellaisella tarkkuudella, jota kaarevuuden huomioiminen edellyttäisi. Ehkäpä sinun mielikuvituksessasi lentäjille voitaisiin antaa määräys säilyttää esimerkiksi lentokorkeus 2054847, 495 millimetriä?
Että maapallon kaarevuutta ei tällaisissa laskelmissa huomioida ei suinkaan merkitse, että Nasa pitää maata litteänä levynä. Mutta matematiikan yksikäsitteisyyden vuoksi se on mainittava.
Tämä pätee kaikkiin littareiden suurisuisiin väitteisiin ja todisteluihin, että nuo viralliset tahot salaisesti tietäisivät maan litteäksi. Koko tuo ryhmä teidän väitteitänne perustuu huonon kielitaidon, toiveajattelun ja ymmärryksen puutteen aiheuttamalle väärinkäsitykselle. Ei englannin sanat "Flat Earth" suinkaan tarkoita teidän littamaatanne. Se tarkoittaa yksinkertaisesti tasaista maata, suoraa maanpintaa. Te vain olette omineet tuon ilmaisun itsellenne "yksinoikeudella".
Kun haluat ripustaa olohuoneesi kattoon lampun korkeudelle 2100 mm, et sinäkään rupea tutkimaan, onko lattia, josta otat mitan, kaikkialla millin tuhannesosan tarkkuudella samalla korkeudella. Tai en tiedä, ehkä sinä tutkitkin. Nasa ei. - Johan pläjäyksen heitit.
Mutta et ottanut kantaa oleelliseen:
Teidän aurinko katoaa näkyvistä edettyään 10000km päähän mutta paljon kauempana olevat tähde näkyvät saman ilman läpi heti kun valo vähenee.
Myös on virheellinen tulknta tuo auringon soikeneminen. Ei se tuosta johdu, ei ilmakehä mitään suurenna.
Aurinko menee soikeaksi juuri ennen laskua horisontin taakse, koska refraktio kohottaa sen alareunaa enemmän kuin sen yläreunaa. Mitä lähempänä horisonttia auringon osa on, sitä enemmän sitä refraktio nostaa.
Huomautan myös, että puhut horisontista ja olet nähnyt miten aurinko painuu horisontin taakse. Kuule kun se litteän maan aurinko ei voi päästä lähellekään horisonttia, ei alle 5° korkeuskulman missään oloissa. Ja refraktiohan se vaan näennäisesti vielä nostaa sitä. Tarkista asia litteän maan aurinkolaskuristani, jossa näkyy etäisyydet ja korkeuskulmat selkeästi. http://automatch.de/cgi-bin/flatearth.php . - - Olen lukenut läpi noin viisikymmentä Nasan, US. Armyn ja CIA:n paperia, joihin on linkattu mm facebookin Flat Earth-ryhmissä ja tällä palstalla. Voin vakuuttaa, että siellä ei puhuta halaistua sanaa litteästä maasta. "Flat Earth" tarkoittaa tasaista maata, siis teoreettinen suora alusta, jonka maastomuotoja, topografiaa ei laskelmassa tai algoritmissa huomioida.
- Koordinaattien avulla navigoidaan ja määritetään sijainteja. Useimmiten riittää x ja y-koordinaatti, mutta käytetään myös z-koordinaattia tarvittaessa. Mitä siitä?
- Suotta minulle selität, miten aurinkolaskurit toimivat. Olen itsekin sellaisen tehnyt, se toimii oikein ja olet sitä käyttänytkin, koskapa haukut sitä. Myös minun laskurissani näet, missä suunnassa ja millä korkeudella aurinko halutulla paikkakunnalla haluttuun aikaa haluttuna päivänä on. Sekä littämaan aurinko että oikea aurinko, se, jonka näemme oikeasti.
- Kompassi on todella väärä laite kun haluaa tarkkoja maantieteellisiä suuntia. Nehän eivät heilu sinne tänne, joten otapa ja piirrä vaikka parvekkeeesi lattiaan tarkat ilmansuunnat ja tarpeeksi iso asteikko. Voit kalibroida sen vaikkapa katsomalla TimeandDatesta auringon transit-hetki sinun koordinaateillasi, silloin aurinko on suunnassa 180°.
Olet muutenkin hakoteillä. Ei aurinko ole keskipäivällä etelässä eikä myöskään korkeimmillaan. Esimerkiksi , missä itse olen, on aurinko tänään korkeimmillaan klo 12:11:03 mutta tasan etelässä (transit) se on klo 12:11:38.
Se aika, jota luet kellostasi, puhelimesta tai taitietokoneen systeemistä, ei ole aurinkoaika. Se on tämän aikavyöhykkeen sovittu standardiaika, kaksi tuntia edellä maailmanaikaa, mikä vastaa suunnilleen Joensuun pituuspiirillä (30° itäistä pituutta) olevaa aurinkoaikaa. Jos katselet Helsingissä aurinkoa, sinun pitää tehdä aikakorjaus.
Eihän aurinko voi olla sekä Suomen itärajalta että Ahvenanmaalta katsottuna samaan aikaan samassa suunnassa, vaikka niissä molemmissa paikoissa noudatetaan Suomen standardiaikaa.
Myöskään pelkkä paikkakunnan tietäminen ei riitä määrittämään tarkasti omaa sijaintia. "Helsinki" on suuri alue. Sinun pitäisi tietää omat koordinaattisi vähintään metrin tarkkuudella ennenkuin voit ruveta tuomitsemaan aurinkolaskureiden lukemia vääriksi.
Tätä en ymmärrä: "Pitäisi ennemmin keskittyä siihen miksi ilmoitetut suunnat eivät täsmää aina kerrottuihin suuntiin. " Mikä ero niissä on? - Jos yllämme on kovera lasipinta, joka heijastaa valoa kuten väität, niin se toimii kuin partapeili, olipa siinä hopeointi tai ei. Se keskittää alapuolelleen sieltä tulevan ja siitä heijastuneen valon tuon koveruuden polttopisteeseen.
Jos aurinko on kuvun ulkopuolella, niin se on jo kokonaan toinen litteän maan teoria kuin minkä minä tunnen, ja jota minun aurinkosimulaattorini kuvailee. Kuulen tästä nyt ensi kertaa ja olen todella yllättynyt. Että litteän maan aurinko siis onkin sen lasikuvun YLÄpuolella? - Siinä tapauksessahan aurinko ei heijastu siitä kuvusta ollenkaan, sen valo vain *taittuu* lasin läpäistessään. Jäät edelleen velkaa selityksen, miten litteänmaan aurinko paistaa päiväntasaajan eteläpuolella siten ja niille alueille kuin se tosiaan paistaa.
".. taivaankannessa jossa on vettä .." Siis missä nyt on aurinko ja vettä? Siis itse kuvun lasimateriaalin sisälläkö?
Ja ettäkö vesi tekee taivaan siniseksi? Vesihän nyt varsinkaan ei ole sinistä. Se on väritön kirkas neste. Tuleeko sinun kraanastasi sinistä vettä? Kehoitan olemaan juomatta sitä. Sataako teillä päin sinisiä pisaroita? En oli ikinä kuullut moisesta.
On paljonkin ihmisiä, joukossa varmaan myös professoreja, jotka eivät usko auringon olevan sitä tai tätä. Mutta hyvä mies, ei fysiikka ole äänestyksen tulos, jossa enemmistö on oikeassa. Ja professori voi olla vaikka sosiopatologian professori, ei kaikkien professorien tarvitsekaan tietää kaikkea.
Ai että aurinko kiertääkin kuvun yläpuolella. Huhhuh. Siellähän on kuulemma mittaamattomat massat vettä, loputtomiin. Miten siinä vedessä joku auringon tapainen säteilijä toimii? Professorisikaan ei tunnu tietävän. Kyllä on maailman kirjat hukassa. - Kun mies ei huomaa auringon erikoista käyttäytymistä niin ei se huomaa sitäkään, ettei ole Dallasissa vaan Iisalmessa.
Suomesta nyt ei lennetä Australiaan edes välilaskuilla, pitää kyllä vaihtaa konettakin.
Siks toiseen, Helsingistä Sydneyhin on littumaassa 15900 km ja pallomaassa 15200 km. Joten Gleasonin karttaan on turha vedota, matka on jokseenkin sama.
noin huonoilla hoksottimilla kuin Deplhinillä, hän tuskin olisi huomannut, vaikka olisi vahingossa lentänykin pallomaan pintaa pitkin. - Erehdyt kahdessa kohdassa:
Vaikka olet parvekkeellasi samassa asennossa aurinkoon nähden ja suunnillee yhtä etäällä auringosta, et saa samaa määrää lämpösäteilyä kuin Kauriin kääntöpiirillä makoileva. Tämä johtuu siitä, että auringon korkeuskulma on erilainen, sinulla (tänään Helsingissä keskipäivällä 7.6° ja Johannesburgissa samaan aikaan 86° eli lähes pystysuoraan.
Sinut tavoittaessaan auringonvalo on matkannut ilmakehän läpi kymmenen kertaa pidemmän matkan kuin pystysuoraan kaverin napaan porottava. Ja lämmittänyt jo kaiken matkaa sitä ilmaa. Sinulle jää vain rippeet.
Kyllä tämä minusta selittää hyvinkin luotettavasti ja järkeenkäyvästi, miksi parvekkeella palelee, vaikka näkisikin auringon vähän horisontin yläpuolella. Eli palloteoria kyllä selittäää.
Erehdyt myös sanoessasi, että aurinko näkyy talvella pienempänä. Ei näy. Aurinko näkyy aina ja joka puolella maailmaa näkyvissä ollessaan saman kokoisena, noin 0.53°. Ei pidä sotkea valokuvien tai omin silmin katsellun auringon silmämääräistä kokoa. Nähdäkseen auringon koon sitä pitää katsoa tai valokuvata aurinkosuotimen läpi. Käytä vaikka hitsarin laseja, niin näet täsmällisen pyöreän auringon ja voit tarkastella sen näennäisto kokoakin. - Nomutta halloo!
Taasko kummittelee kuun "kylmentävä valo".
Delphin:
Hehheh. Jos kuunvalo kylmentää, niin ei se litteätä maata jäähdytä. Lämpö vasin on siirtynyt kappaleesta kuunvaloon, joka sekin jää litteään maahan. Lämpö on siis siirtynyt housuntaskusta toiseen. Sen pituinen se.
Vähän perusfysiikkaa hei.
Ei ole olemassa fysikaalista ilmiötä nimeltä "kylmyys".
Kylmyys on vain subjektiivinen, sen kokijan tai havaitsijan käyttämä ilmaisu sille, että lämpöä on vähemmän.
Lämpö taas on yksi energian ilmenemismuodoista, fysikaalinen mitattavissa oleva suure, ja sen synty ja siirtyminen tunnetaan täysin. Kylmyys ei ole muuta kuin "vähemmän lämpöä."
Kappale kylmenee - siis jäähtyy, kun siitä siirtyy lämpöä pois. Siirtyminen voi tapahtua vain johtumalla (kosketuspinna kautta toiseen aineeseen), säteilemällä (lämpösäteilynä ympäristöön) tai kuljettamalla (esim siirtämällä kappaleesta osa pois). Millään muulla tavalla aineesta ei voi siirtyä lämpöä pois.
Mikä näistä tavoista on todettu noissa mainituissa "tieteellisissä kokeissa" kuunvalon "kylmentävän vaikutuksen" aiheuttajaksi?
Herra veli nazi, saisinko näihin tieteellisiin tutkimuksiin kirjallisuusviitteen tai linkin? Kiitos jo etukäteen.
Jos tätä on tieteellisesti tutkittu, niin varmasti on myös kirjattu, paljonko kuunvalo sisältää enemmän lämpöä kappaleen ohitettuaan. Senhän on täytynyt tavalla tai toisella ottaa kappaleesta lämpöä mukaansa. Tällainen kuunvalon lämpösisällön muutos on helposti mitattavissa, joten kai se todistelu nyt ainakin nämä mittaustulokset sisältää.
Kai te pojat kumminkin sen ymmärrätte, että jos olisi fysikaalisesti mahdollista poistaa kappaleesta lämpöä kohdistamalla siihen tietynlainen sähkömagneettinen säteily, kuten kuunvalo, niin tätä ilmiötä soveltava ase olisi kehitetty aikoja sitten - ihan viimeistään kylmän sodan päivinä ...