- Polariz-,
kun tipautat kossupullosta lorauksen Kolera-Altaaseen, niin sanotko koko Itämerta sen jälkeen kossuksi?
Kyllä ympäristöministeriö voi otsikoida, että kossu ulottuu jo Tanskan salmiin, jos ne löytää pari kossuatomia Juutinraumasta. - Et tainnut katsoa sitä linkkaamaani dokumenttia LEMin rakenteesta ja toiminnasta?
Ehkä et ymmärrä englantia niinpaljon, että osaisit sitä lukea?
Ai on vai "kuvien perusteella pahvilta näyttävä sisäänkäynti"? Kuten sanottu, koko ilmatiivis ja paineistettu ohjaamo ja kaikki oheislaitteet oli suojattu kahdella toisistaan irrallaan olevalla suojakerroksella. Mihin tarkoitukseen siinä olisi asbestia tarvittu hei? Sehän on painavaa ja terveydelle vaarallista eikä sen käyttämisestä olisi ollut tuolla mitään etua.
Että mitä kaukaa haettua sinä Polariz- näet siinä, että kaikki vermeet, foliot ja pahvit, peitteet, antennit sun liehukkeet pysyivät kyydissä laskeutumisessa kuuhun tai nousussa sieltä?
Meinaatko, että vauhti oli niin vinhaa, että vastatuuli olisi ne rynkyttänyt irti?
- Ei siellä ole mitään vastatuulta. Siellä ei ole mitään. LEM liikkui ainoastaan tyhjiössä. Mukana olisi pysyneet vaikka ulkopintaan tarttuneet keksinmuruset tai itse liimautuva Post-It-muistilappu.
Meinaatko, että kova nykäisy liikkeelle lähdössä tai tömäys laskeutuessa olisi ne rojauttanut irti?
- Ei ollut kovaa tömäystä eikä nykäisyjä. Alukset laskeutuivat ihan pystysuoraan ja sukkasilleen. Sen laskutelineissä oli hienot iskunvaimentimet, joiden rakenteen ja toimintaperiaatteen näkee linkkaamassani dokumentissa. Jaloista roikkui tunnistinkaapeli, joka ilmoitti tarkasti, koska laskeutuessa oltiin 150 cm etäisyydellä pinnasta, jolloin laskeutumismoottori pysäytettiin. Eihän ohjaamossa ollut edes nojatuoleja, vain pienet seinään kiinnitetyt jakkarat; sitä ohjattiin seisaallaan. Ei mitään kovia g-voimia eikä veret seisauttavia kiihdytyksiä.
Kerro, mikä mieltäsi siinä askarruttaa, me löydämme ihan luonnollisen selityksen kaikelle kuumatkoihin liittyvälle. - Jaa että tähdet kiertääkin kukin omalla radallaan.
Oletko koskaan katsellut? Siellä on sekä tähtiä että planeettoja. Planeetat liikkuvat kukin omalla radallaan, mutta niitä on vain seitsemän, eikä nekään kaikki näy, yleensä voi paljain silmin nähdä vain pari kolme kappaletta. Lisäksi siellä liikkuu kukin omalla radallaan myös viitisen tuhatta satelliiittia, mutta ne eivät ole tähtiä. Tähtiä voi nähdä paljainkin silmin useita kymmeniä tuhansia kappaleita.
Kaikki loput, siis ne tähdet, liikkuvat kuule ihan tasan synkronissa keskenään. Puolenkymmentä littaria on minua valistanut, että tähdet ovat kiinni taivaankannessa. Siis KIINNI SIINÄ. Nyt on 5 kiinni vastaan 1 ei välttämättä kiinni.
Jännää, että litteässä maassa kaikki faktat, myös tähtien olemus, määritellään äänestämällä. Kuka koviten huutaa, on oikeassa. Meillä pallomaassa ei äänestetä tähtitieteen faktoista. - Mitä enemmän hra Delphin pallomaateoriaa tutkii, sitä selvemmäksi käy, miten vähän hän koko asiasta tietää ja haluaa ymmärtää.
Mikä ihmeen sininen avaruus?
sininen, jonka päiväsaikaan voi ylös katsoessa havaita, ei ole avaruus, vaan auringonvalon valaisemaa ilmakehäämme. Se ei ole tyhjää, vaan kaasuseosta. Jos hra Delphin kuten saoo, "tutkii palloteoriaa", niin hän varmaan osaa katsoa googlella myös vastauksen kysymykseen, miksi taivas on sininen.
No miten ne "palloauringot" tyhjää avaruuden tyhjiötä valoisaksi valaisisivat, siis jos etäisyydeltään jaksaisivat? Yksi niistä, meidän aurinko kyllä jaksaa valaista meidän lähiavaruudessamme olevia esineitä kuten kuuta ja planeettoja. Nehän näkyvät kyllä yöllä, eikö vain? - Ja miten selitätte, että tähtitaivas kiertää ekliptikan tasossa? Tähtien kulkureitti taivalla on kalteva! Jos ne ovat taivaankuvussa kiinni, niin miten ne voivat liikkua taivalla vinosti alhaalta ylös tai päinvastoin???
Minun järkeni sanoo, että kupu voisi enintään pyöriä, jolloin tähdet liikkuisivat ihan vaakasuoraa ympyrää.
Millä tavoin se taivaankupu oikein muljailee siellä??? Onko sillä joku kardaaniripustus? Onko se yleensäkään mikään puolipallomainen kupoli vai olisiko se peräti --- pallo....? - Johtuipa jatkokysymyskin. Miten selitätte, että Etelämantereellakin näkyy tähtiä ihan joka suunnassa?
Eihän se littumaan taivaankupujutun vuoksi ole mahdollista. Etelämanner on heille rengas, jonka päällä taivaankupu lepää, joten siellähän ei pitäisi näkyä tähtiä muualla kuin pohjoisella puolella. - "... miksi pallomaan pyörähdys pimentää koko sinisen avaruuden mustaksi? "
Avaruus ei ole sininen. Avaruudessa ei ole ainetta, joka heijastaisi valoa, joten siellä ei ole nähtävissä mitään värejä. Kun avaruudessa sitten jossakin joskus ON jokin kappale tai ainetta, niin se on auringon läheisyydessä, missä mekin olemme, auringon kirkkaasti valaisema auringon puoleiselta sivultaan. Kuten kuu.
Sininen avaruus? Jopas nyt jotakin.
Maapallolla TAIVAS, siis ilma, on päiväsaikaan sininen, koska ilmakehän läpi maanpinnalle tulevasta auringonvalosta siroaa [=hajoaa ilmakehään poukkoilemaan] sinisiä aallonpituuksia enemmän kuin muita aallonpituuksia. Yöaikaan, kun aurinko ei paista ilmakehän läpi, niin ei maan pinnalle tule mitään valoa. Pitääkö tämäkin kaikki tosiaan vielä selittää?
Pikemminkin littarit ovat selityksen velkaa sille, että tulee yö ja pimeää. Liitumaassahan aurinko ei koskaan laske eikä mene minkään sitä varjostavan esineen taakse, joten sen pitää kyllä valaista koko lättyä ja sen taivasta koko ajan. Ainoastaan valon voimakkuuden pitäisi hieman vaihdella sen mukaan, kuinka kaukana katsojasta aurinko on.
- Tiedän, tiedän. Lättärit selittelevät, että aurinko menee "niin kauasa, että se katoaa perspektiivin pakopisteen taakse". On helppo laskea, missä se pakopiste heidän mukaansa on. Se on 10000 km päässä katsojasta, koskapa pohjoisnavalla on puoli vuotta yö ja puoli vuotta päivä. Päivä siellä tulee, kun aurinko tulee kevätpäivän tasauksena päiväntasaajan pohjoispuolelle. Päiväntasaajalta pohjoisnavalle on 10000 km.
Siis aivan tosissaan littariporukka väittää, että valo lakkaa yhtäkkiä näkymästä, kun valonlähde on 10000 km etäisyydellä. Valo siis voi kulkea vain tuon mittaisen matkan ja sitten on stop. Sen pidemmälle valo siis ei pääse? Heko heko. Heidän taivaankupuunsa liimatut tähdet ovat paaljon kauempana mutta näkyvät silti. Lähempänä ja kauempana olevat vieläpä yhtä kirkkaina.
Tätäkään ei ole kukaan selittänyt, miksi muka auringon valoa ei tuon etäisyyden takaa näy, mutta tähtien valo näkyy yli neljä kertaa kauemmas. Näemmehän me joka ilmansuunnassa tähtiä ihan horisontissakin, ja nehän voivat silloin olla myös vastakkaisella puolella littumaata. Esimerkiksi Etelämantereelta - tai sanokaa sitä nyt sitten vaikka jäävalliksi - katsoen pohjoisella taivaanrannalla näkyvät tähdet ovat 40000 km päässä. Sehän on littumaan halkaisija ainakin Gleasonin kartan mukaan. - Polariz-,
Scifileffoihin on tällaiset sinkoilevat säkenet lainattu näistä todellisista rakettilähdöistä eikä päinvastoin, kuten lapsellisesti luulet.
- Kaikkien kantorakettien ja lähtöalustan väliset kiinnityspultit räjäytetään lähtöhetkellä. Jospa tutustuisit aiheeseen, josta kirjoitat. Mieluummin jo ennenkuin kirjoitat hölmöyksiäsi ja mokaat itsesi. - Sateenkaaren väriset säteet eivät olleet pahvinpaloja. LEMin ulkopinnalla ei ollut pahvia.
Ulkopinnan muodostivat kolme noin 5 cm toisistaan irti olevasta kerroksesta: mikrometeoriitti- ja lämpösäteilysuojana alumiinikalvo, 5 cm välitila, jämpösuojapeite, 5 cm välitila ja alumiininen ohjaamon ulkokuori, joka ei missään ulkoapäin olevassa valokuvassa täten tietenkään ole näkyvissä.
Kun nousumooottori käynnistettiin, räjäytettiin samalla hetkellä laskeutumis- ja nousumodult toisiinsa sitovat 4 pulttia, kuten sivuilla 14 ja 17 on selitetty.
https://www.hq.nasa.gov/alsj/LM04_Lunar_Module_ppLV1-17.pdf
Nuo sinkoilevat säkenet ovat todennäköisesti peräisin tästä paukusta. - Polariz-,
Aurinko siis ei littarien mukaan laske, vaan katoaa näkyvistä siksi, että se etääntyy katsojasta "niin kauas", että se katoaa "perspektiivin pakopisteen taakse", eikö niin?
Tunnetusti aurinko myös Pohjoisnavalla kerran vuodessa laskee ja kerran vuodessa nousee. Pohjoisnavalta katsoen aurinko liikkuu toisiaan seuraavina päivinä kaiken aikaa [lähes] täsmälleen samalla etäisyydellä katsojasta.
Täten voidaan laskea tarkasti, mikä on se etäisyys, jossa aurinko katoaa sinne pakopisteen taakse. Sen on nimittäin pakko olla auringon etäisyys Pohjoisnavasta tasauspäivinä, joina auringon etäisyys ylittää tai alittaa sen kriittisen rajan, jossa katoaminen tai esiin putkahtaminen tapahtuu.
Näin olemme todenneet, että auringon täytyy laskiessaan/noustessaan olla katsojasta maata pitkin mitattuna melko tarkasti 10000 km etäisyydellä. Samalla tämä matka on sen terävärajaisen ympyrän muotoisen alueen säde, jonka aurinko kykenee maan pinnasta kerrallaan valaisemaan.
Perspektiivin pakopiste siis sijaitsee 10000 km etäisyydellä katsojasta.
Kuinka voimme nähdä tähtiä, jotka ovat paljon kauempana? - Ai et ymmärtänyt kysymystäni, miksi tähdet eivät katoa saman "perspektiivin pakopisteen taakse" kuin aurinkokin?
- Perspektiivi kohtelee kaikkea samalla tavalla. Mitä kauempana, sen pienempi.
- Litteän maan perspektiiviopissa on lause, jota muualla ei tunneta, nimittäin, että etäinen kohde jossakin kohtaa on niin etäinen, että sitä ei perspektiivistä johtuen enää näe, vaikka se olisi kirkas valopistekin, kuten nyt esimerkiksi aurinko.
- Auringon kadottua näkyy samassa suunnassa tähtiä.
- Litteän maan tähdet ovat paljon kauempana kuin aurinko.
- Litteän maan tähdet ovat heikkovaloisempia kuin aurinko.
- Litteän maan tähdet ovat pienempiä kuin aurinko.
Miksi tähdet eivät ole kadonneet samaan paikkaan ja samasta syystä kuin aurinkokin?
Miksi suurempi, lähempänä oleva ja voimakkaammin valaiseva aurinko perspektiivin vaikutuksesta katoaa, mutta tähdet eivät?
Koska perspektiivi kohtelee kaikkea näkyvää samalla tavalla, ei aurinko siis ole voinut kadota perspektiivin vaikutuksesta.
Oliko millainen vastaväite tähän? - "Aurinkohan sijaitsee noin 3000km korkeudella, joten on uskottavaa että kuumin ilmamassa on myös suunnilleen sillä korkeudella."
Mikä ilma siellä muka on 3000 km korkeudella?
Paskat siellä mitään ilmaa ole, siellä on avaruude tyhjiö. Ilmat loppuu jo sataan kilometriin pojaat.
Siitä ylöspäin on enää niin harvakseltaan kaasuatomeja, ettei sitä saa ilmaksi sanoa. - Totta kai kohde pienenee samaa tahtia etääntymisen kanssa, vaikka sitä tarkastelisi suurennuslasin tms läpi. Kuva on vain kaikkiaan suurempi kuin ilman suurennusta.
- Polariz- et sitten tiedä näköjään edes LEMin rakenteesta ja toiminnasta yhtään mitään.
Ensinnäkin, sen seinät EIVÄT olleet mitään aaltopahvia tai kupruilevaa foliota. Se mitä kuvittelet seiniksi on vain suojakuorta auringon säteilyä vastaan. Putkirunko piti ainoastaan kasassa kaikki eri osatehtäviä suorittavat laitteet, ja myös ohjaamon. Se putkirunko oli vain räkki. Itse ohjaamo siellä suojusten alla oli paineistettu ja ihan tukeva ovikin siinä oli - itse asiassa kaksi. Oli myös telakoitumisluukku ohjaamon katossa. Katselepa näitä kaavakuvia ja tietoja:
https://www.hq.nasa.gov/alsj/LM04_Lunar_Module_ppLV1-17.pdf
Sen rakettimoottori ei käynnistynyt uudelleen. Kuumoduli muodostui kahdesta osasta, alaosassa oli laskuteline ja laskeutumismoottori ja se osa kokonaan jätettiin kuuhun. Yläosassa oli oma erillinen nousumoottorinsa.
Kuusta noustessa ei tarvita kovinkaan kummoista kiihtyvyyttä. Mitä ajatuksia sinussa herättää se, että kiihdytetään tyhjiössä? Minä ajattelen, että sehän on verrattomasti helpompaa kun ei mikään ilmanvastus revi ulkouorta.
Tietotekniikka oli siihen tarkoitukseen riittävää. Kaikkea ei ollut automatisoitu, miehistä teki suuren osan ohajusliikkeistä ja karkeista laskelmista käsin. Et myöskään väittäne, että 1920-luvulla ei ollut olemassa autoja, ja perustelet sen sillä, että nykyiset autot ovat niin kehittyneitä.
Puhut suulla suuremmalla, etkä edes omallasi, vaan toistelet tylpästi toisten älyttömyyksiä, joita maailmasta kyllä löytyy. - Niin onkin, littumaa on vale ja vikapuhe.
Polariz- se vain jaksaa uskoa.
En muista saaneeni vastausta kysymykseen, miksi tähdet eivät katoa sinne "perspektiivin katoamispisteen taakse".
Tähdethän ovan taivaankannessa kiinni ja aurinko kiertää huomattavasti tasivaankannen alapuolella; tähdet siis ovat huomattavasti kauempana kuin aurinko. Mutta eivät katoa. Miksi littumaan perspektiivi vaikuttaa tähtiin eri lailla kuin aurinkoon? - Littarit luulee pingviinilaumoja aseistetuiksi vartijoiksi. Niiden siiventyngät näyttää kauempaa katsoen olalla olevien rynnärien lippaailta.
Littärien Nikon P900 on tietenkin suurentanut ne ihmisen kokoiseksi. Vai olisko se sittenkin se ilmakehän vesi, joka ne on suurentanut? - Kun joku haluaa meille kertoa, että meille kerrotaan asioita, jotka eivät pidä paikkaansa, niin ensimmäisen kysymyksen täytyy olla: "Miksi joku väittää tällaista, siis että se ei ole totta?"
Eikä suinkaan heti päätä pahkaa kysmys onko se siis totta vai ei?
Jonkin minkä hyvänsä uutisen väittäminen valeeksi on välitön ja tehokas väline huomion herättämiselle. Kun saa yleisön huomion, on jo voittanut ensimmäisen taistelun ja päässyt päämääräänsä, joka on huomion herättämonen eli varteen otetuksi tuleminen.
Tässä kuten miljoonissa muissakin salaiitto- tai valeuutisoinnissa, on kyse vain siitä, montako klikkausta otsikointi tuottaa. Klikkauksista riippuu tuotto rahassa.
Älkää nyt hyvät ihmiset menkö halpaan. Klikatkaa tuotakin videota ja sen postaaja nettoaa teidän klikkauksestanne noin 5-15 senttiä. Kymmemnen tuhatta teidänlaistanne hölmöä klikkaajaa tuottaa 500 - 1500 euroa, ja se on ihan oikeasti teidän tyhmyydellänneeli uteliaisuudellanne tienattua rahaa. Tienattu ja omaa. Hyvä bisnes. Verottajaakin voi kusettaa ja väittää tuloja lahjoituksiksi.
Menkää nyt hitossa mukaan. Luokaa oma youtubetili, postatkaa jotakin päätöntä ja elelkää siitämisin itsekin herroiksi!
Helppoa kuin heinänteko. Ei siinä totuudesta ole kyse vaan tienestistä. Hei haloo! - Totuutta joka asuu littarin sairaassa sielussa ei tietenkään sielu itse voi tajuta vitsiksi.
Silti, joskus tulee aamu ja ymmärrät, miten sinua on tällä litteän maan väitteellä vedätetty. Miten se tikittää rahaa sitä koskevien sivujen ja videoiden julkaisijoille.
Ota poika järki käteesi. Taivasta saa tutkia kuka vaan, ja kymmenet tuhannet tutkiikin. Siellä on joka päivä uutta porukkaa, jotka oikein hyvin kykenee laskemaan, millä tavalla maa. aurinko, kuu ja planeetat tikittää, liikkuu ja on havaittavissa. Joka päivä on ainakin yksi uusi hemmo omilla hyvillä vehkeillään tämän jutun kimpussa ja tahtoo itse nähdä, miten homma oikeasti toimii.
Ja sinä se vain luulet, että joku NASA hyvissä ajoin löytää ne kaikki ja lahjoo hiljaisiksi ennenkuin ne ehtii julkaista, että ovat todenneet, että maa ei ole pallo vaan lituska levy ja loput voi lukea Raaamatusta? Että mitä häh? Nasalta tulee yhtäkkiä miljoonan dollarin shekki ja viesti että tää on sun rahaa, ellet julkaise litteätä maata tukevia havaintojasi?
Voi hyvä pyhä Sylvia sentäään!
Salaliittoja ehkä on olemassa, mutta joku kohtuus pitää löytyä sille, mikä on ylipäänsä mahdollista.
Köyhä helposti kuvittelee, että rikkaalle on kaikki mahdollista. Paskat. - Kuka päästä tommotti suustas?
Minä palvelin rannikkotykistössä, koulutettiin tulenjohtajaksi. Sinun ei kannata ruveta minulle tulla selittämään merisäätä. Me olimme niitä, jotka sen merisään havainnoitsivat sinne radioon. Nämä Tallinan huippujen näkymiset aika ajoin ovat tietenkin totta, mutta sille ilmiölle on ihan toinen selitys kuin teidän räjähtänyt litteä maanne. Voi ressukoita, mutta tyhmyydelle ei mahda mitään.
Teidän flättärien jutut on skeidaa. Te ette tajua, että ainoa syy, miksi youtubessakaan tai missään on näitä flättärijuttuja, on että niiden postaajat kuittaa mainosprovikat teidän hölmöjen klikkauksista. Kaikki nää teidän salaliitot on mainoskampanjoja. Jonkun saldo kasvaa joka kerta kun avaatte niitä koskevan sivun. Eläköön tyhmyys, sillä voi rikastua ihan oikeassa elämässä ja se näkyy pankkitilillä.
Jatkakaa pojat vaan samaan malliin, siinä Dubayt sun muut littubisnesmiehet ja teidän tyhmyydellä rahastajat myhäilee ja kiittää. Te ette koskaan tule myöntämään, että menitte halpaan, eikä siten Dubayn pankkitili ikinä kuivu.
Hyvää yötä Hanna ja lapset. Maa on litteä ja lehmät lentävät! - Siksei, että litteän maan periaate vie paikkoja sitä kauemmas itä-länsisuunnassa toisistaan todellisuuteen verrattuna, mitä etelämmäksi päiväntasaajasta mennään.
Paikoilla on sijaintinsa pituuspiirillä ja pallossa pituuspiirit alkavat päiväntasaajasta etelään mentäessä taas lähentyä toisiaan, mutta litteässä maassa ne päinvastoin loittonevat toisistaan. Näin loittonevat litteässä maassa toisistaan myös Sydney ja Santiago.
Ei voida ajatella, että pohjoinen alue "onkin pienempi kuin mihin olemme tottuneet". Paikoilla on todellisuudessa keskinäiset etäisyytensä, eivät ne voi ajattelemalla pienemmiksi muuttua siksi, että haluamme ajatella Sydenyn ja Santiagon litteässä maassa lähemmäs toisiaan. Kilometri on kilometri pohjoisella ja myös eteläisellä alueella poikittain ja pirkittäin.
Lentoreittejä ei vedetä leveyspiirejä pitkin kuten simuloit. Lyhin välimatka kahden pisteen välillä pallon pinnalla kulkee aina ns. isoympyrää pitkin. Se on niiden pisteiden ura, jossa pallon keskipisteen ja näiden kahden paikan kautta piirretty taso leikkaa pallon pintaa. Leveyspiirien muodostamat tasot eivät kulje pallon keskipisteen kautta.
Ainoa leveyspiiri, joka on isoympyrä, on päiväntasaaja. Siitä etelään lyhin tie kahden pisteen välillä alkaa "roikkua" eli tehdä kaarta etelään päin ja päiväntasaajasta pohjoiseen mennessä lyhin tie "roikkuu" pohjoiseen. Sensijaan kaikki pituuspiirit ovat isoympyröitä, niiden muodostama taso kulkee aina pallon keskipisteen kautta.
Tasoiksi piirretyt maailmankartat eivät huijaa ketään. Niitä voidaan tietenkin ymmärtää väärin, joko tahallaan tai siksi, että ei kykene ymmärtämään, mitä ne ovat ja mihin niitä voi käyttää ja mihin ei. Niistä EI voi vertailla alueiden kokoja keskenään. Mutta niistä näkee eri alueiden keskinäisen sijainnin. Niitä voi käyttää esimerkiksi tilastojen tai levinneisyyksien esittelyyn, mutta ei navigointiin tai välimatkojen tai pinta-alojen mittaamiseen. Ei maailmaa pidä tasokartasta tarkastella, vaan karttapallosta. Oivallinen digitaalinen karttapallo on google maps.
Tällä työkalulla voi maailmankartalla vertailla maita keskenään: https://thetruesize.com
Maita raahatessa ympäriinsä niiden koko muuttuu vastaamaan alla olevan maailmankartan mittakaavoja molemmissa suunnissa. se havainnollistaa, miten pallokarttaa vääristää, kun sen venyttää tasoksi. Että kartta on vääristynyt ei tarkoita, että yritetään huijata. Palloa ei vain voi levittää tasoksi ilman että se vääristyy. Ei pitäisi olla vaikeaa.