- No sieltä tuli toinen tuttu, vai onko kyseessä sivupersoona...
Onko logiikka palstan häirinnälle se, että koska pakkoruotsikeskusteluun etsiytyvä on aina fenno ja fenno on aina paha, niin pakkoruotsikeskustelussa saa häiritä ja riekkua niin maan perusteellisesti? Ja SUPOkin siunaa. - Yhtään asiallista kommenttia ei ruotsipakon kannattajilta ole tullut tähän oleellisista oleellisimpaan avaukseen kielipolitiikan ja kietenopetuksen kannalta. Häirintää on tullut paljon. Omia ketjujaan pakon puolustajat ovat nostaneet sadoilla viesteillä.
Mikä on, ettei asiallinen keskustelu onnistu? - Millaiset motiivit on tulle tänne vain häiritsemään keskustelua, jossa halutaan purkaa ruotsin perusteeton ja haitallinen pakollisuus?
Millaiset motiivit on kieltäytyä kuuntelemasta niitä, jotka pystyvät kertomaan ruotsipakon vaikutuksista arjessa? - Valittelet, että yöllä taas ovat fennot kirjoitelleet palstalla.
Uskottelet, että fennot ovat venäjämyönteisiä.
Paheksut, että fennot muuttavat sisämaasta rannikoille kunnioittamatta alueiden muka alkuperäistä ruotsinkielisyyttä.
Mitä tämä on? - Tiesitkö, että Suomen etelärannikko oli täynnä suomenkielistä asutusta ennen kuin ruotsinkieliset tulivat - alkuperäisasutus koko maassa on suomenkielinen. Ja rannikkokaupunkimme on rakennettu suomenkielisten työllä ja suomenkielisen Suomen porteiksi maailmaan.
Miksi hellit kuvitelmaa rannikosta, jossa suomenkieliset olisivat muukalaisia? - Samoin uskomaton kiukuttelu täällä muka pakkoenglannista. Englantihan on meillä valinnainen kieli ja todellakin - jos joku niin haluaisi, englannin voisi jättää lukematta kokonaan.
Toisin kuin pakkoruotsille, jolle ei ole perusteita, perusteet englannin pakollisuuteen löytyisivät jo sen käytettävyydestä. Muissa Pohjoismaissa ja monissa muissakin maissa on yhteinen aloittava englanti mm. näistä syistä:
1. Ensimmäinen pitkä kieli kannattaa olla kaikilla sama, jos on tarjolla helppo ja todella ovia avaava kieli (nyt on), koska näin saadaan nuo edut:
- ei pudokkaita
- muutot tulevat helpoksi, pitkä kieli pysyy
- kaikki valinnat keskittyvät toiseen vieraaseen kieleen, jolloin mahdollisuudet eri kielten ryhmiin suurimmat
2. Toinen pitkä kieli valitaan, jos lapsi on kielellisesti lahjakas (tiedetään jo toisella) ja perheellä on syynsä suosia kieliä varhain.
3. Yläkoulussa tai lukiossa on sopiva tilanne antaa oppilaan itse valita omaa persoonaansa miellyttävä kieli - tässä voi lukiossa/korkeakoulussa edetä nopeammin ja yhdistää siihen mielekkään vaihdon.
4. Muu aloittava pitkä kieli vaatii sitoutumista. Jos halutaan tavoitella varhaisinta mahdollista alkua, etsitään asuinpaikaksi sellainen, johon on rakennettu kielikylpy päivähoidosta läpi peruskoulun. Sitten ei muuteta. Näin on esim. kiinan opetuksen kohdalla.
Meillä on haluttu suojella pakkoruotsia pitämällä englanti valinnaiskielenä ja moittimalla englantia. Huono ratkaisu.
Ja vaikka englanti pysyy meillä valinnaiskielenä, on syytä siis muistaa, että se
- heikentää lukujärjestyksiä,
- vähentää toisen A-kielen valintoja (joita tulisi eniten kaikkien toista A-kieltä haluavien valitessa yhtä aikaa A2-kieltä),
- tekee muuttamisen hankalammaksi niille, joilla harvinainen A1 (usein joutuu luopumaan ja lukemaan muut englannissa kiinni),
- tuottaa ongelmia niille oppimisvaikeuksia omaaville, joille on erehdyksessä valittu jokin muu A1-kieli kuin englanti,
...
Valinnaisella englannilla on siis hintansa. - He eivät myöskään ole kiinnostuneita kuulemaan koulutuksen todellisuudesta, sillä halu julistaa omaa agendaa pakkoruotsin puolesta on kova.
- Miten tahansa itse suomalaisuudesta ajattelemme, tämä nuorten laatima kirjoitus kuvastaa sitä, millaiseksi meidän koulujemme identiteettikasvatus on muovannut virallisen suomalaisuuden nuorten silmissä, tuttua liturgiantynkää pakkoruotsista unohtamatta.
Pidän siitä, että kaiken lähtökohtana on lupa määritellä suomalaisuutensa itse ja heti sen jälkeen luvataan jokaiselle oikeus toteuttaa omia, ei jonkun toisen unelmia. Julistushan alkaa sanoilla "Suomalaisuuden määrittelevät suomalaiset itse --- Jokaisella on mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja rakentaa yhdessä tulevaisuutta."
Lämmitti sekin, että nuoret odottavat meidän suomalaisina näyttävän mallia muulle maailmalle demokratiassa ja onnellisuudessa. Ja mitä koulutukseen tulee: "meidän on kehitettävä koulutustamme ja tutkimustamme vastaamaan myös tulevaisuuden tarpeisiin".
Tällä jatketaan.
Ja muistetaan, mikä on nuortemme tulevaisuus.
Lapset, jotka nyt aloittavat kieliopintonsa, ovat työelämässä 2040-luvulta 2080-luvulle. Heillä tulee olemaan käytössään monenlaisia tulkkikoneita ja tekoälyllä terästettyä kommunikaatiota. Suomen ja englannin lisäksi ainoastaan todella hyvällä ja itsellelle läheisellä kielitaidolla on merkitystä. Omaksi iloksi voi toki opiskella kieliä ihan niin kuin erilaisten instrumenttien soittamista, mutta velvoitetta sellaiseen ei voi olla. - Mutta ruotsinkielisten edunvalvonta välittää.
Hyvä kiteytys toisesta ketjusta: Valinnainen ruotsi riittäisi hyvin mutta taustalla on ruotsinkielisten etuoikeudet ja oikopolut koulutuksiin ja hallinnon työpaikkoihin, joista ruotsinkieliset eivät halua missään nimessä luopua. Muutenhan he joutuisivat kilpailemaan paikoista kaikkien suomalaisten kanssa. - Näitä keskustelua sotkevia välihuutoja (milloin pakkoenglannista, milloin suolinkaisista, milloin näitä hybridiviestejä) kutsut "tiedotuksiksi".
Tiedoksesi - haukkuminen ja puuttuva argumentointikyky eivät yhdessäkään ole tiedotusta vaan pelkkää häirintää. - On tuskastuttavaa käydä kieltenopiskeluun liittyvää keskustelua täällä, missä vastaanvänkääjillä ei ole mitään käytännön tuntumaa sen paremmin peruskouluun kuin lukiokoulutukseen ja opiskelijoiden todellisiin haasteisiin.
- Kieliä ei lueta/kirjoiteta, koska pakkoruotsin kurssit ovat edelleen tulppana lukiossa.
Lisäksi tavallisen kiitettävän oppilaan mahdollisuus saada ällä harvinaisemmasta A-kielestä on olematon. Koska laudaturien suhteellinen osuus kirjoittajista on aina sama, ne menevät kielikoulujen opiskelijoille ja natiiveille - näitä molempia on kirjoittajissa huomattavan paljon. - Nykylukio on todella paljon raskaampi kuin se vanha lukio, jota nykyiset aikuiset kävivät. Muu kuvitelma on turhaa nostalgiaa. Esimerkiksi nykynuorten tutkielmat ovat sen tasoisia, että ennen niitä tehtiin vasta yliopistolla seminaarivaiheessa.
Kuulin äskettäin kympin oppilaan sanovan, että hänen on lukiossa luovuttava toisesta A-kielestä. Kolmeen kieleen ei riitä paukut.
Opiskelijat joutuvat nyt lukion alusta asti miettimään, mitä kirjoittava, sillä näillä aineilla on keskeinen merkitys pyrittäessä yliopistoon.
Uusi ainereaali on huomattavasti vaativampi kuin vanha yleisreaali. Siihen panostetaan sekä lisäkurssein että maksullisin koulutuksin. - Toinen A-kieli ei tuo kielitaitoa vaan useimpia vain rasittaa. Se jätetään usein kesken. Viimeistään lukion alkaessa.
A-kieliä jätetään kesken (yleensä koska kieltenopettajakin toivoo näin), mutta nekin, jotka lukevat A-kieltä peruskoulun loppuun jättävät sen arvosanan todistuksesta - koska se laskisi keskiarvoa.
Isoissa kaupungeissä hyvien lukioiden keskiarvorajat ovat yli yhdeksän. Kilpailu lukiopaikoista hyvissä lukioissa on kovaa. - Ette tunne nykyistä peruskoulua tai lukiota.
On selvää, että pakkoruotsi syö yhden pitkän kielen - pakkoruotsia luetaan yhteensä yli puoli vuotta lukion kautta edetessä. Yli puoli vuotta! Siinä opiskelisi jo jotain muuta, mielekkäämpää. - Ohhoh - selitystä jää nyt kaipaamaan.
Huomasin juuri, että myös omia aloituksiani, jotka ovat taatusti asiallisia, on kadonnut runsaasti. - Kannatetaan!
- Vastustat rekkautumista, jotta voisit häiritä "fennoiksi" kutsumiasi rajatta?
- Hieno homma, samaa ihmisystävällistä linjaa jatkossa...
- Kannatan myös rekisteröitymistä!