- Jokainen tavara, minkä kaupasta ostat, sisältää kuljetuskustannukset, mihin polttoaineen hinta vaikuttaa. Hintojen nousua et pääse fillarillasi karkuun.
- Sosialisointi kuulostaa vieraalta ajatukselta, vaan Venäjällä on luotu oivallinen sähkömarkkinamekanismi, jossa myös kapasiteetista maksetaan. Haittapuolena on sähkön korkea hinta. Muta ehkä Venäjän hinta onkin lähempänä sähkön oikeaa hintaa.
Pohjoismaissa sähkömarkkinoita vapautettaessa päädyttiin todella onnettomaan ratkaisuun. Silloinkin markkinavoimat onnistuivat lobbauksessaan asiantuntijoita paremmin. - Viidenkympin pisterajoitus motarin tietyömaan kohdalla ei näytä rajoittavan liikennemäärää, mikäli kaistat jatkuvat suoraan. Mutta jos kaistassa onkin mutka, alkaa jonoja muodostua.
- Hyviä kysymyksiä, joihin koitan vastata lyhyesti.
"Tilaston" olemassa olo ei ole olennaista, vaan datan. Datasta johdetaan tilastoja tai julkaistaan tutkimuksellisempaa analyysia. Mainitsinkin, että onnettomuuksien ja nopeuksien välisestä korrelaatiosta löytyy kovin vähän dataa, Suomesta tuskin lainkaan. Siksi lainasinkin tuota amerikkalaista, turhan ylimalkaista kirjoitusta. Oletan, että ihan oikeita tutkimuksiakin löytyisi, jos jaksaisi etsiä. Ja ammattitutkijoilla on myös käytössään maksullisia julkaisuja, joita itse ei viitsi ostella. Niillä on mm. perusteltu Kehä I:n nopeusvalvonnalla saatuja miljoonaluokan säästöjä onnettomuuksien vähenemisenä. Lienevät oikeassa, vaikka yhtään vakavaa onnettomuutta ei ole edes sattunut.
Korrelaatiosta ei voi päätellä kausaliteettia. Kausaliteetti lisätään tilastolliseen analyysiin tunnettujen faktojen perusteella. Suuren ajonopeuden ja onettomuustodennäköisyyden välillä on kausaliteettia. Samoin myös nopeuseron ja onnettomuustodennäköisyyden välillä on kausaliteettia, eihän ole törmäystä ilman nopeuseroa.
Tilastolliset riippuvuudet pätevät huonosti yksittäistapauksiin, joita myös esittämäsi esimerkit edustavat. Ja mitä harvinaisemmasta tapauksesta on kyse, sitä pienempi paino on tilastollisella korrelaatiolla. Ohitustilanteissa sattuu yllättävän vähän onnettomuuksia. Silloinhan kuljettaja yleensä sentään keskittyy ajamiseenkin. - Nopeusrajoitusten nosto, esim kahdeksastakympistä sataan, ei lisää väylän välityskykyä, mutta lyhentää matka-aikoja ruuhkan ulkopuolella.
- Liikennettä koskevat ilmiöt voidaan nähdä tilastollisesti esimerkiksi suuria joukkoja koskevien jakaumien ja korrelaatioiden kautta paremmin kuin yksittäisten tapahtumien kautta. ”Tilastollisuus” on siis lähestymistapa, se on olemassa ilman yksittäisiä ”tilastojakin”, joita laaditaan vähän satunnaisesti kulloisenkin tarpeen ja resurssien mukaan. Esimerkiksi onnettomuuksien tilastointi rajoittuu usein pelkästään lukumäärien kirjaamiseksi. Silti esimerkiksi onnettomuuksien ja nopeuden välinen korrelaatio on helpostikin ymmärrettävissä.
Mainitsemasi optimikin on olemassa, se sijaitsee siellä oikean tilannenopeuden alueella. Poikkeamat siitä puoleen tai toiseen lisäävät onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyttä. Toisin sanoen nopeusero on tieliikenteessä riskitekijä.
Tässä lähteessä hieman valotetaan edellä kuvattua näkökulmaa.
http://www.sehinc.com/news/truth-about-speed-limits-explained-engineer (ks graafi Accident involvement vs. motorist speeds)
Valitettavasti en tähän löytänyt mitään parempaa lähdettä. Tässä valitettavasti onnettomuuksia koskeva tausta-aineisto loistaa poissaolollaan, ja nopeusjakaumakin on vain esimerkki siitä, mitä nopeusjakauma ylipäänsä tarkoittaa.
Samoin on hyvä huomata, että optimi löydettiin onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyden suhteen. Toki onnettomuudessa syntyy yleensä pahempaa jälkeä suurilla nopeuksilla kuin pienillä. Ja ylinopeuksilla nopeuden kasvattaminen lisää onnettomuuteen joutumisen todennäköisyyttä paljon enemmän kuin alinopeuksilla nopeuden laskeminen. - Riippuu vähän siitä, mitä sen täyspäisen pää on täynnä. Emävaleen ja tilastojen välinen riippuvuus koskee lähinnä poliitikkoja sekä erästä automaattisesta nopeusvalvonnasta lausuntoja antavaa poliisipäällikköä. Kuvaavampi fraasi toteaa, että miljoona kärpästä ei voi olla ihan väärässä. Korostus on sanalla "miljoona", koska tunnetusti yksi kärpänen ei tee kesää.
- On tilastollinen totuus, että nopeuksien alentaminen parantaa liikenneturvallisuutta. Nopeuserojen pienentäminen saattaisi parantaa vielä enemmän. Siitäpä ei juuri puhuta, koska nopeuseroihin vaikuttamiseen ei ole kunnollisia keinoja. Ylinopeuksia voidaan karsia valvonnalla, mutta alinopeuksiin ei löydy lääkkeitä. Kysymys on asenteista. Ne ovat sitkeässä.
- Ettäkö kaasu ei ole Saksalle elinehto? Miten muka Saksa pääsisi yhtäaikaa sekä ydinvoimasta että hiilestä eroon ilman kaasua? Siis niin, että talous pysyy vielä kutakuinkin pystyssä.
- Raha todellakin puhuu, koska sähkömarkkinat ovat puhdasta markkinataloutta. Juuri nyt raha suuntautuu jonnekin muualle kuin sähkön tuotantoon. Kohta meillä on tuotantokapasiteetin vajausta, ja hinnat lähtevät nousuun. Mutta muutokset markkinoilla tapahtuvat perin hitaasti. Sähköpula kestänee turhan kauan.
- Millä eväillä Niinistö olisi painostanut? Lahjuksena näytti olleen vesvoimaosuus. Miten se olisi voinut olla suomalaisten antama lupaus ylipäätänsäkään? Fortumia petettiin ja raskaasti.
Sisäpoliittista tässä on sen verran, että pitäähän poliitikkojen yrittää hankkia Suomeen lisää sähköntuotantoa, maksoi mitä maksoi. No, onhan meillä tosin Kimmo Tiilikainen, joka ottaa vielä pois tästä vähästäkin - Tämä ja 150 muuta suomalaisten tyypillisintä syntiä moottori- ja valtateillä on luettavissa seuraavasta artikkelista ja varsinkin sen keskusteluosiosta.
https://www.hs.fi/autot/art-2000005794051.html
Yksi niistä on ylinopeus, ja se on tuossa tilastoitu ihan automerkkikohtaisesti.
Rattoisia lukuhetkiä! - Totta, mutta saman voi sanoa hieman eri sanoinkin, vaikkapa näin:
Kun vasemman kaistan jono liikkuu hieman nopeammin kuin oikean kaistan jono, katvealueiden merkitys ei enää ole kovin paha, vaan vieressä oleva liikennevirta on helppo hahmottaa. Samalla kaistanvaihtoraot ilmestyvät ihan luonnostaan, mikä edelleen lisää liikenteen sujuvuutta.
Ja miksi vasen kaista on se nopeampi? No siksi, että se on yksi oikeanpuoleisen liikenteen perusperiaatteista. - Olisiko "hehkulamppuhuijaus" ulotettu led-lamppuihinkin? Luultavasti kyllä, koska valmistajille olisi parempi, mitä enemmän lamppuja ostetaan. Kestäisivätköhän himmennettäväksi tarkoitetut led-lamput paremmin ylijännitepiikkejä, jotka lienevät myrkkyä myös ed-lampuille?
- Ylen uutisesta sai sen käsityksen, että kysymyksessä on kahden välinen erittäin pitkän ajan sopimus tuottajan ja suuren sähkön käyttäjän välillä. Näin tuulivoiman rakentaja pystyy suhteellisen hyvin ennakoidulla tulomuodostuksella lainottamaan hankkeensa. Tukiaisia ei käsitelty uutisissa, mutta miksi kukaan sellaisesta kieltäytyisi, jos sellaista olisi saatavissa.
Suurimman riskin kantaa ostaja. Sovittu hinta voi osoittautua hyvinkin vääräksi. Pelkään pahoin, että sopimus on salainen, eikä sovittua hintaa koskaan julkisteta. Myös itse sopimuksen rakenne olisi mielenkiintoinen.
Koska sopimus kattaa vain pienen osan ostajan sähkön tarpeesta, tuulen vaihtelukaan ei ole ostajalle ylipääsemätön ongelma, Mutta jatkoa ajatellen tälläisiä suurkuluttajia on vain rajallinen määrä. Sähkön myyjä voisi tietenkin koota yhteen suuren määrän sopimuksia. Veikkaan, että 25 v sähkösopimusten hallinta on käytännössä hankalaa. - Kommentoin jälkimmäistä kysymystä, eli suojatietä ajavan pyöräilijän väistämisvelvollisuudesta uudessa laissa.
Ensinnäkin sain tuosta linkatusta KKO-keissistä sellaisen käsityksen, että pyöräilijä ajoi ajoradalla, joten päälle ajanut kääntyvän ajoneuvon kuljettaja on aika ilmeinen syyllinen.
Uudessa laissa korostetaan ennakointivelvollisuutta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa lukee näin: "Luottamusperiaatetta ei ole tietoisesti sisällytetty lakiin, ennakointivelvollisuus on." Eli ei voi luottaa siihen, että pyöräilijä noudattaa lakia, eikä aja suojatietä eteen, vaan paremminkin on ennakoitavissa, että kyllähän se pyörä sieltä taitaa tulla eteen. Vaan jos se pyöräilijä tulee suojatielle kovin kaukaa ja oikein kovalla vauhdilla, niin silloin voidaan oikeudessa vähän arpoa syyllisyyttä. - Tai sitten niin, että alustaa ylläpitävä mediatalo ansaitsee mainosmyynnillä. Keskustelujen sisällöllä ei ole mitään merkitystä. Näennäinen moderointi on kaiketi pakko järjestää.
- Tuo kuulosta mahdolliselta. Ainakaan testi-ilmiantoni ei ole vielä poistanut mitään. Mutta jos tämän on tarkoitus olla vakavasti otettava keskustelualusta, niin miksi ylläpito ei puutu asiaan. Ilmeisesti alusta on teknisesti niin rajoittunut, että muutoksia ei voi edes toteuttaa. Ja sitten toiseksi, mitä väliä näillä meidän jaarituksilla edes on.
- Siis onko niin, että jos ilmiantoja tulee riittävän paljon, ketju poistuu automaattisesti? Ihan kokeeksi yritän nyt ilmiantaa alla oleva viestin 16.8.2018 klo 8:14.
- Tämä kyseinen keskusteluavaus lähti siis liikkeelle siitä, että Kehä II menee ajoittain ihan tukkoon, ja sotkee koko lähialueen liikenteen. Turunväylälle levitessään ruuhka on lähes megalomaaninen. Vähän pienimuotoisempana, mutta päivittäisenä kummajaisena esiintyy esim. Kehä I:ltä jumitus Lahdentielle iltapäiväruuhkassa. Koko Kehä I menee tukkoon.
Jos ruuhkan syy on jossain 10 km päässä edessä, niin aika vaikea siinä on omaa sijoittumistaan kohdentaa niin, että ruuhka jotenkin vähenisi. Oma reitti pitäisi jo ennen lähtöä sovittaa ruuhkaa karttavaksi. Tässä on periaatteessa apua älykkäistä navigaattoreista. Tosin Suomen ruuhkat on kuitenkin niin pienimuotoisia, että navigaattorien kehnonlainen tekoäly ei niitä noteeraa. Esim. Wazen ruuhkankieroehdotukset usein johtaa ojasta allikkoon. Datamäärä on liian pieni.