- Niin, maaltamuuttajien voiolla vaikea sopeutua tänne Helsinkiin. Suomessa on paljon tilaa. Timo Soinnin sanoin: hoitaisivat asiat kuntoon siellä missä asuvat, eivätkä lähtisi köyhyyttä karkuun.
- Joo. Maaltamuuttajat saavat täällä Stadissa tukia paljon enemmän kuin me kantastadilaiset. Niille ei riitä mikään. Lähtevät maaseudulta tänne, vaikka saavat roppakaupalla kehitysapua.
- Onko kukaan pitänyt kirjaa maaltamuuttajien rikoksista? Olisi ihan kiva kuulla. Stadissa rikoksen tehneen rekiserissä pitäisi aina lukea mistä päin maaseutua hän on tänne saapunut
- Nyt kuvailit hyvin persun urakaarta.
- Persuseni: Luuletko että Neuvostoliiton ja Natsi-Saksan malli olivat toistensa vaihtoehdot. Taisi jäädä koulussa aika monta hissan kurssia välistä? Menepä uudestaan koulun penkille.
Kumpikin malli osoittautui heikoksi verrattuna länsimaiseen demokratiaan. Syynä juuri se että noissa muutama kuplassa elävä höyrypää luuli tietävänsä miten asiat pitää hoitaa...valitettavasti noita kuplakaaleja tuntuu kasvavan vieläkin. - Samaa mieltä. Suomalaisten olisi nyt aika herätä ja koota rivinsä isänmaamme tulevaisuuden vaarantavia persuja vastaan.
- On Suomi nähtävästi aika rikas, koska pystyy tukemaan niin avokätisesti p..aukisia kuntiaan.
- Persuseni: Ei niin, mutta perusopetuslaki vaatii (11 pykälä)...ja Suomen lakienhan pitää noudattaa perustuslakia. Pykälän 11 lainaus: "Perusopetuksen oppimäärä sisältää kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, ympäristöoppia, terveystietoa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa, liikuntaa, musiikkia, kuvataidetta, käsityötä ja kotitaloutta". Näitä kaikkia on siis pakko opetella peruskoulussa.
- Yhtä pakko kun meidän suomenkielisten ykköskielenä lukema suomi. Ahvenanmaalla on perustuslain mukaan itsehallinto . Johtunee siitä.
- Nimenomaan. Eihän siitä ois pystytty leffaa tekemään, jos sitä ei olisi oikeesti!
Leffoista oppii muutenkin ihan hirveesti. Ei kouluja tarvita mihinkään. - Persuseni: Kyllä nyt toimitaan, ellei teillä persumielisillä ole omaa persusutuslakia. Suomessa ei toistaiseksi ole voitu säätää yhtäkään perustuslain vastaista lakia. Siitä tuoreimpana esimerkkinä sote, joka on hallitus hallituksen perään kaatunut siihen, ettei se ole ollut kaikilta osin perustuslain mukainen. Laissa ei suinkaan määrätä, että olisi opiskeltava pakkoruotsia, vaan toista kotimaista kieltä ja nehän olivat suomi ja ruotsi. Eli sama velvoita päätee sekä suomen- että ruotsinkielisiin. Demokratiaa katsos.
- Lieksan verotulot olivat vuonna 2019 noin 3500 euroa/asukas. Samaan aikaan Lieksa sai Suomen sisäistä kehitysapua (valtionosuutta) 3400 euroa/asukas. Muut kunnat (lähinnä hyvin taloutensa hoitanut pääkaupunkiseutu) maksavat siis noin puolet Lieksan kunnan tuloista. Elätte itse ihan loisina.
- Meillä on myös pakkoäidinkieli. Jokaisen tällä palstalla kuvittelisi osaavan lukea. Käy lukemassa perustuslain 17 pykälä, niin ei tarvitse kailottaa omaa tietämättömyyttään kaikille.
- Persuseni. Kävisit nyt edes internetistä lunttaamassa mitä perustuslain 17 pykälässä kirjoitetaan. Suora lainaus perutuslaista: " Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.
Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla." - Oletko todella sitä mieltä että tilanne on ok eikä asialle tarvitse tehdä mitään? Laiskurikunnat senkun porskuttakoot? Eikö teitä persumielisiä kiinnostakaan isänmaan talouden kuntoon laittaminen? Huh huh!
Sinä, joka haluat, että Suomen talous hoidetaan kuntoon, tiedät ketä ei ainakaan kannata äänestää. - ja taas persuretoriikka. Kun ei aikoinaan ole läksyjä luettu, niin vain tuohon pystyy,
Lapset lukekaa läksynne, niin Suomella on tulevaisuus! - Jos olet eri mieltä, niin kerro perusteltu vastaus. Aina kun teihin osuu ja uppoo, niin rupeatte vaan lässyttämään tyhjänpäiväisyyksiä. Se on sitä persu retoriikkaa ja johtuu siitä ettei asioista oteta selvää.
- Maapallo on litteä!...tuo nyt on itsestäänselvyys. Siitä on todistekin: sanonta maailman äärissä on englanniksi on the edge of the world eli maailman reunalla ja englantilaiset ovat kiertäneet maailman meriä ties kuinka kauan. He, jos ketkä kyllä tietävät.
- Persuseni. Sitä kutsutaan demokratiaksi. Kielilaki on kielilainsäädännön yleislaki, ja se koskee suomea ja ruotsia. Kielilaissa säädetään yksilöiden kielellisistä oikeuksista ja niiden turvaamisesta sekä vastaavasti viranomaisten kieleen liittyvistä velvollisuuksista. Kielilaissa on säännökset yksi- ja kaksikielisistä kunnista, viranomaisten kielellisestä asemasta, asian käsittelykielestä viranomaisissa, viranomaisten työkielestä, asiakirjojen kielestä sekä lainsäädännössä ja yleisessä tiedottamisessa käytettävistä kielistä samoin kuin kielellisten oikeuksien edistämisestä ja seurannasta.
Suomessa laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Jos haluatte, että myös jatkossa näin on, niin tiedätte ketä ei kannata äänestää. - Olet nähtävästi käynyt persukoulun pesukoulun sijaan, kun et tuota tiedä. Perustuslain 17 §:n mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Pykälässä säädetään myös saamelaisten ja romanien sekä viittomakielisten kielellisistä oikeuksista. Kielilaki (423/2003) on kielilainsäädännön yleislaki, ja se koskee suomea ja ruotsia. Kielilaissa säädetään yksilöiden kielellisistä oikeuksista ja niiden turvaamisesta sekä vastaavasti viranomaisten kieleen liittyvistä velvollisuuksista. Kielilaissa on säännökset yksi- ja kaksikielisistä kunnista, viranomaisten kielellisestä asemasta, asian käsittelykielestä viranomaisissa, viranomaisten työkielestä, asiakirjojen kielestä sekä lainsäädännössä ja yleisessä tiedottamisessa käytettävistä kielistä samoin kuin kielellisten oikeuksien edistämisestä ja seurannasta.