- Jotakuinkin niin asia saisi olla. Kuitenkaan se poliittinen aatesuunta, joka tänä päivänä on julistautunut "liberaaliksi" ei halua sallia, että ihmiset sanovat mitä ajattelevat. Siitä rangaistaan ainakin jos on julkisuuden henkilö, etenkin jos on poliitikko ja on eri mieltä tietyistä asioista kyseisen aatesuunnan kanssa. Kun suomalaisessakin valtamediassa kirjoitetaan "liberaalilsta demokratiasta" niin tarkoitetaan tätä korrektia "liberaalia demokratiaa", joka rajoittaa sitä, mitä ja miten saa sanoa. Vaikka se nyt ei niin kovin vakavaa vielä ole kun rangaistuksena on sakko niin kyllä siinä kuitenkin pahimmillaan voi itää totalitarismin siemen. Mielestäni vapaa yhteiskunta ei saa lakien ja rangaistusten voimalla pyrkiä kontrolloimaan sitä, mitä ihmiset ajattelevat ja tuntevat. Jos Spinoza oli samaa mieltä niin OK. Lait ja rangaistukset eivät saa olla mielten ohjauksen väline, ihmisten mieliin voi vaikuttaa argumentoimalla ja perustelemalla kantaansa mahdollisimman hyvin tosiasioiden pohjalta. On paljon pahempiakin asioita tässä maailmassa kuin se, että jotkut pahoittavat mielensä siitä, mitä jotkut toiset sanovat. Mielestäni maailman parantaminen lähtee ihan väärästä päästä jos se lähtee pakottamisesta ajattelemaan ja puhumaan poliittisesti korrektilla tavalla.
- Keskusta todella romahti vaaleissa. Sipilä itse oli sitä ennakoinut muistaakseni jotenkin niin, että Suomen talouden hän saa kyllä kuntoon sisäisellä devalvaatiolla, mutta poliittinen hinta siitä voi olla kova.
Vuoden 2019 vaalit olivat todella ikävä luku suomalaisen politiikan historiassa. Se oli valheiden voitto totuudesta, se oli kiihkoilevan propagandan voitto järjestä, se pahensi polarisaatiota ja se heikensi ja rapautti demokratiaa. Orpon hallituksen tuhoisa reunaoikeistolainen politiikka on suoraa seurausta kaikesta siitä.
Demokratia on paras yhteiskuntamalli ihmisten valtaenemmistön kannalta, mutta ei se erehtymätön eikä haavoittumaton ole. Kansa on demokratiassa vallankäytön tuomari, mutta tuomari voi erehtyä. Kansaa voidaan johtaa harhaan ja kansan mielipiteitä voidaan ohjailla. Se on uhka kansanvallalle. Se on myrkkyä, johon ainoa lääke on se, että kansat oppivat erehdyksistään niin, ettei niitä enää voida johtaa harhaan. Valitettavasti kaikki on siinä suhteessa vielä aivan auki niin Suomessa kuin koko maailmassa. - Nato perustettiin vapaan Euroopan turvaksi Neuvostoliiton uhkaa vastaan. Nato on siis nimenomaan Eurooppaa ja demokratian puolustamista varten. Iranin sota on huono juttu Euroopalle, joka on riippuvainen tuontiöljystä. Trump ei paljon Euroopasta piittaa eikä demokratiastakaan. Itse asiassa Trump tuntuu käyvän propagandasotaa Eurooppaa vastaan, ehkä jonkinlaista hybridisotaakin. Demokratia ja demokraattiset instituutiot ovat Trumpille lähinnä riesa.
Voi kysyä miksi Trump vihaa Eurooppaa. Ilmeinen vastaus on. että ihan samasta syystä kuin Trump vihaa USAn demokraattista puoluetta, jota johtavat liberaalit. Useimmissa EU-maissa liberaalit ovat vallassa. EU nimenomaan näyttäytyy Trumpille liberaalina organisaationa. Trump pitää liberaaleja pahimpina vihollisinaan ja on siinä toki osin oikeassakin. Demokratialle ja vapaalle maailmalle on kuitenkin karmea onnettomuus, että Yhdysvaltoja johtaa niin itsekeskeinen presidentti. - Miten niin ei ennättänyt? Suomi pääsi kiinni uuteen nousukauteen kun edellinen oli jäänyt kokonaan väliin. Vihervasemmistolaiset keskustelupalstoilla väittivät, että mitään ei toimia ei mukamas tarvittukaan Suomen talouden nostamiseksi jaloilleen, nousukausi hoiti homman. Se oli uskomattoman törkeää valehtelua, mutta upposi kansaan.
Marinin hallitus hyödynsi Sipilän hallituksen työtä ilman kiitoksen sanaakaan edeltäjälleen. Päälle kaatuneista kriiseistä selvittiin ihan kunnialla, mikä ei todellakaan olisi ollut mahdollista jos talouden tila olisi ollut sama kuin mitä se oli Kataisen hallituksen jälkeen.
Juha Sipilä ei ole varsinaisesti poliitikko. Ehkä hän oli liian kiltti puolustaakseen itseään ja hallitustaan. Ei halunnut hankaloittaa seuraajansa työtä. Sipilä oli liian kiltti puolueelleen, hänen olisi pitänyt olla jämäkämpi ja puolustaa työtään. Kun hän ei niin tehnyt niin Suomi siitä kärsii.
Sipilän hallituksen pitäisi olla malli muille hallituksille sen sijaan. että sille jäi vastustajien törkeillä valheilla mustamaalaama maine. Voi verrata vaikka niitä jälkiseurauksia, joita Ahon hallituksen toimilla oli - ne näkyvät Suomessa vieläkin. Sipilän hallituksen mukamas "kyykytykset" olivat vain ohimenevää ponnistelua ja pientä tilapäistä tinkimistä eduista. Mitään pysyviä jälkiä niistä ei jäänyt. Saa nähdä kuinka karmeat jäljet Orpon hallituksen älyttömästä ideologisesta hölmöilystä jää suomalaiseen yhteiskuntaan. - Ilmastohysterian alkuvuosina heiteltiin esiin käppyröitä, jotka näyttivät osoittavan, että hiilidioksidin määrällä ilmakehässä ja maapallon keskilämmöllä on selvä yhteys. Sen piti olla selkein todiste ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Sitten kyseisen korrelaation esittely hissukseen väheni. Syynä ilmeisesti oli, että ilmastotutkijat eivät kyenneet osoittamaan, mikä on syy ja mikä on seuraus. Kyllä sitä korrelaatiografiikkaa edelleen näkee, mutta enää sillä ei kehdata elämöidä entiseen malliin.
- Poliittisten rikostuomioiden tarkoituskin on tietysti saada poliitikko pois politiikasta. Sakkotuomiota saneita poliitikkoja istunee aika monta eduskunnassa. Poliittista lakia rikkoneet poliitikot kuitenkin joutuvat kovemman painostuksen kohteeksi kuin muut rikkomuksiin tai rötöksiinkin syyllistyneet. Politiikka on politiikkaa.
- Toivottavasti se syy, joka nosti Trumpin valtaan ei palaa. Toivottavasti "liberaalit" ovat oppineet jotain. Jos USAn "liberaalit" muuttuvat oikeiksi liberaaleiksi niin luovun kommenteissani lainausmerkeistä liberaaleista kirjoittaessani. Jos Euroopassa vasemmiston "liberaalit" sitten noudattavat jenkkien esimerkkiä niin demokratialla on taas toivoa. Täällä Suomessa vasemmiston "liberaalit" ovat jääräpäisimpiä koko maailmassa, mutta ehkä täälläkin lopulta luovutaan ideologisesta kiihkoilusta jos on ihan pakko. Vastareaktio oikealla olisi sitten sekin kohti malttia ja tolkkua. Kansa on avainasemassa. Kummalla tahansa puolella polarisaatiokuilua järki voittaa ja kansa asettuu kannattamaan malttia ja tolkkua niin polarisaation vastapuolella on pakko reagoida samaan suuntaan. Vasemmistolainen voi olla, oikeistolainen voi olla, arvot voivat olla erilaisia, mutta demokratian toimivuus edellyttää, että järki voittaa.
- Orwell ajatteli itse ja hänen ajattelunsa oli hänen omaansa. Samaa yritän minä omalla vaatimattomalla ja nöyrällä tavallani. Kun ajattelu on omaa niin sitä voi aina muuttaa kun järki, todellisuus tai uudempi tieto niin vaatii.
Ihminen on sosiaalinen eläin - vähän liiankin sosiaalinen, niin sosiaalinen, että se estää tai ainakin haittaa omaa ajattelua. Joukkoon on hyvä kuulua ja joukon mukana on helppoa mennä.
Totalitaarisissa maissa oma ajattelu on vaarallista. Jos ajattelee itse niin kannattaa pitää se omana tietotona. Vapaissa maissa, jollainen Suomikin vielä on saa ajatella itse ja/tai voi valita joukon, johon haluaa kuulua. Kun se oma joukko on valittu niin siihen sitoudutaan. Kun sitoudutaan tiukasti niin luovutaan omasta ajattelusta koska siitä on haittaa - voi joutua eristetyksi tai jopa pois potkituksi joukosta, jonka on valinnut.
Järjestäytyneet joukot kuten poliittiset puolueet ovat hierarkisia, niiden on pakko olla jotta ne kykenevät toimimaan. Hierarkisuudessa on kuitenkin eri asteita. Hierarkia voi olla ehdoton ja tiukka tai sallivampi yksilöiden omalle ajattelulle. Kun sitten ollaan asioista eri mieltä niin pitää kyetä sopimaan. Pitää päättää kynnyskysymyksistä, joista on pakko päästä sopimukseen. Sopiminen asioista on demokratian ydin. Se edellyttää rajoittamatonta kommunikointia, keskustelua ja ristiriitojen sääntelyä. Tämä demokratian ydin on nyt vakavasti uhanalainen koska vaaditaan tiukkaa sitoutumista "arvoihin". Sen seurauksena on polarisaatio, ylhäältä alas päin tapahtuva mielten ohajilu, keskustelun ja mielipiteiden rajoittaminen sekä toisin ajattelevien leimaaminen ja tuomitseminen. Lopulta aletaan laatia lakeja ja määrätä rangaistuksia toisin ajattelua vastaan - siinä mennåån vaarallisen rajan yli. "Vihapuhelaki" on tästä esimerkk - vaikkakin lievä. Siinä ainakin varpaat menevät vaarallisen rajan yli.
Edellä oleva tarina on ehdottomasti omaa ajatteluani. Se ei ole leikattua ja liimattua mistään. Silti, totta kai, ajatteluuni on vaikuttanut toisten ihmisten ajattelu - kuten mm Orwellin. - Kyllähän Orwell oli vasemmistolainen, sitä on turha kiistää. Orwell kuitenkin oli siinä mielessä poikkeuksellinen vasemmistolainen, että hän kääntyi omaa aatesuuntaansa vastaan kun se ääriytyi ja muuttui vapauden ja demokratian uhkaksi. tse tunnen voimakasta hengenheimolaisuutta Orwellia kohtaan. Orwellia käytetään väärin niin oikealla kuin vasemmallakin. Vasemmistolainen Anokin käyttää Orwellia väärin. Kyllä ns "liberaalit" ovat todella harjoittanet niin voimaperäistä mielenmuokkausta, että se alkaa (tai alkoi) lähennellä totalitarismia. Mielenmuokkauksen tavoite on aina valta, totaalinen valta. Totalitaarinen aate, merkitsee sitä, että valtaa saavat käyttää vain oikean uskon, oikean ideologian ja oikeiden arvojen puolustajat. Kyllä minä laskisin aloittaja-Anon tähän joukkoon kuuluvaksi.
Oma kokemukseni on, että olen palstan ainoa aito Orwellilainen. Muut näyttävät olevan tiukasti sitoutuneita omaan ideologiaansa ja kykenemättömiä arvostelemaan oma aatesuuntaansa. "Liberaalien" ehdottomuus ja halu juntata omat ääriytyneet arvonsa ja asenteensa toisin ajattelevien vastahakoisiin kalloihin on synnyttänyt vastaääriytymisen ja nyt sitten ollaan tilanteessa, missä demokratia ja vapaus ovat vakavasti uhattuina. - Orpon hallitus on sössinyt asiat reunaoikeistolaisella hölmöilyllään niin, että yrityksiä on mennyt konkkaan ja nyt konkurssi uhkaa valtiotakin. Valtio tarvitsee nyt kaikki rahat mitä se voi kansalaisilta nyhtää. Polttoaineiden verotusta ei voi alentaa ja reunaoikeistolainen ideologia kieltää ehdottomasti korottamasta tuloveroja. Jos hallitus olisi heti alkajaisikai korottanut tuloveroja reilusti niin ongelmat olisi hoidettu, velkaantuminen olisi taitettu, sopeuttamisen olisi voinut tehdä viisasti ja harkiten eikä holtittomasti ja paniikissa. Kotimarkkinoilla toimivat yritykset olisivat pysyneet pystyssä, työllisyys olisi säilynyt paremmin, valtion menot olisivat pysyneet kurissa ja verotulot olisivat säilyneet kohtuullisina. Kansalaisten luottamus talouteen olisi kaiken kaikkiaan säilynyt, mutta - sehän olisi ollut järkevää eikä järjellä ole mitään käyttöä nykypolitiikassa, ideologiaa sen olla pitää.
- Nyt on todella vaikea päätös edessä. Pidän äänestämistä kansalaisvelvollisuutena, mutta miten voi äänestää kun yksikään puolue ei halua kantaa vastuuta Suomen valtiosta ja Suomen kansalaisista? Miten kansalainen voi kantaa vastuuta kun poliitikot eivät päätäjinä kanna vstuutaan?
Kaikilla puolueilla on omat juttunsa, jota ne ajavat. Ne ovat ideologiaa, maailmaa syleileviä arvoja, utopioita ja kuvitteellisia tavoitteita, joilla ei ole mitään tekemistä karun todellisuuden kanssa. Politiikka nähdään vain valtapelinä, missä me kansalaiset olemme pelinappuloita, joita voidaan ohjailla, siirrellä ja uhrata niin kuin poliittinen elitti haluaa. On akuutteja yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia, jotka pitäisi ratkaista, mutta puolueiden valtapeli menee kaiken yli.
Tietysti voisi yrittää etsiä yksittäisiä ehdokkaista, jotka vielä haluavat kantaa vastuuta niin kuin demokraattisen poliitikon pitäisi puolueestaan riippumatta tehdä, mutta sellaistakin on vaikea löytää ja mitä yksittäinen politiikko voi tehdä valtapelissä, missä pitää kuulua johtavaan eliittiin saadakseen äänensä kuuluviin? Todella synkkä on demokratian tila koko maaimassa ja Suomi on pahimmasta päästä. - Pelkkää trollausta taas tämäkin ketju, mutta heitetään nyt sekaan vähän oikonomiaa. Suomen hallitus ei maailman menolle mitään mahda, siitä määräävät nyt Putin, Trump, Xi sun muut isot ja vähän pienemmätkin maailman pomottajat. Kyllä Suomen hallitus silti voisi auttaa suomalaisia selviämään maailman menosta vähän paremmin jos siihen vain olisi halua ja ymmärrystä. Jos Orpon hallitus olisi kantanut vastuuta koko Suomesta ja kaikista suomalaisista ja tehnyt vain sen mukaista talouspolitiikkaa niin nyt olisi varaa vaikka alentaa polttoaineveroja ja ehkä vähän myös ALVia. Se auttaisi niin tuottajia kuin kuluttajiakin. Näinä ankeina polarisaation aikoina ei kuitenkaan määrää maan ja kansan etu vaan ihan muut asiat - kuten ideologiat ja puoluepolitiikka.
Mitä sitten vihervasemmistoon tulee niin jos se ihan oikeasti tuntisi vastuuta köyhästä kansasta niin se tinkisi ideologiastaan - kuten ilmastopoliittisesta kunnianhimosta, elitismistä, kansallisvastaisuudesta ja tekopyhästä puoluepoliittisesta "rasismin" vastustamisesta Suomen valtion ja kansan hyväksi.
Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan kaiken polarisaatiokiihkoilun seurauksena. Maa on menossa konkurssiin eikä hallituksella ole varaa tehdä mitään kansalaisten hyväksi. Kiitollisena vaan otetaan vastaan lisääntyneet verotulot kallistuneista polttoaineista, kyllähän se hitusen ja hetkellisesti valtion hupenevaa kassaa paikkaa. Kansa kärsiköön, me tehdään omaa politiikkaamme - semmoinen on meininki niin oikealla kuin vasemmallakin. - Minkä kansan valitsema? Tarkoitat varmaan herrakansaa ja tarkemmin sanottuna sen johtajaa.
- Tämä kansainvälinen instanssi - mikä se nyt olikaan - mittaa onnellisuuden edellytyksiä, joiden pitää olla tarjolla mahdollisimman monille. Se varsinainen onnellisuuden tunne on sitten jokaisen yksilön oma asia. Jokainen ihminen voi möhliä omat onnellisuutensa edellytykset. Kanssaihmiset voivat myös pilata onnellisuuden. Esimerkiksi minun onnellisuuttani rassaa pahasti liian monien kanssaihmisten kusipäisyys - eli se, että ei yhdessä huolehdita kaikkien yhteisistä onnellisuuden edellytyksistä vaan yritetään tehdä toisten elämä vaikeaksi ja jopa ilakoidaan sillä. Se on tätä halvatun arvopolarisaatiota, hyi.
Niin oikealla kuin vasemmallakin pitäisi ymmärtää, että onnellisuuden edellytykset mahdollisimman monille toteutuvat tietyssä valtiossa vain jos valtion talous on hyvässä kunnossa. Suomen kaltaisessa maassa hyvä talous saadaan aikaan vain työtä tekemällä ja jakamalla työn tulokset mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja kaikkien tarpeet huomioon ottaen. Ihmisten pitäisi myös osata olla onnellisia siitä, että toisillakin menee hyvin. Se tuntuu nyt näinä ankeina aikoina olevan kaikkein vaikeinta. Pahansuopuus on myrkkyä onnellisuudelle. - Suomi valittiin maailman onnellisimmaksi ensimmäistä kertaa Sipilän hallituksen aikana, ei Sanna Marinin hallituksen aikana. Marin vain hyödynsi Sipilän hallituksen erinomaista työtä Suomen hyväksi. Suomen talous oli hyvässä kunnossa, minkä ansiosta Marinin hallitus kykeni hoitamaan korona-kriisin ja sotakriisin kohtuu hyvin. Sitten tuli se kolmas kriisi, jolle Marinin hallitus ei tehnyt yhtään mitään, teki vain vaalibudjetin. Hallitusblokki kuitenkin hävisi vaalit ja se kolmas kriisi, velkakriisi ja sopeuttaminen jäi Orpon hallituksen hoidettavaksi. Sanna Marinin pahin karhunpalvelus Suomelle oli kuitenkin kategorinen kieltäytyminen yhteistyöstä perussuomalaisten kanssa. Sen seurauksena maassa on nyt oikeistohallitus, jonka talouspolitiikan ovat sanelleet kokoomus ja EK.
En nyt muista enkä viitsi kaivaa, mikä se kansainvälinen instanssi on, joka näitä valtioiden onnellisuusluokituksia tekee, mutta niiden perusteena ei ole ihmisten onnellisuus sinänsä vaan yhteiskunnan rakenteiden toimivuus, jonka pitäisi mahdollistaa ihmisarvoinen elämä kaikille. Kyseiseltä kansainväliseltä instanssilta on tainnut jäädä huomaamatta, että niitä onnellisuuden edellytyksiä Suomessa puretaan nyt vauhdilla. Kaipa vasemmistolainen aloittaja sen on huomannut. Vihervassarit eivät kuitenkaan halua tunnustaa syytä siihen, miten Orpon hallituksen reunaoikeistolainen talouspolitiikka tuli mahdolliseksi. Kommenttina siihen, että syynä vihervasemmiston kategoriselle kieltäytymiselle hallitusyhteistyöstä PS:n kanssa olisi mukamas persujen rasismi: 😊😀😁🙁😇😒☹️ - Aloittaja on varmaan venäjämielinen tai vasemmistolainen tai molempia, mutta olen silti samaa mieltä tästä nimenomaisesta jutusta. Trump haluaa olla diktaattori kuten Putin, mutta toimii omin päin suunnittelemattomasti ja viisaampiaan kuuntelematta. Mahtoiko Trump toivoa, että pommitukset käynnistäisivät Iranissa kansannousun? No, eihän siinä niin käynyt. Ulkoinen agressio sai vain iranilaiset tiivistämään rivinsä hallintonsa puolelle. Aktiivisimmat islamistihallinnon vastustajat sen sijaan passivoituituivat. Vaikka näin on toistuvasti käynyt nykymaailmassa niin silti aina vain diktaattorit sekä vasemmistolaiset ja oikeistolaiset valtaeliitit aliarvoivat kansallisia ihmisten tuntoja. Niin kävi Vietnamin sodassa, niin kävi liberaalien missiolle Afganistanissa, niin on käynyt Putinille Ukrainan sodassa ja niin kävi Trumpille nyt. Trump onnistui Venezuelan operaatiossa koska venezuelalaiset eivät kokivat sen kohdistuvan vain epäsuosittua diktaattoria vastaan. Iranissa on käynyt toisin. Pommituksilla vain on sellainen vaikutus.
- Sinä jankutat tuota 57 prosenttia ymmärtämättä, mitä sen takana on. Jos yritetään vain leikkaamalla julkisia menoja pienentää ko prosenttia niin tulos on juuri se, mikä nyt Suomen taloudessa näkyy. Julkinen sektori ON OSA Suomen BKT:ta joten sitä pitää leikata hyvin viisaasti. Nyt on leikattu julkista sektoria niin, että kysyntä on romahtanut aiheuttaen isoja ongelmia maan taloudelle mukaan lukien yksityinen sektori. Yrityksiä on mennyt konkurssiin, työllisyys on heikentynyt ja kun hallitus on vielä alentanut tuloveroa niin valtion tuloissa on valtava vajaus, jota pitää paikata ottamalla lisää velkaa. Kaikki tuo hölmöily on näkynyt uutisissa.
Ei totuutta ja todellisuutta voi muuttaa ideologialla, todellisuutta pitää vain ymmärtää ja toimia sen lakien mukaan. Suomen talouden tasapainossa on korjaamisen varaa, mutta ei se noin idioottimaisen yksinkertaisesti onnistu. Talouden tasapaino on tärkeä, mutta siinä on aina hoidettava akuutit ongelmat ensin jotta pitkän tähtäimen tavoite on ylipäänsä mahdollista toteuttaa. Jos ei välitetä akuutista ongelmasta niin pitkän tähtäimen talouden tasapainolle käy juuri niin kuin nyt on käynyt. Tuleva vasemmistopohjainen hallitus voi onnistua jopa paremmin pienentämään tuota 57%:ia omalla täysin päinvastaisella ideologiallaan jos vain toimii järkevästi. Sen pitäisi olla jopa helppoa kun Orpon hallitusta huonommin ei juuri voi onnistua. - Jokseenkin jokaisessa kommentissani koskien Suomen talouden karmeaa tilannetta olen todennut, että kyseessä on ollut reunaoikeistolaisen ideologian mukainen yritys muuttaa Suomi paremmaksi maaksi rikkaille olla ja elää. Sitä varten pitää karsia kovalla kädellä julkista sektoria ja alentaa rikkaiden verotusta. Sitä on markkinoitu muillekin kuin rikkaille sillä, että kun rikkaille annetaan lisää rahaa niin he panevat niillä rahoilla talouteen lisää vauhtia, mistä sitten köyhätkin hyötyvät. Olen kutsunut sitä reunaoikeistolaiseksi hokkuspokkustempuksi. No, nyt sitä on sitten kokeiltu Suomessakin eikä se ole täälläkään toiminut.
Jos Orpon hallituksessa on vilpittömästi uskottu ko temppuun - mitä vähän epäilen - niin mitä siitä nyt sitten jää käteen kokoomuksellekaan kun Orpon hallituksen aika loppuu eikä talous ole lähtenyt vauhtiin. Ensi vuonna on vaalit eikä työ Suomen muuttamiseksi rikkaiden paratiisiksi varmuudella jatku. Olen myös kommenteissani selittänyt miksi hokkuspokkus ei ole toiminut. Niin oikeistolaisille kuin vasemmistolaisillekin palstalaisille se on tainnut mennä pahasti yli hilseen. - Jaa ettäkö lopputulos oli jo selvä ja USAn osallistuminen näkyi lähinnä Tyynen meren näyttmöllä? Jos nyt vaikka olisi niin, että Saksan häviö oli alusta alkaen selvä SUURTA ja mahtavaa Neuvostoliittoa vastaan niin sodan lopputulos olisi silti ollut ihan eri jos USA ei olisi ollut mukana Euroopan sotanäyttämöllä. Ihan pieni viaton kysymys nimittäin olisi, että mihin kohtaan Eurooppaa olisikaan se rautaesirippu pudonnut sodan jälkeen? Atlannin rannalleko? Olisiko kommunistivalta ulottunut koko Eurooppaan? Siinä tapauksessa Suomessa kommarit olisivat ottaneet vallan sata varmasti - sille ei olisi Kekkonenkaan mitään voinut. Sen sijaan tuli Marshall-apu, Nato ja kylmä sota. Läntisessä Euroopassa demokratia piti pintansa. Että semmonen ihan pikkanen ero sodan lopputuloksessa.
- Neuvostoimperiumin aikana KGB levitti "rauhanaatetta" Euroopassa. Riisuutukaa aseista eurooppalaiset, olkaa pasifisteja! - niin kaiutti kommunistien propaganda. Samanaikaisesti militaristinen Neuvostoliitto aseistautui hampaisiin asti. Pasifistinen propaganda oli osa Neuvostoliiton geopoliittista strategiaa, jolla pyrittiin sotilaalliseen ylivaltaan. Ei se tehonnut kovinkaan hyvin. Kommunismiin taipuvaiset vasemmistolaiset vain olivat vastaanottavaisia KGB:n seireenilauluille. Onnistuisiko nyt putinistinen "rauhanaate" paremmin? Luulisi, että ei millään, Putinin Venäjähän ei vain varustaudu sotaan vaan KÄY SOTAA - hyvin julmaa ja raakaa sotaa. Läntisessä maailmassa eletään nyt kuitenkin outoa hippiaatteen jälkeistä aikaa. Hippiaate itsessään lienee kuollut tai ainakin henkitoreissaan, mutta vapaassa ja vauraassa lännessä on nuorille tarjolla paljon kaikenlaista kivaa. Useimmat nuoret ovat sitä mieltä, että sota ei ole kivaa. Siihen putinistit iskevät. Se, miten putinistit onnistuvat on kiinni siitä, kuinka moni ymmärtää, mitä on putinistien propagandan takana. Tajuavatko nuoret, että vapautta pitää puolustaa kun sitä uhataan? Onko Putinin Venäjällä kivaa? Ehkä joillain on. Putinin kavereiden perheillä varmaan on, mutta muilla ei ole vapautta eikä kovin kivaakaan. Pohjois-Koreassa ei ihmisten suurella enemmistöllä ainakaan ole kivaa - se on varmaa. Putinin Venäjä on kulkemassa Pohjois-Korean suuntaan.