- Indeksirahastojen osalta kyllä haastaisin periaatteen, ettei halvalla saa hyvää. Tämän väitteen tueksi joudun tietenkin lukemaan "halvan" sellaisessa merkityksessä, että vaikkapa 0.0x -alkuiset ovat halpoja.
Aiemman liekityksen uhallakin peesaan silti sinua tuon jatkuvuuden osalta. Se on nimittäin vanhan salkun kannalta olennaisen tärkeää. Jos 30 vuoden jälkeen joutuu realisoimaan omistuksiaan joko pankkiiriliikkeestä tai itsestä johtuvien syiden vuoksi, siinä yhteydessä maksuun lankeava veroseuraamus tekee säästöihin julmetun ison loven.
Toinen jo alussa tehtävä asia on kohdeindeksien valinta, samasta syystä. Uudenlleenallokointi myöhemmin voi tulla kalliiksi.
Kannattaa heti alussa valita oikea indeksi, oikeasta pankista ja oikea puoliso, ettei tarvitse erota. Ikävää on, että valinnan hetkellä ei oikein missään valinnassa ole käytettävissä kaikkea sitä tietoa, jota valinnassa tarvittaisiin. S&P500 valinnalla on tosin vaikea tehdä pahaa hutia.
Vielä yksi aforismi niille aloittajille, joita emme ole saaneet pelotettua pois neppailullamme: Paras mahdollinen on riittävän hyvän pahin vihollinen, jos pelkää parhaan mahdollisen vaihtoehdon löytymistä niin paljon, ettei uskalla aloittaakaan.
Avauksen painotuksia vähän ihmettelen. Laittaisin enemmän US painoa ja ainakin nuoren ihmisen aloittaessa vain osakeindeksejä. Mitä pikemmin ensimmäinen romahdus tulee aloituksen jälkeen, sen parempi. Uskaltaa pysyä mukana, kun ei ole vielä kovin monen talon hintaa pelipöydällä sitten kun ensimmäisen kerran tulee pastaa rupeliin huolella. - Juurikin näin.
- "Se sun alkuperäinen sanoma indeksirahaston synteettisyydestä on ihan hölynpölyä"
Ei ole. Samaa indeksiä seuraavan rahaston voi toteuttaa fyysisenä tai synteettisenä. Oikein toteutettuna niillä on sama tuotto, mutta eroa on silti vastapuoliriskissä, jos oikein huonosti käy. Se riskikään ei riipu ETF:n liikkeellelaskijan koosta, kuten kuvittelet, vaan rahaston sisältämien johdannaisten riskistä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pörssinoteerattu_rahasto
Sitaatti: "Synteettisen ETF:n haittapuolena on vastapuoliriski, joka liittyy swap-sopimuksen vastapuolen maksukykyyn"
Jos olet tästä eri mieltä, kuulisin mielelläni perustelusi?
"Pieni liikevaihto ja tase eivät takaa mitään sen paremmin suurempaan verrattuna"
Ei tietenkään, ei kukaan ole niin väittänytkään. Koolla ei ole merkitystä.
"Ei omaa huonompaa valintaa tarvitse perustella hölynpölyllä, tunnusta tosiasiat ja elä sen mukaan"
Juuri siksi en niin teekään, vaan sanoin jo aiemmin:
"Enkä edelleenkään ole myymässä kenellekään mitään, juuri siksi kehotinkin vain ottamaan huomioon mahdollisen vastapuoliriskin, jota en silti väittänyt Nordnetin vaihtoehdossa olevan."
Omat ja puolison säästöt ovat viidessä eri salkussa kolmessa eri yrityksessä, eikä minulla ole tarvetta lähteä niiden yhdenkään sissimarkkinointiin. Kunhan vertailin lähinnä aiheesta kysyneen aloittajan avuksi erilaisten vaihtoehtojen ominaisuuksia. - Anteeksi vain, jos käsitin väärin. Kalikka kalahti täällä, kun kehotit köyhempiä siirtymään Skodapalstalle ja arvelin sen tarkoittaneen minua?
Skodan tiloista ei olekaan valittamista, paitsi sedanin takapenkki. Tämä on tietenkin istujasta kiinni, koska pitkäkoipinen lyhytselkäinen arvostaa Skodan hyviä jalkatiloja eikä takaluukun kattoapalkki paina hänen päälakeaan. Volvo ja Mersu häviävät takajalkatilojen suhteen kumpikin Superbille.
V60 taksin takapenkillä pidin olostani, eli valittamista. Tavaratila ei vieläkään vastaa Kartanoauton perinteitä, mutta on se paljon edeltäjäänsä parempi.
Ei ole mikään ihme, että Toyotan omistamalta Aisin-Warnerilta alihankittu automaatti toimii juohevammin kuin DSG. Mikä tahansa toimii DSG:ta paremmin, eikä uusimmissa A-W vaihteistoissa enää olekaan toiminnassa valittamista, vaikka väärin päin asennetun koneen päähän ahtaaseen tilaan suunnitellun automaatin ylimääräiset väliakselit vaihteiston hyötysuhdetta heikentävätkin. Minua kyydinnyt taksari oli varsin tyytyväinen taksiajossa 6.5 kulutukseensa, mutta kertoi myös aiemmin ajaneensa VAG:lla pari litraa sen allekin nelosella alkaville lukemille. Ei tosin yhtä mukavalla autolla.
Sama havainto meilläkin on, että vaikka meillä vielä jäljellä oleva etuveto-Volvo sinun autoasi paljon vanhempi jo nyt onkin, että paremmin se on kasaan ruuvattu kuin vanhat takaveto-Volvot, joiden legendasta suuri osa on helppoa ja halpaa ylläpidettävyyttä. Etuvetoinen pattikylkinen on kestänyt niitä paremmin. Mutta sitten kun tekniikalle joutuu jotain tekemään, tulee työtä tarpeettoman paljon etuvetoisten suunnitteluvalintojen vuoksi.
Ketteryydessä vanhaa Volvoa on vaikea voittaa. Jollain pienellä ja kömpelöllä Toyota Yariksella on turha yrittääkään suuren ja ketterän 240 tai 740 alle 10 metrin kääntöympyrään. - Kuluvan vuosikymmenen perussedanit. Omani menee kolmattasataatuhattaan ja yhtä tehtaan paketissa oleva alusta on edelleen noppakivikadulla hiljaisempi kuin suurin osa uusista muovipurkeista. En usko olevani lähelläkään korimallin ennätystä ennen ensimmäisen nivelen vaihtoa?
- Onko sinusta todella Skoda paras verrokki turvallisuudelle, ketteryydelle, käytännöllisyydelle, jota Volvolta on totuttu odottamaan?
Minusta kommenttisi on Volvon kannalta halventava ja asiaton. En näe Volvoa Skodan vaihtoehtona, ja siksi olenkin verrannut sitä mieluummin Mersuun. Minusta Skodan isoimmat mallit vertautuvat paremmin Saabiin, pilaavathan ne ison sedanin tilat perinteisella saabismilla, eli yhdistämällä sedanin tilat ja farkun melun hankalan suurella takaluukulla, jonka järeä saranapalkki vie muuten ison auton takapenkin päätilan. IMHO, järjetön ajatus kun Kartanoautokin on keksitty tavaran kuskaamista varten. - Olet aivan oikeassa. Omani ei ole mallisarjansa alkupäästä, mutta eipä ole ensimmäinen Mersunikaan, koska petyin uuden ajan Volvoihin heti ensimmäisen V70:n jälkeen.
Ostan autoni sillä periaattella, että tosi Volvomies ei hyvää autoaan vaihda pelkästään kauppaan saapuneen eri näköisen mallin vuoksi. Autot lähtevät meiltä sen verran rankasti kilometrivammaisina, että vaihtoarvo on joka tapauksessa olematon. Ennen ostin uuden Volvon suunnilleen 10 vuoden välein, mutta nykyisin uudehkona käytettynä ostettava Mersu pudottaa käyttökustannuksia suunnilleen jokaisella rahastuspisteellä.
Edelliseen Mersuuni vaihtaessani löytyi muuten vielä yksi ero etuveto-Volvoon. Nimittäin 240, 740 ja 940 aikanaan uusinakin autoina olivat kolaritilastojen mukaan keskimääräistä harvemmin kolaripaikalla, ja etenkin kolarin aiheuttajina ne ovat aina olleet odotusarvoaan harvemmin, mikä näkyi vakuutusmaksuissa mukavasti. Etuvetoiset Volvot ovat joko kalliimpia korjata (kuten jo todettiin), huonompia ajaa tai huonompien kuskien käsissä, koska kolaritilastoja kuvastavat vakuutusmaksut nousivat selvästi takavetoisia edeltäjiään suuremmiksi. Sen sijaan ainoan koskaan omistamani etuvetoisen, eli hitaan ja halvan V70:n kalliimpaan, uudempaan ja nopeampaan farkku-Mersuun vaihtaessani myös vakuutusmaksu putosi kivasti. Nykyinen E valitettavasti palaa takaisin väärään suuntaan. Kolaritilastosijoitus on kohtuullisen siisti yhdelle eniten kilometrejä keräävälle autolle, mutta tyypillisesti vakuutusyhtiöille myytävien pientenkin kolarien korjauksessa tarvittavat osat kuten valot edessä ja takana ovat kalliita ja kevytmetallirakenteita ei paljon oiota, vaan tarvittaessa vaihdetaan osat uusiin. Siksi jo pieni kolhu tulee hintoihinsa, mikä näkyy valitettavasti myös vakuutusmaksuissa.
Preemiota tai statusarvoa en osaa nähdä neliovisessa nelosdieselissä olipa nokalla millainen vesihana tahansa? Mutta se on vähän kuin Volvo 940 nykyajan tekniikalla tehtynä, eli tilava, käytännöllinen ja helppo ylläpitää, jos vain pää kestää vanhanaikaisen pappamallin ulkonäön. Merkittävimpänä erona vanhaan Volvoon tulee mieleen suunnilleen puolta pienempi kulutus.
Huomaan toki olevani vähemmistössä. Volvon menestystä katsoessa näkee selvästi, että minunlaiseni vanhat jäärät kannattikin lempata ajamaan korvikeautoilla. Peter Horburyn vuosituhannen vaihteessa aloittama Volvon tietoinen muutos "from boxy to sexy" on selvästi kannattanut kaupallisesti. Mutta käyttäjän kannalta se ei ole tullut ilmaiseksi, koska joitain Volvon perinteisiä vahvuuksia kuten tilat ja (aikalaistensa joukossa) yksinkertaiset rakenteet on uhrattu tälle muutokselle. - Noinhan se ehjän nykydieselin savutusmittaus menee aina. Ei katsurin mittarilla saa selville onko moottori käynnissä vai ei, koska mittaustulos on aina sama 0.00.
- Koska dieselpolttoaineen verotus on hieman bensiinin verotusta kevyempää.
- Yllä laskettu merkintäpalkkioiden ja säilytyspalkkioiden vertailu on etenkin pitkäaikaisissa sijoituksissa erittäin merkittävä, koska merkintäpalkkio maksetaan vain merkintäsummasta, mutta hallinnointipalkkio peritään myös tuoton sisältävästä kokonaissummasta.
Merkintäpalkkiot saa nykyisin nollille, joten hallinnointipalkkion suuruus ratkaisee pitkän salkun kokonaiskustannuksen. - Olen edelleen samaa mieltä kuin jo aiemmin, eli en näe Nordnetissä Seligsonia suurempaa vastapuoliriskiä. Se, että näiden kahden lisäksi myös muiden fyysisten rahastojen vastapuoliriski on käytännössä merkityksetön ei poista sitä tosiasiaa, että samaa indeksiä seuraavan fyysisen ja synteettisen rahaston välillä on merkittävä ero vastapuoliriskissä. Siksi kannattaa tarkistaa haluamansa riskitaso ennen säästöohjelman aloittamista.
Tätä riskiä ei saa selville rahaston liikkeellelaskijan liikevaihdostata eikä taseesta, kuten toistuvasti yrität tehdä. Isot pankkiruumiit ovat osoittaneet, ettei suuri liikevaihto tai tase ole vakavaraisuuden tae. Vastapuoliriski ei myöskään muodostu pelkästään liikkeellelaskevan pankkiiriliikkeen maksuvalmiudesta, vaan myös siitä, mitä rahastossa on sisällä. Synteettisen rahaston sisällä voi olla kolmannen osapuolen johdannaisia, joihin rahastoa pyörittävällä pankilla ei ole mitään päätösvaltaa.
Anteeksi vain, kun lisäsin Nordnetin ja Seligsonin vertailuun yleisempiäkin rahaston valintanäkökulmia fyysisen ja synteettisen välillä sekä nostojen verotuksen osalta? Nämä molemmat ovat asioita, joita ei välttämättä rahaston rakennusta aloittaessa tule ajatelleeksi. Mielestäni erotin asiat toisistaan jo alkuperäisessä tekstissäni, mutta en näköjään siinä onnistunut kovin hyvin, kun ihmettelyä riittää.
Silläkin uhalla, että hämmennyt lisää, lisään vielä mielestäni kaikkein tärkeimmän valinnan ennen rahastosäästämisen aloittamista, eli mihin indeksiin tai indekseihin sijoittaa. Sen jälkeen kun kohde tai kohteet on valittu, valitaan paikka josta sitä ostetaan kustannusten ja riskien pohjalta.
Näetkö mitään mahdollisuutta näkökantojemme lähestymiseen? - Käteinen ei toki lisää vastapuoliriskiä, mutta johdannaiset voivat lisätäkin, riippuen siitä, miten niitä käytetään: "Rahasto saa käyttää johdannaisinstrumentteja osana sijoituspolitiikkaansa.".
Vastapuoliriski ei riipu vastapuolen koosta tai hyvästä maineesta. Lehman Brotherskaan ei ollut riittävän iso.
Enkä edelleenkään ole myymässä kenellekään mitään, juuri siksi kehotinkin vain ottamaan huomioon mahdollisen vastapuoliriskin, jota en silti väittänyt Nordnetin vaihtoehdossa olevan. Merkittävä ero riskissä on tässä mielessä johdannaisilla syntetisoidun ja fyysisen indeksiin kuuluvat osakkeet omistavan rahaston välillä.
Seligson on jäänyt paikoilleen kahdesta suunnasta tulevan kilpailun puristukseen "tutun ja turvallisen" kivijalkapankin pudottaessa hintojaan ja hintatietoisten hakeutuessa oikeasti edullisten vaihtoehtojen luo.
Menikö nyt yhtään paremmin, vai jäikö vielä korjattavaa? - Ai niin, omasta toiminnastasi voi kommentoida sen verran, että osinkodipistä ostaminen on usein osingon suuruinen alennus, josta ei tarvitse maksaa veroa ennen kuin myy osakkeen.
- "Kysymys+heräsi,+mitä+järkeä+koko+osingossa?+"+
- Niinhän minä jo 10 vuotta sitten teinkin, kuten nimimerkistäkin näkee.
Enkä ole rahaa kerjäämässä, vaan keskustelemassa autojen ominaisuuksista. - Minä vertaan takaveto-Volvon huoltoa sekä liikkeessä että itse tehtynä etuvetoisen huoltoon liikkeessä ja itse tehtynä.
Vanhassa oli enemmän huoltokohteita, mutta ne olivat helppoja ja osat halpoja. Etuvetoinen pysyy paremmin nipussa, mutta kun tallilla tai korjaamolla alkaa tapahtua, tahtoo hommaa olla enemmän. - Viimein oikea kysymys. Vastaus on tietenkin, etteivät ne olekaan. Aika lailla kaikista pakokaasupäästöistä on haittaa.
Siksi kirjoitinkin jo 4.5.2019: "maailmaa ei voi pelastaa mäntämoottoreilla". - Mitenpä tämän vuosikymmenen dieselin savutusta testaisi, kun havaittavaa savua ei nimittäin ole. Katsurin mittari näyttää kolmella merkitsevällä numerolla 0.00 kun ei mittaustarkkuus riitä enempään.
Miksi arvelette uusiin bensa-autoihin asennettavan hiukkassuotimia? - Katsos vaan, TM ja Tekniikka&Talouskin ovat Spedejä:
https://www.talouselama.fi/uutiset/autojen-paastoista-elaa-sitkea-luulo-tm-talviautovertailu-osoitti-sen-totaalisen-vaaraksi/427e40eb-5e64-38a6-9ded-6decb9697ff1
"Testin mielenkiintoisimpiin yksityiskohtiin kuuluu autojen päästövertailu. Se kumoaa totaalisesti vanhan uskomuksen siitä, että dieselautojen haitalliset hiukkas- ja muut päästöt ovat paljon bensa-autoja suurempia. Tämä uskomus elää sitkeästi, vaikka se ei ole itse asiassa pitänyt enää vuosiin paikkaansa."
Arvelinkin, että tämä keskustelunaihe ei tule etenemään ehdottamallani kaikki päästöt huomioon ottavalla tavalla, vaan alkaa selittely siitä, miksi juuri bensamoottorin päästöt ovat erityisen hyödyllisiä ihmiselle.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että uusimpien päästönormien "particle number" kenttä (oikeanpuoleisin sarake) on lisätty täysin huvikseen, ja ettei sen olemassaolosta tarvitse välittää lainkaan? Vai tarkoitatko, että uusiin bensiiniautoihin (paitsi Lexus) lisättävät hiukkassuodattimet ovat mukana vain huvin vuoksi:
https://www.dieselnet.com/standards/eu/ld.php - Hyvä sinulle, että olet päässyt noin vähällä, mutta se ei tee isompia huoltolaskuja mutuiluksi.
Siitä huolimatta perushuollon lisäksi automaatin öljynvaihdon ja jakopään vesipumpun sisältävää huoltoa ei saa merkkihuollossa alle tonnin. Puolitoista on pikemminkin hyvä viitearvo.
Maksatko sinä erotuksen, kun seuraavan kerran Volvon merkkihuollossa ollaan rutiinihuollosta ilman lisätöitä perimässä yli 800 €?