- jossa on rakastamisen hellä ääni.
Kiitos lukuhetkestä runoilijalle. - voi sanoa ' amen '
luettuaan tämän runosi Dii.
Lempeästi laskeutuvaa ja nautinnollista
runoutta, kaunista kuin mikä. - pehmeästi polveilevaa runoutta,
johon kuka tahansa nainen haluaisi asettua
muusaksi/kohteeksi.
Lukuhetkestä kiitän. - kipeyttä runossani on enemmän,
kuin mitä kykenin kirjoittamaan.
Kiitos Sinulle ja kevään aurinkoa sydämeesi. - olet mies ja Runoilija joka ei unohdu
persoonana eikä riimityksinesi keneltäkään.
Elämä ottaa ja elämä antaa,
toisinaan tuntuu vain siltä, että enemmän ottaa.
Kiitos kaunis ajatuksistasi, runosi tuomista tunnelmista. - toivorikkaista ja herkistä sanoistasi.
Etsin ja toivon löytäväni. - etsin sitä kultaista avainta,
harhailen ja hapuilen yhä tässä maailmassani.
Sinulle suuri kiitos. - ' ota päältäni tämä raskas taakka ja tempaise elämään
kaikkeen sykkivään
anna minun olla keijusi tai pieni tulitikku tyttö
vaikka mikä '
Noissa sanoissasi on taikaa,
uskomattoman herkkiä ja kauniita lauseita.
Kiteytät niissä tuntemuksiani enemmän kuin
osaan edes lausua ääneen.
Kiitos !
PS moll taitaa olla nuukahtanut. - hyvin kaunis ja hauras runo - pidin.
- muisti muistaa ja sydän tietää,
kärsiikin. Sitä on vain yksi meillä
jokaisella ja sen kanssa on vaan pär-
jäiltävä kaikkine kipuineen =(
Lumoutuneena luen ja sukellan pieneen
maailmaasi.
Tomeruutta toivon päiviisi, lohtuakin. - luulen myös, että kaupunkisi tarvitsee näköisesi miehen
ja runosto kaipaa tyylistäsi ukkoa jos mikä :O
Voi kun oppisin itsekin käyttämään tuollaisia sanontoja
ja runokieltä * ihan pikkiriikkisen kade *
Noi huokaukset, hiljaisuus ja sointuisa sävel - ah mikä
nautinto.
Kiittää hän erilaisuudestasi mr M. - ' vähempikin kauneus riittäisi '
aika älyttömän hyvin oivallettu, kuinka
vähään me voimmekaan loppujen lopuksi
olla tyytyväisiä !
' syvänmerensuudelmat ' wauh ja toisenkin kerran.
Niin vei runosi mummua taas =) - miten surullinen runo,
kyllä se kesäkin sieltä aikanaan tulee.
Nyt jo kuitenkin kevätaurinko meille
loistaa, antaa toivoa suven saapumisesta.
Voimia päiviisi ! - runo, jossa on tummuus ja kirkkaus yhtä aikaa.
Orpo sydän, joka odottaa ja odottaa saapuvaksi
rakkautta. Kun sen kohtaa, tuntuu että kaikki on
siinä, siinä tunteessa ja onnessa.
Odotus on joskus piinaa,
jokainenhan meistä haluaisi rakastaa ja olla rakastettu.
Mistäpä muustakaan se sielu ja sormet kirjoittaa, kuin
siitä mitä sisimmässä on.
Hienosti kuljetat lukijaa mielesi syövereiden tunnelmissa,
mutta ehkä olisin aavistuksen typistänyt tekstiä. Hyvin
se kyllä näinkin toimii, ei sen puoleen. Ja kyllä säkeissä on
miehen tunteva sydän ehdottomasti mukana. - hetki elämää,
tovi koettua ja menetettyä.
Niin todella, mihin aika meneekään ja
rakkaus ? Vuodet kuluttavat, jättävät
meihin kuitenkin muistojen kultaisia säikeitä.
Kaunis runo, vaikkakin hiukan lohduton. - ihmislapsi,
mutta rakkautta tarvitsee jokainen.
Pyyntösi on kaunis ja runosi,
suloista sointua ja pehmeää pumpulia -
ihanaa luettavaa.
Lukuhetkestä kiitän. - ja heittäytyä vain elämän virtaan =)
- runossasi,
mutta sydämellä selvästikin kirjoitettu.
Haikeankaunis. - upeus, niin kuin runosi kokonaisuudessaankin.
Mutta tämä lause
' suudelmat lähtevät sormenpäistä ' ja niinhän ne varmaan lähtee,
mutta miksi ihmeellä minä en voinut keksiä tuota =)
Kiitos Peres,
taikasi ei katoa koskaan. - tai jos väität niin
se on kuitenkin vain kuvitelmaa
Sinun ajatusmaailmasi yhteenlaskun summa
vihaan korkkareita
tai ei
on niille omat majesteetillset hetkensä kuitenkin
vuoden janassa harvat
hiprakassa näen Sinut kauniina
huomenna paljaana
ei vaatteitta, mutta avuttomana edessäni
miksi ?
en minä purematta niele
sillä kidutan
kutittamalla ja kiertämällä Sinut
ja haluaisit mennä pois
Miekkonen, sorry että tuollaiseen ratkesin.
Mutta runossasi oli sellainen väreily, etten
yksinkertaisesti vaan voinut sille mitään.
Pidin sataa =)