RunotVastattu 15 v

Näin kulkevi aika

Kuinka odotinkaan kevään suloisuutta, nousemaan suveen päivää uutta, katsomaan niitä valoisia öitä, kuuntelemaan kiireisiä touon töitä. Nyt on aika mitä parhaimmillaan, talven routa jo jättävi maan. Niin on nämä illat t…
RunotVastattu 11 v

Kadonnut

Kadonnut karitsa Katosi kauaksi, tuonne tarinan aikaan, eksyi polultansa suuren metsän taikaan. Kohtasiko siellä väijyvän pedon hampaan, kohtalo kova pienen karitsalampaan. Paljastuu salaisuus mustien korppien taistoon,…
RunotEi vastauksia

Suolla

Lukenut olen pitkiä rimpiesi runoja, suuruuttasi katsonut oi taigojen punoja. Lähdettäsi hetteistä sydämellä halaan, tiedän, kutsusta tänne ma palaan. Satoa kaunista syleilyssä suon, kunniaksi sen raikasta vettänsä juon…
RunotEi vastauksia

Tuttu polku

Paimenen tie on pitkä ja kaita, tuttu joka polku ja ahonlaita, Kosken kuohut vierivä virta, puron ylittävä vaivainen silta. Siinä kulkee paimenen arkinen tie kun hän laitumelle laumaansa vie. Taivas kattona ei sateelta …
RunotEi vastauksia

Kohtalo

Syksy antaa vielä tummaa satoa, uoman pohjasta liukasta nahkiaaismatoa. Valo on arkaa kun kesä on poissa, elämän kaari sulkeutuu silloin noissa. Tiesikö lähteissään kauaksi kuutamoyössä, matka on maileja tähtien vyössä.…
RunotVastattu 15 v

Kevätpäivä

Keikkui aika auringossa, kevätpäivän kainalossa. koivun lehdet esiin pukkaa, näyttää mustikka pientä kukkaa. Itätuuli, se hyvää lupaa, pohja, kasaa vain tuulentupaa, nyt on suunta lännen myötä, laantuu sekin ennen yötä.…
RunotEi vastauksia

Kätkettyä

Vaivainen vesi purona pohjalla kiertää, mutkitellen se rannan kiviä hiertää. Siloiseksi on ajan saatossa hellinyt posken, pyöristyneet kantit kuohuissa kosken. Kesän sateet ovat väistyneet uomaan, peurat arat sitä tulle…
RunotVastattu 15 v

Lunnunpoika

Vahvaksi vartuin varvun päällä, istuin siinä joka säällä. Äiti pellonreunasta matoja kuokki, isäkin minua hyvin ruokki. Uinuin siinä unelmissa, lentää voisin ylhäällä taivahissa. Kaihomielin ylös taas katsoin, puussa is…
RunotVastattu 15 v

Peltotilkku

Kuljen mutkaista tietäni kaitaa, taivallan pienen peltoni laitaa. Siinä oli mullassa vaivainen sato, nyt siellä möyrii kasteinen mato. Korjasin talteen talvisen evään, sillä näkee vielä tulevan kevään. Hyvin kestää laar…
RunotEi vastauksia

Kesää vielä

Vaiennut on jo muuttava kuovi, ääni kurjen muutosta tuovi. Aamuvarhain kaste on maassa, siemenkodat pulleina kukkahaassa. Ohran tähkäkin täynnä on viljaa, odottelee pellolla puintia hiljaa. Elonkorjuu on edessä taas ker…
RunotEi vastauksia

Kevätmuutto

Ovat kevään muuttajia jotka lentävät siellä, huutavat merkkejään taivaan tiellä. Niiden sydän ei saa nyt rinnassa rauhaa, kun keväiset kosket vuolaina pauhaa. Pohjoinen niitä kutsuu, jo tänne tulkaa, on kertynyt tarpeek…