m36-intj
Olen koulutukseltani FM (HY) ja DI (TKK) . Yli 100 suoritettua kurssia, olen opiskellut fysiikkaa (HY) ja tietotekniikkaa (TKK) pääaineena. Vähän parempi sinkkumies siis (tai ainakin koulutuksen suhteen), asuinpaikka Helsinki, ikä 50v. Monet muutkin alat/asiat kiinnostavat: esim. biokemia, lääketiede, anti-age hoidot, mikrobiologia, geologia, historia, ja tähtitiede. MBTI-tyyppini on INTJ. Kirjoitan sinkut-palstalle usein tiedejuttuja anti-age hoidoista, ravintolisistä, jne., koska se on harrastukseni. Harrastan myös välillä kestävyysjuoksua, lähinnä 5 km ja Cooper.
Hyvää musaa (pidän mahtipontisesta ja/tai nopeatempoisesta musiikista)
C64/Amiga-pelien remiksattuja musiikkeja, nämä ovat mm. Encore64 v2 ja Reformation 2-5 albumeista
Last Ninja 2 Central Park R5 Version https://www.youtube.com/watch?v=BfuQBj7Rs4A
Rambo First Blood Part II R5 Version https://www.youtube.com/watch?v=TqmjbwVsUz4
A Prehistoric Tale https://remix64.com/track/jogeir-liljedahl/a-prehistoric-tale/
Hybris Turbo Imploder https://remix64.com/track/jogeir-liljedahl/hybris-imploded/
Supremacy https://remix64.com/track/peter-clarke/supremacy-encore64-v2-2/
Myth https://remix64.com/track/eivind-sommersten/myth/
Ghosts'n Goblins https://remix64.com/track/thomas-bendt/ghosts-n-goblins/
Battle Ships https://remix64.com/track/marcel-donne/battle-ships/
Delta https://www.youtube.com/watch?v=jotn1eKLNQk
Master of Magic https://m.youtube.com/watch?v=0d6u7ag4MEk
Flash Gordon https://m.youtube.com/watch?v=Zv00u-DlZ4I
International Karate https://m.youtube.com/watch?v=-xYMXmjkhwo
Ocean Loader 1 https://m.youtube.com/watch?v=7oelg2Ik8-M
Ocean Loader 3 https://remix64.com/track/jogeir-liljedahl/ocean-loader-iii-encore64-v2/
Sanxion https://m.youtube.com/watch?v=zGigwp73O50
Commando https://m.youtube.com/watch?v=1K4ZshP7CYA
Monty on Run https://m.youtube.com/watch?v=eAswYaxiKfc
Ace 2 https://m.youtube.com/watch?v=6x4jyUcJ6uk
Turrican 2 https://m.youtube.com/watch?v=a41BKzLl8I0
Lotus 2 https://m.youtube.com/watch?v=AuaUc1iYD7s
Assembly music/other remixes
Onward Ride (dope.mod remix) https://m.youtube.com/watch?v=JFbbU5fURsE
Zimmah Queue https://m.youtube.com/watch?v=XINBq7oHWRs
Molecule Man https://m.youtube.com/watch?v=hRE0BDy8uO8
Megaman 2 remix https://m.youtube.com/watch?v=YldI_JXobJU
Megaman 2 remix https://m.youtube.com/watch?v=3FYqPnHU2_w
Planeettojen, tähtien, galaksien, ja galaksijoukkojen kokovertailua
https://m.youtube.com/watch?v=GoW8Tf7hTGA
Mannerten kehitys 540 miljoonaa vuotta sitten - nykyaika
https://m.youtube.com/watch?v=g_iEWvtKcuQ
https://m.youtube.com/watch?v=bzvOMee9D1o
Mikrobiologia ja krooniset sairaudet ovat aiheita, jotka tulisi ymmärtää paremmin
ABC Catalyst - MS-tauti ja mikrobit
https://m.youtube.com/watch?v=EpMvDe8-qsM
Trevor Marshall ja Tom Perez, 6th Congress on Autoimmunity, Porto, Portugal, 2008
https://m.youtube.com/watch?v=YRBvYcckoWE
https://m.youtube.com/watch?v=qyoCRdX7-Yk
Kantasolujen mobilisaatio, Christian Drapeau
https://m.youtube.com/watch?v=gAKEfX64mvQ
Epigeneettinen rejuvenaatio, solujen osittainen uudelleenohjelmointi (OSK-tekijät)
https://www.youtube.com/watch?v=YRGejckRNpQ
Historialliset taistelut ovat myös kiinnostavia; tässä muutamia linkkejä niihin
https://m.youtube.com/c/HistoryMarche/videos
https://m.youtube.com/c/Eastory/videos
Näistä kannattaa oppia; perusperiaate on että ratsuväki suojaa jalkaväen sivustoja, ja tällä ratsuväellä pyritään myös tuhoamaan vihollisen vastaava ratsuväki. Reservejä pitää aina olla taisteluissa ja mieluiten vielä viholliselta piilotettuna maastossa. Esim. Cannaen taistelussa 216 BC Hannibal saavutti murskaavan voiton täysin ylivoimaisia roomalaisia vastaan näitä periaatteita noudattaen.
- Toki, mutta myös erilaiset lääkkeet voivat nostaa maksa-arvoja. Tämä voi olla yksilöllistä. Tämän vuoksi käytän itse varmuuden vuoksi myös usein NAC:ta, glysiiniä ja alfalipoiihappoa, koska nämä nostavat maksan kapasiteettia käsitellä erilaisia haitallisia aineita. Joskus aika dramaattisestikin, esim. alfalipoiinihappo on pelastanut sienimyrkytyspotilaita. Parasetamolimyrkytyksen ensisijainen ja tehokas vasta-aine eli antidootti on N-asetyylikysteiini eli NAC.
- Antimikrobiaaleja voi toki hankkia ilman lääkärin reseptiä, niitä myydään mm. luontaistuotekaupoista. Esim. boori, oreganoöljy, männynkuoriuute, jne. Tehokkuus on toinen asia, käytännössä hieman vaikea asia arvioida.
- Ei mene 6000 m, mutta ehkä puolet tuosta menee jossakin vaiheessa, nyt on tullut kesällä juostua laiskasti, vain kerran viikossa, mutta peruskunto on säilynyt parempana kuin aikaisemmin ilman vaivaa. Suosittelen kyllä jonkun antimikrobiaalin käyttämistä myös, jos tulee verta ikenistä hammaslangalla, niin ne ikenet eivät ole kunnossa. Itse käytän mm. vetyperoksidia.
- Korkea verenpaine ja kolesteroli johtuvat yleensä ottaen infektioista elimistössä ja verisuonissa. Infektiot vaikuttavat myös autonomisen hermoston toimintaan, jolla on vaikutusta verenpaineeseen. Parkinsonin taudissa on osoitettu että vagushermon katkaisu laskee huomattavasti riskiä sairastua tautiin, vagushermo on reitti suolistosta aivoihin.
Tämän vuoksi en suosittele verenpainelääkkeitä tai kolesterolilääkkeitä, koska ne vain muuttavat mitattuja arvoja parempaan suuntaan, mutta eivät korjaa juurisyitä. Näillä lääkkeillä on myös paljon haittavaikutuksia, riippuen mistä lääketyypistä on kyse.
Mutta juurisyyn korjaaminen on tietysti vaikeaa, yleensä voi sanoa että eniten mikrobeja tihkuu suolistosta verenkiertoon, missä voivat sitten aiheuttaa pieniä infektioita eri osissa elimistöä. Myös suussa on paljon mikrobeja, joita on havaittu verisuonien plakeissa ja verihyytymissä aivoissa. Eli kannattaa ainakin kiinnittää huomiota suun ikenien terveyteen, suolistonseinämiä ei voi harjata, mutta kannattaa käyttää säännöllisesti sopivia antimikrobiaaleja, jotta suoliston haittamikrobit pysyvät kurissa. Näin lyhyesti sanottuna. - Älykkyystestit ovat tällä hetkellä varmaan halvin ja luotettavin tapa mitata älykkyyttä.
Tekoälyn mukaan:
Perinteisen ÄO-testin (kognitiivisen kyvykkyystestin) lisäksi älykkyyttä ja kognitiivista suorituskykyä voidaan arvioida ja mitata useilla vaihtoehtoisilla tavoilla. Koska perinteiset testit mittaavat pääasiassa kielellistä, matemaattista ja loogista päättelyä, tutkijat ja psykologit hyödyntävät moniulotteisempia menetelmiä ihmisen älyllisen potentiaalin kartoittamiseen.
1. Neurobiologiset ja fysiologiset mittaukset
Nykyaikainen aivotutkimus pyrkii löytämään suoria biologisia korrelaatioita älykkyydelle:
* Aivokuvantaminen (fMRI ja PET): Tutkimuksissa mitataan aivojen tehokkuutta. Korkeampi älykkyys korreloi usein aivojen tehokkaamman energiankäytön ja vahvemman valkean aineen verkostorakenteen kanssa.
* Aivosähkökäyrä (EEG): Aivojen sähköistä aktiivisuutta mittaamalla voidaan tarkastella hermostollista viestintänopeutta ja reaktioaikoja ärsykkeisiin.
* Hermoston johtumisnopeus: Mitataan sitä, kuinka nopeasti sähköiset impulssit kulkevat hermostossa. Nopeampi tiedonkulku on yhteydessä korkeampaan yleisälykkyyteen (g-tekijään).
2. Käytännön suorituskyky
Älykkyyttä voidaan arvioida tarkastelemalla sitä, miten yksilö toimii tosielämän tilanteissa:
* Sopeutumiskyky (Adaptation): Kyky oppia virheistä ja muuttaa käyttäytymistä nopeasti uusissa tai muuttuvissa ympäristöissä.
* Monimutkainen ongelmanratkaisu: Kyky ratkaista huonosti määriteltyjä, dynaamisia tosielämän ongelmia, joihin ei ole olemassa valmista kaavaa.
* Akateeminen ja ammatillinen menestys: Pitkän aikavälin saavutukset, kuten vaativien tutkintojen suorittaminen tai innovaatioiden luominen työssä, toimivat epäsuorina indikaattoreina kognitiivisesta kapasiteetista.
3. Laajennetut älykkyysteoriat ja arviointimenetelmät
Monet psykologit katsovat älykkyyden olevan laajempi käsite kuin mitä perinteinen ÄO-testi mittaa:
* Gardnerin moniälykkyysteoria: Arvioi älykkyyttä kahdeksalla eri alueella, joihin kuuluvat muun muassa musikaalinen, liikunnallinen, spatiaalinen sekä itsetuntemukseen ja sosiaalisuuteen liittyvä älykkyys. Mittaus tapahtuu usein havainnoimalla suoriutumista kyseisillä erityisalueilla.
* Sternbergin triarkkinen teoria: Jakaa älykkyyden analyyttiseen (testien mittaamaan), kreatiiviseen (kyky luoda uutta) ja käytännölliseen (”katujärki” ja arjessa selviytyminen) älykkyyteen. Arviointi tehdään simulaatioiden ja käytännön tehtävien avulla.
4. Käyttäytymisen ja kielen analyysi
Tiedon käsittelyä ja älyllistä tasoa voidaan arvioida myös arkipäiväisen viestinnän perusteella:
* Sanavaraston laajuus ja kielellinen monimutkaisuus: Luonnollisen kielen analyysi (puheesta tai tekstistä) paljastaa käsitteellisen ajattelun tason, abstraktioiden hallinnan ja työmuistin laajuuden.
* Oppimisnopeus: Se, kuinka monta toistoa tai kuinka paljon ohjausta yksilö tarvitsee täysin uuden ja monimutkaisen taidon (kuten ohjelmointikielen tai instrumentin) omaksumiseen.
5. Työmuistin ja toiminnanohjauksen testit
Perinteisten ÄO-testien sijaan voidaan mitata puhtaasti kognitiivisia perusprosesseja:
* N-back-tehtävät: Mitataan työmuistin kapasiteettia ja kykyä päivittää mielessä pidettävää tietoa lennosta.
* Inhibitiokyky ja joustavuus: Testataan aivojen toiminnanohjausta eli kykyä suodattaa häiriötekijöitä ja vaihtaa sujuvasti tehtävästä toiseen. - Tekoälyn vastaus on:
Älykkyys on laaja ja moniulotteinen inhimillinen ominaisuus, joka tarkoittaa kykyä oppia uutta, soveltaa tietoa, ratkaista ongelmia ja sopeutua joustavasti uusiin tilanteisiin. Älykkyysosamäärä taas on standardoidulla älykkyystestillä saatu numeerinen tulos, joka vertaa yksilön suoriutumista tietyssä testissä muuhun väestöön.
En sano, etteikö älykkyyttä voisi mitata älykkyystesteillä. - Älykkyys ja älykkyysosamäärä ovat eri asioita. Onhan selvää, että vain yksi luku, joka kuvaa älykkyyttä, eli ÄO, on vain suppea kuvaus älykkyydestä. Mutta älykkyysosamäärä on tiedemaailmassa laajimman hyväksynnän saanut älykkyyden mittari.
Älykkyysosamäärää (ÄO) käytetään pääasiassa kognitiivisten kykyjen arviointiin (esim. soveltuvuuden arviointi, rekrytointi), oppimisvaikeuksien tunnistamiseen, sekä kehitysvammaisuuden asteen arviointiin, aivovammojen tai muistisairauksien aiheuttamien kognitiivisten muutosten seuraamiseen, ja mielenterveyden kartoituksen tukena, jne.
Wikipedian mukaan esim. Yhdysvaltojen puolustusvoimat eivät värvää sotilaiksi henkilöitä, joilla älykkyysosamäärä on alle 85. Rajaa on kokeiltu alentaa kaksi kertaa 80:een, mutta molempien kokemusten mukaan alle 85:n henkilöt eivät ole riittävän hyviä sotilaita palkkaukseen nähden. - Varmaan päivittäin. Nykyään tekoäly osaa ratkaista sujuvasti esim. matematiikan ja fysiikan ongelmia. Jolloin riittää usein, että osaa muodostaa järkeviä tehtäviä, jotka tekoäly sitten ratkaisee. Tekoäly on kätevä myös, jos löytää jonkun tehtäväkokoelman, mutta ei ratkaisuja tehtäviin.
Sitten tekoäly osaa ohjelmoida varsin hyvin, sen kun pyytää valmista koodia johonkin ongelmaan. Ja kannattaa pyytää että tekoäly myös testaa koodinsa hyvin, yleensä laittaa sitten jonkun testerin koodiin. Sitten tekoälyä voi myös pyytää tekemään yhteenvetoja tutkimuksista. Mutta tekoäly on vielä huono suosittelemaan esim. ravintolisiä. Ja kaikkia ongelmia se ei tietenkään osaa ratkaista. - ALA on näistä selvästi paras, ja sitä kannattaa käyttää muutenkin, sillä on positiivisia vaikutuksia rasvamaksaan (myös koliini on tärkeä), parantaa insuliiniherkkyyttä, ja sillä on myös syövänvastaisia vaikutuksia. Antibiootteja ei nykyään käytetä lihavuuden hoitoon, niissä on liikaa haittavaikutuksia, ja tuossa pitää tietää vähän enemmän mitä tekee.
- Myös ravintolisillä on saatu jotain tuloksia, esim. alfalipoiinihapolla, karnitiinilla, ja vihreällä teellä on saatu jotain vaikutuksia painoon, mutta ei mitään mullistavaa.
Alpha-Lipoic Acid (ALA) as a supplementation for weight loss: Results from a Meta-Analysis of Randomized Controlled Trials
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5523816/
Effects of l-carnitine supplementation on weight loss and body composition: A systematic review and meta-analysis of 37 randomized controlled clinical trials with dose-response analysis
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32359762/
Green tea supplementation in adults with obesity: a systematic review of clinical studies
https://link.springer.com/article/10.1007/s44187-025-00628-8 - Näitä keinoja on kyllä, mutta toistaiseksi niitä on tutkittu vähän. Sen tiedän, että tarpeeksi tehokkaalla antibioottihoidolla voi saada läskit vähenemään. Tästä löytyy kuitenkin vain anekdoottisia kertomuksia netissä. Esim. metronidatsoli-antibiootti vaikutti olevan tehokas tähän isoina määrinä ja lyhyinä kuureina (yksi viikko kerrallaan). Tai sitten doksisykliini + atsitromysiini kombinaatio.
Toinen tapa voisi olla vaikuttaa Leukemia inhibitory factor receptor:iin (LIFR). Lääketieteellisessä tutkimuksessa EC359 on syöpälääke-ehdokas ja pienmolekyylinen inhibiittori, joka estää leukemiaa jarruttavan tekijän reseptorin (LIFR) toimintaa, ja se voisi myös vähentää viskeraalista lihavuutta. - Html-linkkejä ei voi klikata, joskus aikaisemmin ne ovat toimineet oikein. Näissä palstan viesteissä linkit ovat muistaakseni aina toimineet. Muuten joutuu linkin itse kopioimaan selaimen osoiteriviin.
- 14 v, en tosin ole koko ajan ollut palstalla, vaan olen pitänyt pitkiä taukoja.
- Jotkut lääkkeet voivat kyllä lihottaa, mutta juurisyy lihoamiseen vanhemmalla iällä löytyy yleensä muualta.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että keski-iän viskeraalinen lihavuus (vatsarasvan kertyminen) johtuu erityisen, ikääntymisen aktivoiman rasvakudoksen kantasolupopulaation heräämisestä. Toisin kuin useimmat kehon aikuisten kantasolut, jotka rappeutuvat iän myötä, vatsarasvan esiastesolut siirtyvät keski-iässä ylikierroksille ja alkavat aktiivisesti tuottaa täysin uusia rasvasoluja.
Tätä on tutkittu viime aikoina eläinkokeissa. Tutkijat siirsivät sekä nuorilta että vanhemmilta hiiriltä peräisin olevia APC-soluja erilliseen nuorten hiirien ryhmään. Tulokset olivat silmiinpistäviä. Vanhemmilta eläimiltä otetut APC-solut tuottivat suuren määrän uusia rasvasoluja. Päinvastainen koe tuotti hyvin erilaisen tuloksen. Kun nuorilta hiiriltä peräisin olevia APC-soluja siirrettiin vanhempiin hiiriin, ne tuottivat suhteellisen vähän uusia rasvasoluja. Tämä viittasi siihen, että kyky tuottaa aggressiivisesti rasvaa oli sisäänrakennettu vanhempiin APC-soluihin itseensä eikä riippunut niitä vastaanottavan eläimen iästä.
Tutkijaryhmä selvitti, pätevätkö havainnot myös muihin kuin hiiriin, analysoimalla eri-ikäisiltä ihmisiltä saatuja kudosnäytteitä samalla yksittäisten solujen RNA-sekvensointimenetelmällä. Tutkijat tunnistivat soluja, jotka muistuttivat läheisesti vastikään löydettyjä CP-A-soluja. Näitä soluja esiintyi enemmän keski-ikäisten ihmisten kudoksissa. Ihmisen CP-A-soluilla havaittiin myös vahva kyky muodostaa uusia rasvasoluja, mikä viittaa siihen, että ihmisissä saattaa tapahtua samankaltainen biologinen prosessi.
Toinen havainto:
Hoikassa rasvakudoksessa makrofageja on noin 5–10 % solujen kokonaismäärästä, mutta vaikeassa lihavuudessa niiden osuus voi nousta yli 50 prosenttiin. Tämä kertoo myös liikalihavuuden tulehduksellisesta luonteesta.
Distinct adipose progenitor cells emerging with age drive active adipogenesis
https://www.science.org/doi/10.1126/science.adj0430
Adipose tissue macrophage in obesity-associated metabolic diseases
https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC9478335/ - Onhan tässä tullut parannuksia, mutta sivusto on myös huonontunut, kun ulkoasu on nyt vähemmän kompakti. Mobiilisivusto näyttää nyt samalta kuin tietokonesivusto (testasin Firefoxilla ja Chromella) vaikka mobiilisivusto pitäisi olla kompaktimpi. Myös profiilisivussa linkit eivät vieläkään toimi.
- Tuossa lopussa kyllä rasvasivat jotkut osat uudelleen, kun laittoivat kuorma-auton taas ajokuntoon. Mutta voi olla että jotkut osat jäivät ilman asianmukaista huoltoa, en tiedä.
- Niin, sen tietää kyllä varmuudella että hitsaussauma ei ole yhtä kestävä kuin alkuperäinen akseli, kun se oli ehjä. Näin on, vaikka sen hitsauksen tekisi miten hyvin. Tuossa olisi varmaan kannattanut vaihtaa koko akseli vain uuteen, kun se on aika kriittinen osa kuorma-autossa. Olivat varmaan lastanneet tuon kuorma-auton liian täyteen, tai sitten teiden huono kunto on aiheuttanut rasitusta akseliin pidemmän ajan kuluessa.
- Joo, hitsauksen laatua en itse osaa arvioida, mutta kai tuo kestää jonkin aikaa, muutenhan koko operaatio olisi ollut turha. Kai nuo kaverit jotain hitsauksesta tietävät. Tuossahan tuo akseli kuumennettiin hitsauksen jälkeen, olikohan se jotenkin väärässä vaiheessa tehty?
- Onko näin, en tiedä varmuudella. Kun demokratiassa kuitenkin elämme, niin yksi ihminen ei voi päättää yhteisistä asioistamme, mutta nykyään tuntuu siltä että tehdään paljon huonoja valintoja ja päätöksiä, kun ei ymmärretä asioita tarpeeksi hyvin. Ne huonot päätökset ja valinnat vaikuttavat sitten kaikkiin. Kritisoin esim. ihmisten jääräpäistä äänestyskäyttäytymistä, koska eivät ole selvittäneet itselleen tarpeeksi hyvin mitä vaihtoehtoja on olemassa. Myös terveydenhuollossa on Suomessa isoja puutteita, mikä johtuu siitä että tätä alaa ei ymmärretä tarpeeksi hyvin. Näitä ongelmia on tietysti myös monissa muissa maissa.
Pidän myös ihmisten matemaattista osaamista heikkotasoisena, ei osata edes derivoida eikä integroida sujuvasti ilman ohjelmistoja. En itse ole mikään matemaatikko, mutta tämä nyt on taito, joka kuuluu yleissivistykseen. Voi myös kysyä, onko funktio |x| derivoituva pisteessä x=0? Tai mitä eroa on raja-arvoissa 1/x ja 1/x^2, kun lim x->0. Entä suppenevatko molemmat sarjat Σ1/n ja Σ1/n^2, kun n menee 1:stä äärettömään? - Niin, tämähän on ikuisuuskysymys, mikä on ihmisten ärsyttävin piirre?
Hidasälyisyys ei itseäni niin paljon haittaa, jos sitä älyä kuitenkin sattuu olemaan. Enemmän ärsyttää ihmisten ignoranssi tai tietämättömyys. Monilla tuntuu olevan sellainen tyyli, että heillä on oikeus olla tietämätön asioista, mutta se on väärä asenne. Tai sitten vedetään mutkat suoriksi. Aikaahan tässä valmiissa maailmassa pitäisi kuitenkin olla, että ehtii perehtyä asioihin.