Kumpi onpi paarempi?
http://www.oph.fi/download/131115_Esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2010.pdf
3.2.3 Etiikka ja katsomus
Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena
on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa.
Uskontokasvatuksen tavoitteena
puolestaan on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin.
Herää kysymys, eikä uskontokasvatuksessa tarvitse käsitellä suvaitsevaisuutta ym.. Nykylainsäädännön mukaan kaikki voivat valita esiopetuksessa et-kasvatuksen. Vasta koulussa sille sanotaan et, jos oppilas kuuluu kirkkoon.
http://www.oph.fi/download/131115_Esiopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2010.pdf
3.2.3 Etiikka ja katsomus
Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena
on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa.
Uskontokasvatuksen tavoitteena
puolestaan on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita ja tutustua uskonnollisiin juhliin sekä siihen, miten ja miksi niitä vietetään. Tavoitteena on myös antaa mahdollisuus tutustua oman uskonnon keskeisimpiin sisältöihin.
Herää kysymys, eikä uskontokasvatuksessa tarvitse käsitellä suvaitsevaisuutta ym.. Nykylainsäädännön mukaan kaikki voivat valita esiopetuksessa et-kasvatuksen. Vasta koulussa sille sanotaan et, jos oppilas kuuluu kirkkoon.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen ihmeissäni seurannut keskustelua koulun uskontokasvatuksesta. Todellisuushan koulussa on se, että jokainen lapsi joutuu kertomaan oman uskonnollisen suuntauksensa, mikä jo sinänsä on väärin. Eihän aikuisetkaan työpaikallaan joudu kertomaan, mihin uskoo ja mihin ei. Ehdottomasti tämän takia jo koulussa pitäisi opettaa pelkästään elämänkatsomustietoa.
Erottelu muslimeihin, luterilaisiin ja elämänkatsomustieto-oppilaisiin alkaa jo ensimmäisellä luokalla, kun oppilaat eivät itsekään ymmärrä, mistä on kyse. Parempi olisi edes ensin kertoa heille, että maailmassa ylipäätään on erilaisia uskontoja ja että kaikilla on oikeus olla omaa mieltään. Mutta nyt tehdään vain niin, että "vääräuskoiset" siirtyvät sitten pois valtauskonnon tunneilta. Näin se näyttäytyy oppilaille.
Uskonnon opetus ei saisi olla hartauden harjoitusta, mutta miten sitten aamuhartaudet? Ne pidetään uskontotunneilla ja niissä aina ruokoillaan. Meidän koulussamme on myös muita uskonnollisia tilaisuuksia, joita järjestetään uskontotuntien ulkopuolella. Silloin pääsääntöisesti eri uskontokunnissa olevat oppilaat sijoitetaan muihin luokkiin. No, tekemään mitä? Esimerkiksi äidinkielen työkirjaa. Onko tämä oikein?
Toinen asia on se, mitä esimerkiksi oman uskonnon tuominen jokapäiväiseen kouluelämään erilaisina rajoituksina aiheuttaa oppilaille. Lapset eivät ymmärrä miksi eivät saa mennä suihkuun, osallistua musiikin tunneille tai uida, jos ovat muslimeja. Lapset syntyvät tähän maailmaan ilman uskontoa, mutta me aikuiset teemme heistä suvaitsemattomia ja myös koulu, näin väitän.
Mitä koulun pitäisi tehdä? Siirtyä ehdottomasti elämänkatsomustiedon opettamiseen ja tehdä selkeät säännöt joka kouluun ihan samanlaiset siitä, miten suhtaudutaan eri uskontokuntien vaatimuksiin. Myös lapsilla on oikeus elää lasten elämää eikä sitä, mitä me aikuiset hyväksi näemme. Annetaan lasten leikkiä ja päättää itse sitten kun he kykenevät sen tekemään, mihin uskovat.
Luokanopettaja lasten puolesta
Joutava aihe. Uskonto ei tee kenellekään pahaa.