Täytyy vaan ihmetellä mitä Zibanejadin perheessä on ajateltu. 1. Annetaan nimeksi suomalainen nimi Mika. 2. Isä Iranilainen ja Äiti suomalainen, kuitenkin edustetaan Ruotsia. 3. Zibanejad itse on sanonut seuraavasti "Olisin voinut aikanaan mennä ensimmäiselle maajoukkueleirille, mutta päätin silloin mennä Ruotsin maajoukkueeseen.". Tästä näkee, että kuinka hepposilla asioilla leikitään, kun kyse on ARVOISTA, ei tänä päivänä ymmäretään arvojen päälle ollenkaan vaan, kaikki muu menee arvojen edelle. Eri asia on se, että jos halutaan edustaa Ruotsia niin kyllä silloin pitäisi olla sen verta kansallisismielinen, että annetaan vähintään Ruotsalainen etunimi, ettei mee ihan pelleilyksi ja päätökset edustaa Ruotsia ei saisi olla noin heppoisella pohjalla. Ennen vanhaan kun oli siirtolaisia niin silloin juurikin vaihdettiin etunimiä, sukunimiä maan mukaisiksi tai vähintään etunimi tai sukunimi. Tässä herääkin monelle kysymyksiä mitä suomalaisuus on tänä päivänä muutakuin siniristilippu liehuu lipputangossa?
Tapaus Mika Zibanejad
Unknown123
5797
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos vanhempi antaa nimen 0 vuotiaalle, hän ei voi tietää mitä lapsi 15-18 vuotiaana itse asiasta ajattelee. Saattaahan äiti toivoa lapsen menevän Suomen maajoukkueeseen edelleen, mutta kokonaan Ruotsissa kasvaneen pojan identiteetti on toinen. Suomessa on mielenkiintoisempi tapaus tämä yksi jalkapalloilija, joka miettii minkä maan maajoukkue oliai hänen uralleen parempi. Nykyään eletään katsos individualistista aikaa eikä enää juosta Suomea kartalle. Kasva sinäkin nykyaikaan, joka on enempi eurooppalaisuutta ja maailmankansalaisuutta kuin tätä nurkkakuntaista Jukolaa. 20-vuoden päästä ei enää pelata maaotteluita, vaan joukkueet rakennetaan muiden kuin kansalaisvaltioiden pohjalta.
Onhan Suomen suurimmalla toivollakin ruotsalainen nimi. Ja mitä arvoja joku lätkäjoukkue edustaa? Ruotsi on pärjännyt paremmin, joten miksi ei edustaisi sitä? Toisekseen Mika on ilmeisesti asunut ja pelannut koko uransa Ruotsissa.
Itseasiassa Mika itse tahtoi edustaa Suomea arvokisa tasolla. Hänet pyydettiin Suomen nuorten alle 15-vuotiaiden maajoukkue leirille. Hän ei kuitenkaan saanut kaksoiskansalaisuutta tarpeeksi ajoissa, että olisi pystynyt osallistumaan kyseiselle leirille.Lisäksi Mikan olisi kaksoiskansalaisena kuitenkin täytynyt pelata kaksi peräkkäistä vuotta Suomessa ennen kuin hän olisi saanut vetää sinivalkoisen paidan niskaansa. Mika itse kannusti aina Suomea juniorina. Homma juuttui valitettavasti byrokratian rattaisiin.
No voi kauhia sentään! Onko sillä nyt paskankaan väliä, kuka tommosta kumilätkää pökkii menemään? Ja mitä se isänmaallisuus nykyään tarkoittaa?
Se tuntuu tarkoittavan nykyään junttimaisuutta, kielitaidottomuutta, vain omassa maassaan möyrivää, koskaan vierasmaalaisten kanssa juttelemaan rohjennutta junttia, joka julistaa olevansa urhoollinen suomalainen kova sisukas jätkä, jonka rinnalla muu maailma kalpenee ja fanittaa yli kaiken suomilätkää.
Olisiko mielestäsi Barkovillekin pitänyt antaa eri nimi vai olisiko häntä pitänyt lainkaan kelpuuttaa joukkueeseen Hä!
Mikä hemmetin byrokratia esti Suomeen tulon. Sinänsä erikoista että halusi tulla Ruotsissa ikänsä asuneena Suomeen. Toisaalta miksipä ei. Onhan Suomi hyvä maa.