Voisiko joku vielä selostaa lyhyesti lukko auki/lukko kiinni ampuvien automaattiaseiden toimintaeron? Onko niin, että massasulkuase voi ampua lukko auki, mutta kaasumäntäase ampuu yleensä lukko kiinni vai on jako jokin muu? Onko lukko auki ammunnassa etuna kaasujen nopeampi poistuminen ja nopeampi jäähtyminen? Tykkimies kun olin, en perehtynyt riittävän hyvin tähän asiaan.
Olen jostakin lukenut, että Suomi KP:ssä patruuna syttyy hetkeä ennen, kuin se työntyy kokonaan patruunapesään? Onko näin ja jos, mikä hyöty tästä on?
Olen jostakin lukenut, että Suomi KP:ssä patruuna syttyy hetkeä ennen, kuin se työntyy kokonaan patruunapesään? Onko näin ja jos, mikä hyöty tästä on?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Tarkoittanet sitä, onko liikkuvat takana vai edessä liipaisimesta vedettäessä?
Kiinteällä iskurilla varustetut massasulut, kuten "Suomi-KP" ampuvat avoimelta lukolta, koska lukon liike on nopea ja riittää nallin sytyttämiseen patruunan pysähtyessä patruunapesään. 9 mm patruuna pysähtyy kuin seinään, koska hylsyn etureuna pysäyttää sen. Saattaa olla, että luodin kitka piippuun riittää nallin syttymiseen, mutta kyse on milleistä ja raskas lukko junttaa patruunan perille ennen uutta rekyyliä.
Kaasumännissä lukon liike on hitaampi ja joskus toimintaperiaate on kiinni suunnittelijasta, myös tulinopeus ja lippaan kapasiteetti vaikuttavat. Suljetulla lukolla on teoriassa se vaara, että pitkän tulituksen jälkeen seuraava patruuna voi syttyä lämmöstä. Kaasumäntäaseissa käytetään erillistä iskuria/vasaraa. Kotimainen RK ampuu suljetulta lukolta, mutta PK Degtjarjev avoimelta. Suljettu on yleensä tarkempi, koska laukaisuhetkellä vain iskukoneiston massa liikkuu.
Avoimen lukon tapauksissakin lukon sulkumekanismi eli kiertoliike tai olakkeen taakse siirtyminen tapahtuu ennen iskurin vapauttamista, joten aseen lukko on kiinni laukauksen aikana.
Suomi KP:n ja monen muun massasulkuisen ongelmana on se, että lataamaton ase, jossa lukko on edessä, voi laueta kolhaisusta, koska raskas lukko voi vaikkapa aseen pudotessa perääntyä sen verran, että lukko syöttää patruunan lippaasta ja laukaisee sen. Kiinteällä viritystapilla varustettu ase voidaan varmistaa mekaanisesti, mutta Suomi KP:ssa oli erillinen virityskynsi.
Massasulkuinen ase ei tarvitse ulosvetäjää toimiessaan, paine heittää hylsyt ulos. Ulosvetäjä on vain laukeamattomia varten. Suomi KP heittelikin hylsyt sinne tänne verrattuna RK, jonka hylsyt osuvat joskus paremmin samaan pisteeseen kuin ampujan luodit.
Kiitos vastauksestasi! Juuri tuota edessä vs. takana tarkoitin. Hyvin selostit. Jäi vain aikoinaan tämä asia miettimättä eikä uutta tilaisuutta taida käytännössä enää tulla:)
Juuri tuo 9 mm patruunan käyttö tällaisessa aseessa on jäänyt mieleen.
Soppii eppäillä mietintöjäs, aikaslailla kokonaisuudessa sulta puuttuu kritiikkinen
näkemys toisten tolvanoiden kirjootúksiin. Taidatkin sekoitella suoravetolukkoisen
ampumahiihtäjä-kiväärin vanhojen mosureiden kiertokammellisiin lukkoihin.
Degtjarjevissa sulku muodostuu iskupiikin liikkeen voimasta, jolloin se levittää
sulkupalat lukkokehykjsessä oleviin hahloihin. Lues pikkasen venäjää, tosta linkistä tai katsele vaan kuvia: http ://www.nvkz.kuzbass.net/mic hael/raznoe/Dp.htm
RK:sta ja suomi kp:stä en viitti edes kommentoida.
Tiesitkö sen, että haupitsi 155 mm:n kenttätykistöaseen laukaisu suoritetaan
1700-luvun hamppunarun avulla ja sillä laukaistaan tykin paukku?
Satunpa tietämään sitä sun toista tykkihommista, mutta jv-puoli on tosi heikkoa. Oli niin tai näin, mietintää pitää jatkaa. Vain sillä estää oman tolvanoitumisensa toisin kuin nimittelemällä toisia ihmisiä tolvanoiksi:) Oчень хорошо!
No kun kerran tiedät tykkihommista, ovatko tykin tytärammukset raketteja?
Ihmetellen mietin, sisällytitkö tolvana-provoon jotakin muuta merkitystä kuin siinä onkaan...
Spassiba bolsoi!, heiiii!!.....miten sait kyriliset kirjaimet tekstiin editoitua? ton ts:än ja zho:n?
ammuksessa on tytärammuksia, "bombletteja". Kyseessä on eräänlainen "rypälease".
Raketteja ei tykillä ammuta.
Ns. tykistöraketti ammutaan ihan toisenlaisesta vehkeestä, raketinheittimestä.
Jokaisen tykkimiehen pitää tietää, että tykki määritellään kolmella ärrällä eli ressu, rööri ja rattaat sekä että tykistön hevonen vastaa jalkaväen vänrikkiä. Vitsi sikseen, ei nyt ihan. Mutta perustaidot pitää oppia, jos meinaa olla mukana. Hutiloinnin tulokset jäivät onneksi vähäisiksi, tosin tulihan niitäkin….. Noita peräämiäsi kranuja taitaa saada myös 122 mm:nä 155 mm:n lisäksi, mutta en tiedä mistä kaupasta?
Eihän tässä mitään editointia tarvita, riittää, kun joko kirjoittaa tekstin itse kyrillisen kirjaimin vaikkapa Wordissa tai käy ilmaisessa sanakirjassa. Siispä всё в порядке tai всё нормально! Jotenkin noin.
palataampa hieman tuohon Degtjarjeviin eli emmaan. Kuten Michael Raznoen jutusta huomasit, PK-emma on kaasumäntätoiminen ja käyttää laippakantaista
7,62 kiväärinpatruunaa.
Jos oletamme PK:n piipun vaihdettavan 50 cm pidemmäksi, niin jääkö ammuttu
luoti piipun sisälle ja sen etuosaan kiinni, koska ulospäin työntävä ruutikaasun
paine purkautuu kaasumännän tilaan ja ulos?
Tästä jatkokysymyksenä, minkä vuoksi PK:n piipunsuun kappale on ison äänitorven muotoinen, vähän niinku ämyrissä? mietin vastausta ja arvelen,
että siitä kuuluu kovempi pamaus tulitussuuntaan!
Alles ist ordnung, sano saksmanni (всё в порядке), jotenki noin!
Se äänitorvi on SUULIEKIN VAIMENNIN/SAMMUTIN. Aseseppäkoulun käynyt Kokkolassa -79 ja Emmalla ampunut Vuosangassa..
PK-emman piipunsuun kappaleen, sen "äänitorven", tarkoitus on vaimentaa
suuliekkiä sivulta päin katsottuna. Mutta sen olemassaolo tarkoittaa, että
ammunta-aseen sisäballistiikan eli ruudin palamisen ja paineentuoton
osaaminen on ollut lapsen kengissä PK-emman teollisen tuotannon
alkuvaiheessa1930-luvulla.
Optimaalisen ratkaisun pikakiväärissä ei ilmene lainkaan ruuti-kaasuseoksen
jälkipalamista ja ylimääräistä paineen- että lämmöntuottoa. Näin ollen PK-emmalla
ammuttiin aina ylilatauspatruunaa ja PK-emman piippuja vaihdettiin jokaisen
"taistelupäivän" jälkeen ylikuumenneina romuina. Eli toisin sanottuna PK-emma
kesti ampumista noin 12 patruunalipasta, jonka jälkeen siitä ei ollu mihinkään.
PK-emmaa haaveiltiin jalkaväkiryhmän tulivoimaisimmaksi aseeksi joskus
40-50 luvun vaihteessa, koska sotavuosien kokemusten mukaan PK-emmalla
varustetut neuvostojoukot vaikuttivat pelottavilta ja ylivoimaisilta, taisteluiden
rajapinnan todellisuuden kuitenkin ollessa hieman toisenlainen.
Jos ja vain jos olet käynyt PV:n aseseppäkoulua Miiluruukissa niin sinunkin
pitäisi tietää, että sotilaiden kalusto ei ratkaise nykypäivän kriisien hallintaa,
vaan erilaisten uhkavisioiden perusteella ennalta määritelty torjunta tuottaa
puolustuksen kannalta paremman tuloksen.
On se kiva, miten nää provot "kuumentaa" asiantuntija lukijoita, HEHHEEEE!!
Miksi pitää ruveta vittuilemaan? Jos yksi kysyy ja toinen vastaa, eikö kolmas voi vain asiallisesti korjata jos korjattavaa on eikä tehdä mitään muuta.
Niinpä. Asiaan, sanoi jo puhemies Hakkilakin aikoinaan. Oikeastaan löysin Suomi KP:n osalta vastauksen kyselyyni. Tässä lyhennettynä:
“…It fires from the open bolt, and used so called "differential locking" or "advanced primer ignition" principle, when fixed firing pin ignites the primer BEFORE the bolt stops on its way forward into the battery, so the bolt momentum of inertia is used to lock the chamber during the initial phase of shot, when pressure in the chamber is high. Etc…..”
Nyt tiedän advanced primer ignition - periaatteen. Joten asia tuli itselleni selväksi.
Oikeastaan tykistön käyttämistä ammuksista vanha šrapnellikraraatti oli jo jonkin kaltainen kuorma-ammus! Ideahan oli, että kranaatti räjähtää aikasytytyksellä maalin päällä tai parhaimmillaan juuri maalin edessä. Kranaatista purkautuu räjähdyksessä suuri määrä kranaatin vaipan alle asennettuja hauleja maalia kohti. Šrapnelli oli vain aika tehoton, ei se purrut oikein muuhun kuin avoimella kentällä seisovaan elävään materiaaliin. Siksipä siitä luovuttiin.