Jos käännät kanavaa niin sielläkin kokataan. Miehetkin ovat enemmän innostuneet myös gourmetluokan ruokien laitosta.
Myös nettipostiin tulee e d u l l i s i a ruokaohjeita, vaikka olen vastannut heille, etten tule heiltä yhtään safkaohjetta ostamaan.
Myös nettipostiin tulee e d u l l i s i a ruokaohjeita, vaikka olen vastannut heille, etten tule heiltä yhtään safkaohjetta ostamaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ja se viinin kanssa läträäminen on jotain ihmeellistä..
Totta, telkkarissa voi olla yhtä aikaakin ruokaohjelmia monella kanavalla.
Lähes koko päivän voi halutessaan katsella voin niitä.
Uusia näyttää tulevan, illallakin katselin yhden, jossa mies valitsi kolmesta rouvasta illasvieraan itselleen.
Ja niin kuin on viesti viinistä, niin suoraan sanottuna naurattaa, kuin meidänkin pitää täällä leikkiä niin eurooppalaista, ja kotimaisissa sarjoissakin on lähes joka päivä viinipullo pöydässä.
Enpä usko, että viiniä killitetään arkea pyhää ruokajuomana joka kodissa.
Kyllöittää...onpa ihana sana !
Tosiaan aamusta iltaan ja monella kanavalla laitetaan ruokaa kilpaa ajan kanssa, käydään raakoja kyyneleisiä pudotuspelejä ja armottomia pisteytyksiä tunnelmia myöten, on eksoottista ja kotoista perinnettä, matkustetaan ympäri maailmaa ällistelemässä paikallisia ruokia. Ville Haapsalon Sapuskaa, harashoo oli kiva ! Meillä onkin jo pitkät telkkariperinteet Vänö Purjeesta ja Jaakko Kolmosesta sekä Veijo Vanamosta lähtien. Taitavan emännän tittelistä kilpailtiin ennen, nyt laji näyttää olevan enemmänkin miesten hallussa.
Aina iloista, hiukan laiskanpulleaa Pohjois-Karjalan miestä kovasti närästi, eli oli vatsahäikkää; "mahoton miten pukkoittaa", ilmaisi asiantilan mies.
Eilinen viesti ei jostain syystä kirjautunut...siinä kerroin miten hyvän vastaanoton sai suomalainen AB:n lakkaviini vierasmaalaisten mielestä juuri jälkiruokaviininä.
Sehän on 15%, mutta varmasti suomalainen tuote.
Minua ottaa eniten kalloon K-kaupan mainos-"ruokaohjeet", joita päivittäin esitetään tuon tuostakin. Otetaan Pirkkaherneitä, Pirkkakermaa, Pirkka-possusuikaleita, Pirkka-sitä ja tätä, sekoitetaan pannulla, ja vot! Ihana ruoka on valmis, vielä siihen rakuunan oksa - kas niin, ja ateria on lautasella. Hirveän kallista niillä tarvikkeilla tulee, kun vihannekset ja perunatkin ovat pakastepusseista.
Vain joskus joku kokki kertoo pienen niksin ruuan valmistukeen, esim.miten kala paistetaan oikeaoppisesti, tai milloin kannattaa pihvi maustaa, ennen vai jälkeen paistamisen - vaikka siinäkin ollaan erimielisiä.
Ruoka pannaan usein uuniin määrä-ajaksi, ja olen todennut, että ruoka kuin ruoka jää raa´aksi niillä ohjeilla.
Yhtä oksettavaa on ihmisten himojen tuunaus, korjaus ja rakentaminen, näitäkin lähes joka kanavalla.
Amerikoissa rakentavat viikossa uuden talon. Ihmettelen aina, kuinka paljon niissä myöhemmin ilmenee homevaurioita, kun mitään ei ehditä kuivata.
Toinen kauhistuksen aihe niissä on sisustus. Yhdessäkin tapauksessa pojalle rakennettiin makuuhuone avaruusmatkaksi. Siellä oli planeettoja ja raketteja, ja mieleeni jäi joku ihmeellinen kuukivi, joka oli lähes lattiasta kattoon, röpelöinen muovihökötys. Ajattelin miten kauheaa on pitää huone pölyttömänä, jos vaikka poika olisi allerginen.
Ihmetyttää kun TV ruokakokit käsittelevät tuotteita ruuanlaitossa paljain käsin - mikä bakteeriläjäys valmistettu ateria onkaan. Kanaa käsitellään paljain käsin ja seuraavana johonkin muuhun tuotteeseen kiinni.
Ätlöttää todellakin ruokaohjelmat neljän tähden illalliset ovat huippu, jääkylmää kossua ta Vodkaa alkujuomana onkin tukeva tervetuliasdrinkki. Jääkylmä Kossu tai Vodka tujaus ¨tekee kyllä hyvän olotilan. Ei ruokaa ettei se viiniä ja rutkasti voita. Tosi asiassa kerma ja voi ne ruualle ja leivonnaisille hyvän maun antavat.
Kädet minuakin ihmetyttävät, paljaat kädet, ynnä niissä olevat sormukset, ihan oikeilla kokeillakin.
Johan yhden sormuksen alle mahtuu pöpöjä koko Euroopan asujaimiston määrä.
Sitten vielä niillä käpälillä sekoitellaan suuri kulho salaattia.
Myös pitkät roikkuvat hiukset inhottavat ruo'anlaiton yllä.
Minä sain Suomen tuliaisina kalakukkoa purkissa. Syötyä tuli vaikka ei ehkä sijoitukaan suosikkilistani kärkeen.
Hanna Partasen kukkoja olen syönyt, Lemin särää maistanut, Tampereen kuulua makkaraa, Kitkan muikkuja ja jotain kioskiruokaa Savonlinnassa, mikä oli mukamas paikallinen herkku, nimeä en muista, gourmetia kuitenkin kaikki.
Viime vuosina on saanut maistella hyviä tilaviinejä ja kotijuustoja kesäisillä Suomen matkoilla.