Kun seuraavassa puhun paradigmoista, ei kannata ajatella, että puhuisin Thomas Kuhnin tieteenfilosifian paradigmakäsitteestä.
Yleensä tieteessä ajatellan olevan kolme pääparadigmaa:
-teoreettinen tiede, kuten matematiikka ja logiikka (ja filosofia, jota kaikki eivät tieteeksi laske, mutta kuitenkin),
-kokeellinen tiede, kuten fysiikka, kemia ja biologia,
-laskennallinen tiede eli tietokoneella suurteholaskennalla korvataan kokeet.
Nyt kun tekoälyssä on edetty pitkälle, herää kysymys, syntyykö neljäs paradigma? Nimittäin tietokonelaskenta voitaisiin periaatteessa hajottaa kahdeksi aliparadigmaksi, nimittäin raa'aksi yleensä rinnakkaislaskennaksi, jossa kymmenet tuhannet prosessorit murskaavat numeroita ja tuottavat koetuloksia, esim. kemiallisia molekyylikaavoja tai lääkkeitä. Mutta aikaisemmin on jo kyetty tuottamaan tietokoneillakin eksakteja matemaattisia lauseita, joskin varsin kömpelöillä menetelmillä.
Kysymys kuuluu: voiko tekoäly tuottaa tietojenkäsittelyalgoritmeilla kunnollista teoreettista tietoa?
Onko kenelläkään tähän hyviä referenssejä?
Yleensä tieteessä ajatellan olevan kolme pääparadigmaa:
-teoreettinen tiede, kuten matematiikka ja logiikka (ja filosofia, jota kaikki eivät tieteeksi laske, mutta kuitenkin),
-kokeellinen tiede, kuten fysiikka, kemia ja biologia,
-laskennallinen tiede eli tietokoneella suurteholaskennalla korvataan kokeet.
Nyt kun tekoälyssä on edetty pitkälle, herää kysymys, syntyykö neljäs paradigma? Nimittäin tietokonelaskenta voitaisiin periaatteessa hajottaa kahdeksi aliparadigmaksi, nimittäin raa'aksi yleensä rinnakkaislaskennaksi, jossa kymmenet tuhannet prosessorit murskaavat numeroita ja tuottavat koetuloksia, esim. kemiallisia molekyylikaavoja tai lääkkeitä. Mutta aikaisemmin on jo kyetty tuottamaan tietokoneillakin eksakteja matemaattisia lauseita, joskin varsin kömpelöillä menetelmillä.
Kysymys kuuluu: voiko tekoäly tuottaa tietojenkäsittelyalgoritmeilla kunnollista teoreettista tietoa?
Onko kenelläkään tähän hyviä referenssejä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Kysymys kuuluu: voiko tekoäly tuottaa tietojenkäsittelyalgoritmeilla kunnollista teoreettista tietoa?"
Tällä palstalla Yusa on kirjoittanut käsitteellisestä tiedosta, jota voisi sanoa teoreettiseksi tietoksi.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/4201040#comment-55493262
"Omat juuri tämän hetken kokemukseni osoittavat, että konenäkö todella vaatii hulppeasti laskentatehoa. Ainakaan kevyessä lennokissa ei ole mahdollista prosessoida videodataa käsitteelliselle tasolle asti. Noissa isommissa se voi jo olla pian realistista."
Minusta käsitteellinen tieto on teoreettista tietoa. Käsitteiden avulla kerrotaan miten jokin data käyttäytyy, eli voidaan kertoa datan lainalaisuudet. Tuossa linkissä on kyse videodatasta, mutta itse olen kokeillut vastaavaa paljon yksikertaisempaan, tv-ohjelmatiedon lainalaisuuksien etsimiseen. Esim. kun voidaan generoida lause "uutiset tulee joka päivä klo 20.30", ollaan mielestäni tuotettu jonkinlaista teoreettista tietoa. Tuo teoria ei välttämättä päde kovin pitkällä aikavälillä, mutta niin eivät päde monet muutkaan teoriat.
Käsitteelliselle tiedolle voi sitten tehdä päättelyitä vaikka prolog-ohjelmalla.