Kustaa H.J. Vilkunan 1600-luvun henkirikoksia käsittelevässä kirjassa 'Neljä ruumista' (Teos, 2009) on juttu 'Vieraalla mielellä', jossa nuorimies nirhaa äitinsä pärepölkyllä.
Mies on lapsesta asti kokenut "sieppauksia", tai oikeastaan saanut kohtauksia joissa hän näkee tummien/mustien olentojen piirittävän hänet ja yrittävän viedä hänet mukanaan. Mies on reagoinut hyökkäyksiin heittämällä vaatteet pois päältään ja kipittämällä metsään karkuun.
Muuten mies on ilmeisesti ollut normaali. Mutta viimeinen kohtaus koituu sitten kohtalokkaaksi.
Mielenhallintaa? Sieppauksia? Normaalia hulluutta?
Pitää muistaa että tuohon aikaan ei ollut Niuvanniemeä eikä lääkityksiä.
Mies on lapsesta asti kokenut "sieppauksia", tai oikeastaan saanut kohtauksia joissa hän näkee tummien/mustien olentojen piirittävän hänet ja yrittävän viedä hänet mukanaan. Mies on reagoinut hyökkäyksiin heittämällä vaatteet pois päältään ja kipittämällä metsään karkuun.
Muuten mies on ilmeisesti ollut normaali. Mutta viimeinen kohtaus koituu sitten kohtalokkaaksi.
Mielenhallintaa? Sieppauksia? Normaalia hulluutta?
Pitää muistaa että tuohon aikaan ei ollut Niuvanniemeä eikä lääkityksiä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse olin lapsena keuhkokuumeessa toista viikkoa.
Kovassa kuumeessa ja näin noin viitenä iltana samanlaisen painajaisen jossa musta olento (aivan kuin mustakaapu tai varjo jolla ei ollut silmiä eikä sormia eikä mitään muuta kuin mustaa) nosti minut sängystä syliinsä ja kantoi minut ovelle mutta joka kerta kun hän avasi oven ja oli viemässä minua siitä läpi niin rimpuilin itseni irti ja palasin sänkyyni ja heräsin siitä.
Muistan tuon unen edelleen kuin vastanäkemäni filminpätkän.
Uskoisin että ihmisten sisään on "rakennettu" monenlaisia psykologisia rakenteita ja mekanismeja jotka tietyissä olosuhteissa laukeaa hyvin samankaltaisesti.
Stressi, pelko, päihteet, ahdistus, sairaudet, erilaiset kemikaalit ja myrkyt sun muut saavat ihmisen aistimaan ja toimimaan tietyllä tavalla tiettyyn ärsykkeeseen tietenkin myös yksilöllisin poikkeamin ja variaatioin.
Ei viinakaan vaikuta kaikkiin samalla tavalla.
En muista mistä sairaudesta tai myrkystä oli kyse mutta siitä kärsiville kun annetaan kynä ja paperi kouraan niin se oli jotakin 95% ketkä heistä alkoi piirtää paperille syvää spiraalia jossa keskellä on spiraaliin "uppoamassa" oleva tikku-ukko. Aika villiä!
Demonit.
Mitään remoneja ole.
Mutta fermioneja kai on...?
Pirkko Jalovaara ja kumpp. olisi tietenkin noin ajatelleet, ja samoin myös suurin osa 1600-l. suomalaisista, joiden mieltä hallitsi luterilainen fundamentalismi.
Normaaleja ns. pahoja unia. Joillakin unen ja valveen välimaasto ohut, jolloin valve ja uni saattaa sekoittua. Kuten minulla. Tämä on oivallinen tutkimuskohde. Positiivinen ajattelu auttaa mörköjen muuttamisessa hyviksi hengiksi. Nuo olennot - kiltit ja ei niin kiltit - ovat ajatuksiani näkyväisinä teoriani mukaan.
Positiivinen ajattelu on hörhöjen kuvitelmaa. Ei vaikuta todellisuudessa mihinkään.
Empiirisesti havaittuna vaikuttaa psyykkeeseen ja sitä kautta elämänlaatua kohottavasti ja suorituskykyä tehostavasti. Vaikuttaa myös havaittuihin unikuviin. Voimme vaikuttaa tämän ajattelun ja mielikuvaharjoittelun kautta siihen, mitä unia näemme. Kun muutamme unimaailmaamme, muutamme psyykettämme.
Aivoissa riittää kapasiteettia loihtia vaikka millaista settiä.
Jokainen joka on esimerkiksi ollut joskus supermehukkaassa krapulassa tietää sen tulituksen mielikuvien taholta mitä eteesi syydetään... tai just kipeenä tai muuten herkässä tilassa.
Jos ne mielikuvat saisi tulostettua niin Picassokin jäisi hopealle.
Sellaisen tyypin kuin juuri esimerkiksi Picasso on täytynyt olla koko ajan hieman high ja hän on siten saanut moodinsa tulostettua kankaalle.
Autisteilla on noita taitoja myös vahvana koska rationaalisuus ei rajoita heitä.
Normaalitilassa tuo aloituksen tapauksesa kuvattu mies ei siis muistanut mitään siitä mitä kohtauksen aikana on tapahtunut.
Yhteys henkimaailmaan auki ja demonit riivaa, eihän riivattu silloin mitään muista.
Suoraan sanottuna tuosta nuoren miehen sekoilusta tulee mieleen valtakunnansovittelijan (Leo Lastumäki) sekoilu elokuvassa Viu-hah-hah-taja (1974), joka lieneekin harvoja suomalaisia UFO-aiheiosia elokuvia.
http://www.youtube.com/watch?v=ipoviCJIKMg