FF kennon etu pienillä ISO arvoilla?

Testejä joissa verrataan jonkin kennon tuottaman kohinan määrää ja häiritsevyyttä ISO-arvoa kasvattamalla on helppo löytää. Sen sijaan kohinan määrää suhteessa valotusaikaan pienillä tai pienimmällä ISO-arvolla en ole löytänyt ensimmäistäkään.

Mitens se periaatteessa menee jos rinnan kuvataan vaikka saman aikakauden parhailla DX ja FF kennoisilla rinnakkain ja joudutaan käyttämään vaikka minuutin valotusaikaa niin millaisen edun siitä saa pelkästään kohinan suhteen täyskennoisella; siis ihan periaattellisella tasolla?
19313
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Riippuu pikselitiheydestä. Suurempi pikseli kohisee aina vähemmän.
Jos taas pikselit on yhtä suuria, eli kinokoossa on vastaavasti enemmän pikseleitä ei etua ole, jos kennot ja prosessorit on muuten samanlaatuisia.

Äänestä
  • Nykyaikana olen taipuvainen epäilemään, että pikselin koolla ei tässä asiassa ole merkitystä. Toisin sanoen nykyaikaiset kennot ja niiden prosesseja ohjaavat tominnot eivät enää tuota sen enempää kohinaa, oli kyseessä sitten isompi tahi pienempi pikselikoko.

    Äänestä

  • UPDATE_10132043 kirjoitti:

    Nykyaikana olen taipuvainen epäilemään, että pikselin koolla ei tässä asiassa ole merkitystä. Toisin sanoen nykyaikaiset kennot ja niiden prosesseja ohjaavat tominnot eivät enää tuota sen enempää kohinaa, oli kyseessä sitten isompi tahi pienempi pikselikoko.

    Jos sulla on rauta ja ohjelma, niin kumpi tekee parempaa jälkeä?
    1. Parempi rauta, jossa heikompi softa korjaamaan kuvaa
    2. Heikompi rauta, joka antaa heikomman alkutuloksen, jota softa sitten korjaa vahvasti.

    Äänestä

  • khfhkgf kirjoitti:

    Jos sulla on rauta ja ohjelma, niin kumpi tekee parempaa jälkeä?
    1. Parempi rauta, jossa heikompi softa korjaamaan kuvaa
    2. Heikompi rauta, joka antaa heikomman alkutuloksen, jota softa sitten korjaa vahvasti.

    Miten kysymyksesi liittyy pikselikokoon tai kennon tuottamaan kohinaan? Luulen että vastaisin kysymykseeesi mitä tahansa olisi se mielestäsi väärä vastaus. Raudasta puheen ollen, vanhat filmikamerat olivat oikeita patarautakameroita, samoin kun objektiiveja kiertävät ulkokuoretkin. Mutta niinpä ennen muinoin ei kohinastakaan oltu lainkaan huolissaan.

    Äänestä

  • UPDATE_10132043 kirjoitti:

    Miten kysymyksesi liittyy pikselikokoon tai kennon tuottamaan kohinaan? Luulen että vastaisin kysymykseeesi mitä tahansa olisi se mielestäsi väärä vastaus. Raudasta puheen ollen, vanhat filmikamerat olivat oikeita patarautakameroita, samoin kun objektiiveja kiertävät ulkokuoretkin. Mutta niinpä ennen muinoin ei kohinastakaan oltu lainkaan huolissaan.

    No kyllä oma arvaukseni sattuu isomman kennon piiriin.
    Pikseliuskovaiset on erikseen. Kyllä kennon tuottama informaation määrä kasvaa pikseleiden lisääntyessä, mutta jos kenno on isompi niin sillä on aina parempi mahdollisuus tuotaa parempaa kuvaa, vaikka kehitys olisi mihin suuntaan tahansa.

    Prosessorit tai muut hilavitkuttimen kamerassa on vain huonon parantamiseen, ne laskee yhteen sarjoja ykkösiä ja nollia. Kuva ehkä näyttää pornommalta, mutta mikä onkaan totuus.

    Kohina filmillä näytti paaljon pornommalta kuin digikurkkusalaattioksennus.

    Äänestä

Pitkillä valotusajoilla isoin ongelma lienee kennon kuumeneminen.

Eli kysymys voisi olla siitä vaikuttaako kennon koko lämpötilan nousuun pitkillä ajoilla.
– arvaan, että jos kennot ovat vastaavanlaisia niin koko ei vaikuta lämpötilaan.
– luotettavissa testeissä vakioidaan kennojen lämpötilat
– CMOS kennoon syötetään vähemmän energiaa kuin CCD kennoon joten se ilmeisesti myös kuumenee ja kohisee herkemmin pitkillä ajoilla. Tästä samasta syystä (virransyöttö) kenno myös kohisee enemmän suurilla ISO-arvoilla.

Toisaalta kohina ei lisääntyne pitkillä ajoilla jos kennoa jäähdytetään riittävästi.

Äänestä
  • Pienemmän pikselin signaalia pitää vahvistaa enemmän että saadaan sama lopputulos kuin isomman pikselin signaalista samassa ajassa. Vahvistus tarkoittaa aina kohinaa ja sitä pitää sitten kameran prosessoida huomaamattomammaksi. Lopputulos ei ole koskaan prosessoituna niin hyvä kuin alun perin vähäkohinaisempi.
    Jos olisi, niin parempaa kuvanlaatua vaativat tyytyisivät pokkareihin ja photariin.

    Äänestä

  • valonkuvaaja- kirjoitti:

    Pienemmän pikselin signaalia pitää vahvistaa enemmän että saadaan sama lopputulos kuin isomman pikselin signaalista samassa ajassa. Vahvistus tarkoittaa aina kohinaa ja sitä pitää sitten kameran prosessoida huomaamattomammaksi. Lopputulos ei ole koskaan prosessoituna niin hyvä kuin alun perin vähäkohinaisempi.
    Jos olisi, niin parempaa kuvanlaatua vaativat tyytyisivät pokkareihin ja photariin.

    Signaalin vahvistus ei muutu valotusajan mukaan eikä pikselin koko riipu kennon koosta.
    Kameratyypillä (pokkareilla) ei ole mitään merkitystä aloittajan kysymässä asiassa ja pokkarissa voi olla suurempi kenno kuin järkkärisä.

    Miksi kirjoittelet puutaheinää jos et ymmärrä mitään po asiasta?

    Äänestä

  • ei ole koskaan? kirjoitti:

    Signaalin vahvistus ei muutu valotusajan mukaan eikä pikselin koko riipu kennon koosta.
    Kameratyypillä (pokkareilla) ei ole mitään merkitystä aloittajan kysymässä asiassa ja pokkarissa voi olla suurempi kenno kuin järkkärisä.

    Miksi kirjoittelet puutaheinää jos et ymmärrä mitään po asiasta?

    Onko 12 megapikselin kinokennojärkkärissä ja 12 megapikselin 1/2.5 tuuman kennolla varustetussa pokkarissa pikselit samankokoisia?
    Kirjoittelen asiasta minkä tunnen paremmin kuin omat taskuni.
    Sinä penikka olit vielä isäsi pusseissa silloin kun minä kehittelin laakafilmikuvia pimiössä.

    Äänestä

  • valonkuvaaja- kirjoitti:

    Onko 12 megapikselin kinokennojärkkärissä ja 12 megapikselin 1/2.5 tuuman kennolla varustetussa pokkarissa pikselit samankokoisia?
    Kirjoittelen asiasta minkä tunnen paremmin kuin omat taskuni.
    Sinä penikka olit vielä isäsi pusseissa silloin kun minä kehittelin laakafilmikuvia pimiössä.

    Medapikseleillä ei ole mitään tekemistä kennon koon kanssa. Pienemmässä kennossa voi olla enemmän tai vähemmän pikseleitä kuin suuremmassa ja samankokoisissa kennoissa voi olla eri määrä pikseleitä.

    Vertaappa esim näitä:
    Nikon D1 = 2,7 mpix
    Nikon D800 = 36,3 mpix (järjestelmäkamera)
    Sony RX1 = 24,3 mpix (pokkari)

    Onko 36,3 ja 2,7 megapikselin kinokennojärkkärissä ja 24,3 megapikselin pokkarissa pikselit samankokoisia?
    – jos ei ole niin kummassa on isommat, miksi?
    – johtuuko ero siitä, että toinen on pokkari

    Sulla on kai päässä taskut, isäsi pussit ja laakafilmit pahasti sekaisin.
    Mitään laakafilmikuvia ei ole olemassa, on vain laakafilminegatiiveja ja laakafilmidioja joita ei ole koskaan kehitetty pimiössä.
    Filmin kehittämisessä pimiössä ei ole mitään mieltä, mutta se selittänee miksi et ymmärrä mitään aloittajan kysymästä asiasta.

    Äänestä

  • minkä tunnen kirjoitti:

    Medapikseleillä ei ole mitään tekemistä kennon koon kanssa. Pienemmässä kennossa voi olla enemmän tai vähemmän pikseleitä kuin suuremmassa ja samankokoisissa kennoissa voi olla eri määrä pikseleitä.

    Vertaappa esim näitä:
    Nikon D1 = 2,7 mpix
    Nikon D800 = 36,3 mpix (järjestelmäkamera)
    Sony RX1 = 24,3 mpix (pokkari)

    Onko 36,3 ja 2,7 megapikselin kinokennojärkkärissä ja 24,3 megapikselin pokkarissa pikselit samankokoisia?
    – jos ei ole niin kummassa on isommat, miksi?
    – johtuuko ero siitä, että toinen on pokkari

    Sulla on kai päässä taskut, isäsi pussit ja laakafilmit pahasti sekaisin.
    Mitään laakafilmikuvia ei ole olemassa, on vain laakafilminegatiiveja ja laakafilmidioja joita ei ole koskaan kehitetty pimiössä.
    Filmin kehittämisessä pimiössä ei ole mitään mieltä, mutta se selittänee miksi et ymmärrä mitään aloittajan kysymästä asiasta.

    Nikon D1 on croppiprutku, vasta D3 oli kinokennolla.

    Äänestä

  • 920 kirjoitti:

    Nikon D1 on croppiprutku, vasta D3 oli kinokennolla.

    Onko Nikon D1:ssa pienet vai suuret pikseli?

    Nikon D800 vs. Sony RX1
    – kummassa on isommat pikselit?
    – johtuuko ero siitä, että toinen on pokkari?
    – vaikuttaako se kohinan määrään pitkillä valotusajoilla?

    Äänestä

  • minkä tunnen kirjoitti:

    Medapikseleillä ei ole mitään tekemistä kennon koon kanssa. Pienemmässä kennossa voi olla enemmän tai vähemmän pikseleitä kuin suuremmassa ja samankokoisissa kennoissa voi olla eri määrä pikseleitä.

    Vertaappa esim näitä:
    Nikon D1 = 2,7 mpix
    Nikon D800 = 36,3 mpix (järjestelmäkamera)
    Sony RX1 = 24,3 mpix (pokkari)

    Onko 36,3 ja 2,7 megapikselin kinokennojärkkärissä ja 24,3 megapikselin pokkarissa pikselit samankokoisia?
    – jos ei ole niin kummassa on isommat, miksi?
    – johtuuko ero siitä, että toinen on pokkari

    Sulla on kai päässä taskut, isäsi pussit ja laakafilmit pahasti sekaisin.
    Mitään laakafilmikuvia ei ole olemassa, on vain laakafilminegatiiveja ja laakafilmidioja joita ei ole koskaan kehitetty pimiössä.
    Filmin kehittämisessä pimiössä ei ole mitään mieltä, mutta se selittänee miksi et ymmärrä mitään aloittajan kysymästä asiasta.

    Jep. Jätän sinut tänne keskustelemaan kaltaistesi mopontuunajien kanssa. En ala aikaani tuhlaamaan sinuun, kun et taida edes kameraa omistaa.

    Äänestä

  • minkä tunnen kirjoitti:

    Onko Nikon D1:ssa pienet vai suuret pikseli?

    Nikon D800 vs. Sony RX1
    – kummassa on isommat pikselit?
    – johtuuko ero siitä, että toinen on pokkari?
    – vaikuttaako se kohinan määrään pitkillä valotusajoilla?

    Nikon D1 on antiikkia, ei kannata verrata nykykameroihin.

    Sony RX1 on ilmeisesti isommat pikselit kuin D800 Nikonissa.
    Eiköhän molemmat ole melko hyviä.

    Äänestä

  • valonkuvaaja-- kirjoitti:

    Jep. Jätän sinut tänne keskustelemaan kaltaistesi mopontuunajien kanssa. En ala aikaani tuhlaamaan sinuun, kun et taida edes kameraa omistaa.

    "Jep. Jätän sinut tänne keskustelemaan kaltaistesi mopontuunajien kanssa. En ala aikaani tuhlaamaan sinuun, kun et taida edes kameraa omistaa. "

    barbeillako itse leikit?


    onko blondibarbilla isommat "pikselit" ku brunetilla?

    Äänestä

  • 920 kirjoitti:

    Nikon D1 on antiikkia, ei kannata verrata nykykameroihin.

    Sony RX1 on ilmeisesti isommat pikselit kuin D800 Nikonissa.
    Eiköhän molemmat ole melko hyviä.

    Pikselien koko

    D 800 = 4,88µm
    Sony RX1 = 5,94µm

    Onko Sonyn pikselit isompia siksi kun se on pokkari?
    Kumman kenno kohisee enemmän pitkillä valotusajoilla?

    Vaikuttaako kohinaan jos kehittää laakafilmikuvia pimiössä minkä tunnen?

    Äänestä

  • honda monkey kirjoitti:

    "Jep. Jätän sinut tänne keskustelemaan kaltaistesi mopontuunajien kanssa. En ala aikaani tuhlaamaan sinuun, kun et taida edes kameraa omistaa. "

    barbeillako itse leikit?


    onko blondibarbilla isommat "pikselit" ku brunetilla?

    Alkaa taas palstan taso olla kohdillaan...

    Äänestä

ps.
– ennon lämpötilan laskiessa lämpökohina puolituu n. 8 asteen välein.
– kannattaa tavoitella alle –10 asteen max lämpötilaa

Äänestä

Johtuukohan se (kalkkis)iästä, että pitää heittäytyä hävyttömäksi jos joku osoittaa että on väärässä?
Kannattaako vanhuksen käyttäytyä kuin pahimmat murrosikäiset jos menee herne nenään?

”Mopontuunaajan penikka isän pusseissa ei taida kameraa omistaa”

Äänestä

Kommentoi aloitusta


FF vs DX low ISO kirjoitti:

Testejä joissa verrataan jonkin kennon tuottaman kohinan määrää ja häiritsevyyttä ISO-arvoa kasvattamalla on helppo löytää. Sen sijaan kohinan määrää suhteessa valotusaikaan pienillä tai pienimmällä ISO-arvolla en ole löytänyt ensimmäistäkään.

Mitens se periaatteessa menee jos rinnan kuvataan vaikka saman aikakauden parhailla DX ja FF kennoisilla rinnakkain ja joudutaan käyttämään vaikka minuutin valotusaikaa niin millaisen edun siitä saa pelkästään kohinan suhteen täyskennoisella; siis ihan periaattellisella tasolla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu