Eli tykkään valokuvata ja nyt kyllästyny digikameralla kuvaamiseen kun ei saa hyvii kuvii ajatellu hankkii järkkärin jlla hyvii kuvii kaukaakin luontoo , ihmisii, ja tietty lähikuvat. Apua siis tarvitsisin mitä kaikkee mun pitäs ottaa huomioo onko alottelialle joku hyvä paketti mitä voitte suositella?
Apua tarvitsisin
supperiii
15299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kuvan hyvyys ei tule kameratyypistä vaan kuvaajan osaamisesta.
Jos et saa digikameralla hyvii kuvii niin et saa niitä järkkärilläkään.
Mikään ”paketti”/kitti ei riitä tuohon kaikkeen ”kaukaakin luontoo , ihmisii, ja tietty lähikuvat”
paketti:
– kaukaakin luontoo —> pitkä valovoimainen tele 5000 – 10 000€
– ihmisii —> muotokuviin n. 120mm/35 valovoimainen tele n. 1000€, perhejuhliin laajakulmat 24 ja 35mm/35 n. 2000€, yleiskuviin 50mm/35 alle 500€
– lähikuviin —> macro ≈100mm/35 n. 1000€
– runko n. 1000–20000€
– salamat —>muotokuvaukseen n. 3000€, yleiskuviin n 500€
– jalusta n. 300 – 1000 €
tai
Samsung NX tuplakitti
Kyl hyvii kuvii tietty saanu on mut parempia kuvia haluisin saada ja kuva laatu yms. haluisin vaan siks et en osta jotain paskaa kameraa ja maksa itteeni siit kipeeks..
Halpa ja hyvä esim
Samsung NX1000: Digikuva-lehti 13/2012 testivoittaja!
https://www.digivire.com/p/5966/nx100-kit-20-50mm-musta?ad=hintaseuranta&ad_src=hintaseuranta.fi&ad_content=Samsung NX100 Kit (20-50mm), järjestelmäkamera&ad_prodid=444921
http://www.netanttila.com/shop/fi/netanttila/jarjestelmakamerat/nx1000-20-50--galaxy-tab-2-7-wifi-tablet-pc-2474195--malli
”kyllästyny digikameralla kuvaamiseen kun ei saa hyvii kuvii”
vrt
”Kyl hyvii kuvii tietty saanu”
Tarvitset paljon rahaa jos haluat teknisesti parempia kuvia kuin hyvällä pokkarilla.
Tulet pettymään jos uskot kameratyypin ratkeisevan kuvan laadun
Varsinaisesti "hyvät kuvat" eivät läheskään aina ole kiinni kamerasta vaan kuvaajasta joka osaa käyttää laitettaan. Kaikilla kameroilla, nyt puhun niin digi kuin filmiversioista, on hyvät ja huonot puolensä. Digin yksi suuri etu on kuvan summittaisen onnistumisen näkeminen sekunneissa kuvauksen jälkeen kun siihen filmillä meni yleensä päiviä. Korjatuilla arvoilla ei siis läheskään aina päässyt kuvaamaan koska tilenne on yleensä ohi minuuteissa luettavana aikana.
Niin pokkareilla, bridgeillä kuin järkkäreillä saa hyviä kuvia kun osaa käyttää laitettaan, järkkäreillä on mahdollisuus parhaaseen tulokseen mutta sekään ei aina ole itsestään selvää. Järkkäreiden etuna on suurempi kenno jo kropeillakin kun vertaa pokkareihin joskin nykyään tehtäneen pokkarikokoon kameroita järkkärikennon ympärille mutta yleensä niistä puuttuu ainakin osa järkkärille olennaisesti kuuluvaa toimintaa kuten kunnon prisma etsin ja vaihdettavat objektiivit. Joillekin ne kuitenkin riittävät riippuen siitä mitä haluaa kuvata.
Noin suurinpiirtein, jos nyt lähtisin aloittamaan järkkäri kuvausta niin alkaisin ensin rungosta ja siinä olisi parikin mahdollisuutta eli Nikon D5200 ja D7100 joista jälkimmäinen olisi in mikäli rahat riittäisivät.
Alkukokeiluihin valitsisin yleisoptiikan joka olisi Nikkorin 18 - 200 mm VRII lasi jolla saa hieman mallia erilaiseen kuvaukseen läheltä ja hieman kauempaa ilman kohtuutonta kustannusta. Hämäriin hommiin valitsisin vielä Nikkorin 35 mm F1.8 lasin joka maksaa ainoastaan pari sataa ja antaa kohtuu tuloksen. Tuon hämärän voisi jättää alkuun odottamaan.
On ainakin kaksi koulukuntaa noiden lasien suhteen, toiset vannovat prime laseihin eli yhden polttovälin lasiin kun taas toiset pitävät zoomeista. Zoomilla on monta etua erilaisissa kuvaustilanteissa mutta pääosin primejen kuvat ovat koko alaltaan hieman parempia joskaan sitä ei aina helposti huomaa vielä A4 koossa eikä nettikuvissa varsinkaan muutoin kuin ehkä laajakulmakuvien suorien viivojen suurempana vääristymänä reunoiltaan. Prime linssin jalkazoomi taas ei ole aina mahdollinen ja siten linssin vaihtoa joutuu tekemään useammin joka taas altistaa enemmän roskille kennolla ajan mittaan.
Valinta on perin vaikea tehdä muutoin kuin omasta puolöestaan ja silti saattaa tulla virheinvestointeja mutta ihmisiähän me vain olemme vaikka harrastammekin valokuvausta.
Osta Kreikkalainen Olympus, tulee suoraan Ateenasta ilman Suomen alv-maksuja
Kestä.
>nyt kyllästyny digikameralla kuvaamiseen kun
>ei saa hyvii kuvii ajatellu hankkii järkkärin
Eivätkö nykyjärkkärit ole digikameroita siinä missä digitaaliset pokkart-, kompakti-, superzoom jne. kameratkin? Luulenpa, että digijärkkäreitä myydään aika monta siinä missä yksi vanhankansan-filmijärkkäri!
Ainakin itselläni on yksi pokkari, yksi kompakti ja yksi järkkäri, ja minulle ne ovat digikameroita kaikki tyynni. Viimeisestä filmijärkkäristäni luovuin pari vuotta sitten.
Eivätkö nykyjärkkärit ole digikameroita siinä missä digitaaliset pokkart-, kompakti-, superzoom jne. kameratkin?
Järjestelmä on näätsen sellainen, että se voi olla digi ja filmi. Samaan järjestelmään voi kuulua useampia filmi ja digirunkoja ja niihin sopivia objektiiveja ja muita järjestelmän osia.
Digikameralla tarkoitetaan tällä palstalla sellaista kameraa johon et voi vaihtaa esim. filmirunkoa digin tilalle
Digikameralla (digitaalikameralla) tarkoitetaan kameraa joka tallentaa kuvattavan kohteen digitaalisesti joko valoherkän CCD- tai CMOS-kennon "näkemänä" digitaaliselle medialle.
Voihan tuon järkkäri-käsitteen halutessaan noinkin selittää, mutta perin harvassa lienevät nykyään harrastajakuvaajat, jotka kuvaavat sekä digimedialle että filmille!
Useimmilla järkkäriä käyttävillä harrastajilla lienee kerrallaan käytössä vain yksi digirunko ja siihen useampia objektiiveja. Jotkut tyytyvät pelkästään rungon mukana ostamaansa ns. kittiobjektiiviin. Oleellisin järkkärin ominaisuus on tietenkin objektiivien vaihdettavuus.
Itselläni oli muutaman kuukauden ajan kaksikin digijärkkärirunkoa, mutta lahjoitin toisen niistä pari kuukautta sitten pojalleni. Objektiiveja minulla on neljä. Mitään filmirunkoja tai -periä minulla ei ole tullut mieleenkään hankkia sen jälkeen, kun keväällä 2000 siirryin uuden vuosituhannen myötä digiaikaan. Filmiaikakauden runkoni oli Canon AE-1, jonka objektiivien kiinnitysstandardi FD poikkeaa nykyisestä EOS-standardista. Niinpä olen hävittänyt viime vuosituhannen puolelta periytyneen filmikamerakalustoni kokonaan pois. Ainoastaan kolmijalkainen, syntisen painava Manfrotto-jalusta on jäänyt muistoksi noilta ajoilta. Onnekseen se ei tiedä, onko kannateltavana filmi- vai digikamera, ja toimii edelleen yhtä hyvin kuin 35 vuotta sitten.
Tolla logiikalla ja noilla selityksillä siis palstojen otsikoilla:
CANON, DIGIKAMERAT, FUJI, JÄRJESTELMÄDIGIT, KONICA MINOLTA, KUVANKÄSITTELY, NIKON, OLYMPUS, PANASONIC, ja SONY tarkoitetaan samaa asiaa eli digikameraa ja ovat siis turhia?
”Perin harvinaisia” varten on vain otsikko PERINTEISET KAMERAT, se ei tarkoita digitaalista kameraa?
Suomi24:n keskustelupalstojen jaossa ja otsikoinneissa on logiikkaa varsin vähän.
Tarkoitin siis huonolla digikameralla kun kännyköissäkin on paremmat pikselit kun mun kamerassa ja mietin eri vaihto ehtoja apua tarvitsin siks
Fujin uusissa rungoissa on paremmat pikselit. Ne on järjestetty uudella, fiksulla tavalla.