Suomenpystykorva, terhakas,vilkas,uskollinen ja rohkea.
Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoira. Rotu on jalostettu metsästyskäyttöön, ja sillä on metsästetty kaikenlaista riistaa oravista aina hirviin ja jopa karhuihin, mutta viime aikoina rodun käyttö on keskittynyt erityisesti metsäkanalintujen metsästykseen.
Loppuun tarinaa meidän vanhasta pystiksestä.(en tiiä paljoo)
Sen nimi oli Tassu (olin siis joku 4-5 ku se kuoli :( )
Sil oli epilepsiaa kauan ennen kuolemaa ni sille annettii sitä lääkettä. Se tehos monta vuotta. Tassu piti juustosta ja oli suht metsäviettinen. Itku tulee kun muistelee niitä aikoja. Siellä se Tassu lepää meijän metsässä minne se kuuluukin. Aina ku kissat oli ''villeinä'' ni Tassu vapaaksi. :) Oli kissat puussa ennen ku kerkes sanoo suomenpystis :D
Suomenpystykorva on Suomen kansalliskoira. Rotu on jalostettu metsästyskäyttöön, ja sillä on metsästetty kaikenlaista riistaa oravista aina hirviin ja jopa karhuihin, mutta viime aikoina rodun käyttö on keskittynyt erityisesti metsäkanalintujen metsästykseen.
Loppuun tarinaa meidän vanhasta pystiksestä.(en tiiä paljoo)
Sen nimi oli Tassu (olin siis joku 4-5 ku se kuoli :( )
Sil oli epilepsiaa kauan ennen kuolemaa ni sille annettii sitä lääkettä. Se tehos monta vuotta. Tassu piti juustosta ja oli suht metsäviettinen. Itku tulee kun muistelee niitä aikoja. Siellä se Tassu lepää meijän metsässä minne se kuuluukin. Aina ku kissat oli ''villeinä'' ni Tassu vapaaksi. :) Oli kissat puussa ennen ku kerkes sanoo suomenpystis :D
Vastaukset 2
Vanhimmat
intomieliä noita kissoja ja oravia kohtaan ;D
Kaikki mitä tunnen, omani mukaan lukien, on ollut samanlaisia. Kissa (tai orkku) kun ilmestyy horisonttiin, tulee sähköä ilmaan. Kissa ottaa ensimmäisenä aloitteen ja kun liikahtaa, ampuu koira perään kuin nato-ohjus. Jessaut sitä nopeutta, sitä voi vain ihastella. ;D)))
Ja silloin kun lähtee niin on parempi olla remmissä kunnolla kiinni. Ja maantien läheisyydessä kulkiessa on parempi että seis!-käsky toimii...
Meidän suomenpystykorva myös kovasti haukkuu kissoille ja peräänkin hyökkäisi, jos antaisin. Oravat taas on vähän kumma juttu, kun koira ei useinkaan huomaa niitä puissa (tai sitten ei vaan välitä). Eräskin aamu naureskelin itsekseni, kun koira makoili kaikessa rauhassa mökinsuulla ja mökin päällä kökötti orava.