10v raksamiehen hommien jälkeen lähdin AMK-rakennusinsinöörin opintoihin pari vuotta sitten, nyt sitten olisi huomisesta lähtien ensimmäistä kertaa työnjohtajan tehtävissä ainakin kesän ajan. Työntekijäpohjalta kun ponnistaa niin luulisin että jonkinlainen arvostus työntekijöitä kohtaan säilyy paremmin vaan mitenkähän tässä nyt alkuun pääsisi jotta kaikki sujuisi ilman suurempia kitkoja?
Millainen se hyvä työnjohtaja onkaan?
Millainen se hyvä työnjohtaja onkaan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mieti asioita aina käytännön kannalta. Monet mestarit ovat sellaisia, että ideat ja ehdotukset voivat olla toteuttamiskelvottomia tai sisältävät paljon loogisia virheitä. Kelaa ratkaisut aina käytännön kannalta eli onko ratkaisu toteuttamiskelpoinen ajan, materiaalin ja rahan kehyksissä ja ole tietoinen mitä tapahtuu ympärillä, mutta älä keskity pikkuasioihin vaan jos työkohteen ongelma on aliurakoitsijan tai rakennusmiehen ratkaistavissa niin jätä se heille. Monet mestarit huolehtii kaikesta ja siinä kohdentuu rajalliset resurssit väärin. Äläkä anna duunareiden hyppyyttää itseäsi. Tietysti alussa joudut olemaan nöyrä, mutta olet työmaalla johtajana etkä alaisena.
Muistele niitä paskoja työnjohtajia urasi aikana ja tee asiat toisin kuin he ovat tehneet.
Kokemukseni mukaan kaikkein tehokkaimpia työnjohtajia rakennuksilla olivat sellaiset, joilla oli pitkäaikainen kirvesmiestausta. Mielestäni tämä johtuu siitä, että rakennustöissä lähes kaikki työtehtävät linkittyvät kirvesmiehen tehtäviin.Kaikkien kannalta he eivät tosin ole niitä mukavimpia esimiehiä, sillä he tietävät alalta kaiken, eikä heitä voi uunottaa.
Surkeimpia työnjohtajia taas olivat sellaiset, joilla ei ollut omaa käytännön kokemusta minkään ammatin parista; siis olivat olleet vain kesätöissä apumiehinä. Olivat usein insinöörejä ja taisipa joukossa olla tippa-sellaisiakin. Heillä oli myös tapana esiintyä etäisyyttä ottaen ja synkän ilmeen pelotteella operoiden. Eivät halunneet antautua keskusteluihin, koska huono käytännön tuntemus olisi paljastunut.
Sitten siellä oli runsaasti niitä lieromaisia tyyppejä, jotka olivat valinneet selviytymisstrategiaksi kaveerata muutamien vahvoiksi tyypeiksi osoittautuneiden alaistensa kanssa. Nämähän olivat usein niitä pahasuisia kavereita, jotka olisivat tulleet hyvin toimeen ilman esimiehen kaveeraustakin. Vahvojen tyyppien nuoleskelun vastapainoksi nämä lieroluonteiset mestarit kohtelivat härskisti hiljaisia ja muuten ihmismassaan hautautuvia nöyriä puurtajia. Heidän kohdallaan erilaiset palkanlisät tahtoivat toistuvasti "unohtua".
Tärkeintä on myöntää ettei ole kaikessa oikeassa vaan voi neuvotellatyntekijöiden kanssa. Mikäli duunarit on ulkomaalaisia, kielitaidottomia niin onnea vaan!
No niin, ensimmäinen päivä takana ja kai se ihan kohtuudella meni. Ei tullu onneksi mitään tiukkaa paikkaa vaan annoin miehille vähän pelivaroja tehdä työnsä kunhan vain tekevät. Kai tämä tästä. Selvästi vaan huomaa suunnilleen samanikäisille, 30-35v työntekijöille olevan kaikkein vaikeinta ottaa ohjeita vastaan, vittuilua tuli monesta suusta takaisin. Nuorempien ja vanhempien kanssa tuntui asiat pelaavan paljon paremmin. Kait se on sitä kolmenkympin kriisiä tai mitä niitä nyt on :)
"No niin, ensimmäinen päivä takana..."
Jaa, olitkin tällainen tapaus. Entisenä timpurina yritän neuvoa sinulle erään mielestäni hyvän toimintamallin, joka ei välttämättä sinulle alkuun sovi, mutta jollaista voit yrittää itsellesi tai myöhemmässä vaiheessa avustaville työnjohtajile kehittää:
Kaikilla työmailla joudutaan tilanteisiin, joissa toistetaan samaa tehtävää sisältäviä sarjoja. Tyyppiesimerkki lienee vaikkapa kerrostalo, jossa mennään pesuhuone/saunatiloista toiseen. Tällainen vaihe etenee parhaiten siten, että työnjohtaja ottaa muutamia apumiehiä komentoonsa, etenee heidän kanssa etukäteen ja raivauttaa timpurien työalueen ja kannattaa arviomenekin heidän tarvitsemiaan materiaaleja. Myös sähkömiehen, putkimiehen, ilmastointimihen ja piikkarin käynnit pitää mestarin toimesta ajoittaa ja huomioida ennen kuin timpurit sinne tulevat.
Huonompi malli on se yleinen, että mitään ennakoivia toimia ei olla tehty, joku apumies komennetaan timpuriparin lähettyville päivystämään ja toteuttamaan heidän käskyjään.
Erityisen tärkeää on tehdä ajatustyötä sen eteen, ettei tällaisten sarjojen toteuttamista tarvitse keskeyttää ja komentaa timpuriparia välillä toisiin tehtäviin.
Kysyhän lisää neuvoja, niin yritetään niitä täältä alaisten näkövinkkelistä opastaa. Varsinkin talven tullen koko rakennusalan luonne muuttuu ratkaisevasti ja tarvitaan uusia toimintamalleja.
Nykyään ovat tiimit korvanneet työnjohtajan, että kysymys kuuluu menneeseen maailmaan huru-ukot, tj-tarmot ja tunnetanelit, std-insinööri mikronanageri pikkaraisista puhumattakaan.
taidat olla jotain mainos- tai IT-alan miehiä tiimeinesi!?!?
Et ole milloinkaan kuullut työhön osallistuvasta työnjohtajasta.
Työtä aina tekevälle riittää.
Mutta Jeesus käskee meitä itse kutakin tekemään ensin kustannusarvion: onko meillä varaa tuohon rakennukseen?
http://www.opko.fi/paivansana/lk-1428-30.html
Toimit yhteistyöhakuisena, hanketta eteenpäin vievänä asiantuntijana, et urakan jarruna.