Palstalla on usein nimim. Nedda' tiedustellut ateistisesta toiminnasta.
Kysyisinkin nyt Nedda'lta tai joltain muulta palstalla käyvältä uskovaiselta, miten esim. ateistinen vs. uskonnollinen kaupassakäynti eroavat toisistaan? Kaupassakäynti on eittämättä toimintaa, mutta voidaanko ateisti ja ja uskovainen jotenkin erottaa tässä asiassa toimintansa suhteen.
Oletetaan että kyseisessä tapahtumassa käydään ostamassa ruokaa tavanomaisesta sekatavarakaupasta/marketista.
Käsittääkseni tapahtuma koostuu seuraavista osatapahtumista:
1. mennään kauppaan
2. otetaan ostoskärry/kori
3. ladotaan siihen halutut tavarat
4. mennään kassalle
5. laitetaan ostokset liukuhihnalle
6. odotetaan omaa vuoroa
7. myyjän vapautuessa tervehditään tätä enemmän tai vähemmän iloisesti
8. maksetaan ostokset
9. myyjä sanoo iloisesti -tos! asiakas sanoo yhtä iloisesti -tos!
10. pannaan ostokset pussiin
11. poistutaan kaupasta
Siis mitä eroa ruokakauppa-asioimisessa voikaan olla ateistin ja uskovaisen välillä?
Kysyisinkin nyt Nedda'lta tai joltain muulta palstalla käyvältä uskovaiselta, miten esim. ateistinen vs. uskonnollinen kaupassakäynti eroavat toisistaan? Kaupassakäynti on eittämättä toimintaa, mutta voidaanko ateisti ja ja uskovainen jotenkin erottaa tässä asiassa toimintansa suhteen.
Oletetaan että kyseisessä tapahtumassa käydään ostamassa ruokaa tavanomaisesta sekatavarakaupasta/marketista.
Käsittääkseni tapahtuma koostuu seuraavista osatapahtumista:
1. mennään kauppaan
2. otetaan ostoskärry/kori
3. ladotaan siihen halutut tavarat
4. mennään kassalle
5. laitetaan ostokset liukuhihnalle
6. odotetaan omaa vuoroa
7. myyjän vapautuessa tervehditään tätä enemmän tai vähemmän iloisesti
8. maksetaan ostokset
9. myyjä sanoo iloisesti -tos! asiakas sanoo yhtä iloisesti -tos!
10. pannaan ostokset pussiin
11. poistutaan kaupasta
Siis mitä eroa ruokakauppa-asioimisessa voikaan olla ateistin ja uskovaisen välillä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ja minkälaista voisi olla esim. ateistinen lenkkeily verrattuna uskonnolliseen lenkkeilyyn?
Ateistinen lenkkeily voi olla sitä, että ihminen miettii jotain vaikkapa pitemmällä lenkillä. Ehkä omia asioitaan tai sitä miksi on omaksunut ateistisen uskomuksensa (Jumalaa ei ole), sekä niitä seikkoja jotka siihen vaikuttavat.
Joku uskonnollinen ihminen taas voi miettiä riippuen uskonnollisuuden asteesta gloory gloory hallelujasta kaikkiin muihin asioihin.
Molemmat voivat toki spurtata oman mielensä mukaisesta vaihtelevalla intensiteetillä. Ja vaikkapa ajatuksitta tai arjen askareita (menneitä, nykyisiä ja tulevia ajatellen)
Mutta ne tilanteet, jotka lenkkeillessä vastaantulevat ja joita sen aikana on mahdollista pohtia voivat mahdollisesti jäsentyä senmukaan mikä ihmisen ajatus esim. ateismista on.
Itse pidän todennäköisempänä, että molemmat voivat tuntea kauneutta. Ja kosketuksen Jumalasta juuri liikunnan kautta, vaikkapa luonnossa tai missä muualla tahansa.
Mutta ateismissa on sisäsyntyinen malli rakennettuna tästä ajatuksesta kieltäytymiseen. Ellei ihminen ole sitten ollut ateismissa aika nuoresta varhaislapsuudestaan asti, tai arjen askareissa ja omien tavoitteidensa ja päämääriensä perässäjuoksemisen tähden unohtanut todellisuuden todellisen luonteen.
Mutta on kuitenkin ihan hyvä jäsentää asioita kuten ateismia, mitä se merkitsee arjentasolla, mitä erilaisissa yhteiskunnissa erilaisina aikoina. Mikä ateismin merkitys on itselleen ateismissa olevalle ja sille, joka ei esim. ateismiin usko.
Mitkä ovat ateismin aviokemialliset kaavat, tai ne päätelmät ja motivaatiotekijät, jotka ovat saaneet ihmisen uskomaan ateismiin.
(yhtenä selittävänä tekijänä voi, ehkä olla kaiken paljous, jolloin ihminen ikäänkuin itse hämääntyy siitä mitkä ovat hänen valtuutensa maailmankaikkeudessa. Ja mikä on näiden valtuuksien reaalinen raja kaikkeudessa) (tai ehkä toisaalta kaiken vähyys, joka saa ihmisen käpertymään itseensä ja vain omiin mahdollisuuksiinsa)
Mene ja tiedä.
Minusta se on herttaistaa, kuinka todella tunnut käsittävän ateismin jonkinlaiseksi mielisairaudeksi.
Uskova menee kauppaan siunaillen materialismin pahuutta.
Tavarat hän valitsee sen mukaan ovatko ne sopivia Herralle pyhitettäviksi.
Kassalle hän toivottaa tiukasti "Herran siunausta" ja pahastuu suuresti
jos ei saa samaa vastausta.
Kun materialistinen ateisti maksaa sen mitä kassa pyytää saman tien
käteisellä tai kortilla, niin uskova rukoilee Jumalallista ihmettä joka
maksaisi kaikki ostokset hänen puolestaan ja seisottaa koko jonoa.
Kun kassa ja muut jonottajat hermostuvat, maksaa hän lopulta mutta
kiroaa samalla kassan jumalattoman syntisen epäuskoisuuden.
Lähtiessään hän kertoo kassan käristyvän ikuisesti helvetin tulessa.
Uskova sanoo allahu akbar ja posauttaa kaupan tuhannen päreiksi.
"Siis mitä eroa ruokakauppa-asioimisessa voikaan olla ateistin ja uskovaisen välillä?"
Uskovainen on uskovainen vaikka kävisi kaupassa. Ja ateisti on ateisti. Havainnot joita kaupassa asioidessaan ateisti tekee kumpuavat ateistisesta käsitteistöstä ja aatemaailmasta.
Esim. nimen Päivi Räsänen bongatessaan (tai jonkun muun ateismissa kulloinkin akuuttina olevan kuuman perunan), ateisti voi ehkä mielessään todeta jotain omasta aatemaailmastaan olevaa.
Eli todennäköisesti mainitsemiesi ryhmien ero tulee heidän omien aatteidensa ja mielenkiintojensa aiheuttamasta havainnointitavasta. Ja havaittujen asioiden tulkinnasta, joka kaupassakäynnin aikana suoritetaan.
Sitten erona on vielä yksilökohtaiset tavat käyttäytyä kaupassa, jotka voivat olla poikkeamattakin toisistaan.
Ateismin ja uskovaisuuden periaattelisista ryhmäkäyttäytymistapojen samankaltaisuuksista huolimatta kuitenkin olennaista on se mikä on ympäröivä todellisuus ja kuinka se tulkitaan.
"Nedda`
15.7.2013 13:33"
Puppulausegeneraattori pärähti käyntiin.
"Olennaista on se mikä on ympäroivä todellisuus ja kuinka se tulkitaan"
Niin, uskovainen ei yleensäkään tiedä ympäröivästä todellisuudesta juuri mitään.
Siis mitään olennaisia eroja et kykene aloituksen tapauksessa edes kuvittelemaan.
Step-by-step implementoitu prosessi opettaa sisäistämään yksinkertaisia reaktiota tämänhetkisen tilanteen suhteen pohdittaessa kaupassakäynnin aatteellisia intressejä, mikä tässä tilanteessa vaatii noudattamaan ideatasolla vastuunalaisia kontradiktioita sekä fokusoimaan substanssin interaktiivisuutta.
Neddalausegeneraattori on taas vauhdissa.
Olen ollut asiakaspalvelutyössä,esim. kassana sekatavarakaupassa. Rahan sijasta sain kerran uskonnollisen brosyyrin. En sitä huolinut,ja sain toivotuksen ikuiseen kadotukseen helvettiin.
Tai bongaa kaupassa kirotun kuuman perunan? :D
Minulla on vastaavia kokemuksia toisesta asiakaspalvelutyöstä. Ja paitsi että minut kirottiin helvettiin, myös koko muu henkilökunta sekä talon vahtimestarit. Jotka joutuivat taluttamaan hullun hihhulin kädestä pitäen pihalle, koska tämä häiritsi myös kaikki muita asiakkaita hyvin aggressiivisesti ja tyrkytti väkisin niitä säälittävän idioottimaisia lappusiaan.
Se on niin miellyttävän kaunista tuo uskovien lämmin lähimmäisenrakkaus.
"olennaista on se mikä on ympäröivä todellisuus ja kuinka se tulkitaan. "
Minusta on aika säälittävän surkuhupaisaa, että ympäröivästä todellisuudesta puhuu ihminen, joka täysin sokeasti ja täysin kritiikittä pitää muinaisten vuohipaimenten kansansatuja täytenä kirjaimellisena totena, vaikkei koskaan kykene esittämään mitään todisteen murustakaan tästä mukamas todestaan.