Elän pienessä kämpässä, mutta se näyttää isolta ja valoisalta, koska mulla ei ole mitään ylimääräistä. Se, että kaikki näyttää todella karulta ja vaatimattomalta, luo meikäläiselle mielenrauhaa.
Toimii ainakin minulla, en tiedä miten on muilla ahdistuneilla? Ainoan taas lahjoittaa turhia tavaroita Punaiselle Ristille ja Pelastusarmeijalle, varsinkin vaatteita.
Toimii ainakin minulla, en tiedä miten on muilla ahdistuneilla? Ainoan taas lahjoittaa turhia tavaroita Punaiselle Ristille ja Pelastusarmeijalle, varsinkin vaatteita.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä elän pienessä kämpässä, koska varaa ei ole isompaan. Turhia tavaroitakaan ei ole.
Ahdistusta on ollut yli 60 vuotta. Mutta ei siinä asunnon ulkoisella olemuksella ole mitään merkitystä. Itse asiassa en edes kauheasti kiinnitä huomiota siihen asumisympäristöön.
Elämä kuitenkin tapahtuu suureksi osaksi asunnon seinien ulkopuolella. Asunto on vain paikka, jossa saa olla itsekseen ja jossa nukutaan ja vaihdetaan vaatteet. Sinänsä olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä siitä, että tavarat ovat usein turhia, mutta ahdistus joka on ollut koko elämänmittainen on olemassa, olipa asunto millainen hyvänsä. Mutta vaikka voittaisin lotossa, niin mitään isoa asuntoa en hankkisi enkä muita turhuuksia.
Jos minä voittaisin Lotossa, tappaisin itseni. Matkustaisin Kambodžaan ja ostaisin niiltä hylätyiltä kenraaleita niin järeän käsiaseen, että saan niillä tietoisuuteni katkeamaan kerta heitolla.
Mutta tää on vain toiveajattelua. Oletteko nähneet sen scifi-elokuvan, jossa tyyppi alkoi näkemään aivan kaiken? Repi lopulta silmänsä päästä omin kynsin. Sama juttu Kingin novellissa, Jauntti. tyyppi meni hereillä siitä kojeesta läpi ja koki ikuisuuden silmänräpäyksessä.
Olen yrittänyt itsemurhaa niin monta kertaa "ihmepelastumisella", että olen vakuuttunut siitä, että olen kärsimässä täällä rangaistusta.
http://www.youtube.com/watch?v=98a1Ld6ywuc
Asketismia meillä kavahdetaan. Sellainen yhdistetään jonkinlaisen dervissimunkin elämäntavaksi. Säännöllisyys ja hyvää elämänhallinta mielletään osuvammaksi.
Painonhallinta ja terveiden elämäntapojen noudattaminen vähentää ahdistusoireiden mieleen nousemista.
Masentuneista jotkut sanovat, että liikunta syventää heidän pahaa oloaan. Onko tästä tutkimustuloksiakin? Luulisi että kyseessä olisi enemmän mututuntuma.
Onhan sitä tutkittukin, tuolta löytyy lisätietoa:
http://www.telegraph.co.uk/health/healthnews/9311547/Exercise-does-not-lift-depression-research-suggests.html
Luulen niin, että liikunta tuottaa mielihyvää suurimmalla osalla terveistä. Tästä on lähtenyt tämä yleinen käsitys. Edes kaikille terveille liikunta ei tuota mielihyvän kokemusta. Depressiota sairastava tuskin saa mielihyvän kokemusta liikunnasta, kun ei saa sitä mistään muustakaan. Yleistä jaksamista se varmasti parantaa, mutta kuka tekee mitään yleisellä jaksamisella, jos mielihyvän kokemus on kokonaan kadonnut?
Asketismi auttaa minullakin ahdistukseen. Ylimääräinen tavara pois, ylimääräinen meteli pois ja väljyyttä ja tilaa ympärille, niin pystyy olemaan. Onkohan muuten ahdistukseen taipuvaisilla yleisestikin klaustrofobiaa, kun itselläni ahtaiden ja suljettujen paikkojen kammo kasvaa koko ajan sitä mukaa kun ahdistuskin?
Kun vain voisi saada sen ylimääräisen metelin pois. Kaikkialla soi taustamusiikki. Ja naapuri mölyää seinän takana, kun on huonot äänieristeet. Äänettömyys on mitä parhain keino ennaltaehkäisemään paniikkikohtauksia, mutta siihen ei itsestä riippumattomista syistä ola aina mahdollisuuksia.
Liikunnalla ei välttämättä ole mitään vaikutusta, vaikkei olisi masentunutkaan. Eikä asketismillakaan, päätellen siitä, että taidan olla perusluonteeltani erittäin askeettinen, koska en edes tykkää tavarasta, joten ei ole turhaa tavaraa tullut hankituksikaan.
Ahdistuneilla ei muuten välttämättä ole klaustrofobiaa, itselläni ei ainakaan ole. En muista, että olisin ikinä tuntenut suljetun paikan kammoa. Korkeiden paikkojen kammoa kylläkin.
Telkasta tuli amerikkainen ohjelmasarja tavara-addikteista. Psygologit määrittivät rojun määrästä kerääjän ahdistuneisuus-asteen. Sen mukaan jotkut ahdistuneet eivät voi luopua mistään turhasta rojusta.
Samoin askeetti, vain minimi tavara ei mitään muuta. Huoh...