18kk julkistuksensa jälkeen Canon 6D ja Nikon D600/610 ovat saavuttanueet edeltäjämalliensa hintatason näiden poistuessa markkinoilta. Hurja on ollut hintojen pudotus. Nämä kameramallit ovat ilmeisesti siirtymässä kaksivuotiseen valmistussykliin. Muussa tapauksessa 1000€ raja alittuu vuoden sisällä. Täyskennoisten järkkäreiden osuus on joka tapauksessa lisääntymässä aps-c kennoisten kustannuksella.
Täyskennollisten järkkäreiden hintakehitys
Linssiludde
26332
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Valmistusmäärien lisääntyessä yksikköhintaa voidaan tietysti laskea kunnes kennon valmistajia on vain yksi jäljellä (Sony?). Sitten monopolin haltija voi hinnoitella tuotteensa ”sopivasti”.
”Täyskennoisten järkkäreiden osuus on joka tapauksessa lisääntymässä aps-c kennoisten kustannuksella.”
Tuohon en usko pitkällä tähtäimellä.
– valmistussykli ei ole julkaisusykli
– en näe mitään syytä olettaa, että kinokoko olisi lopullinen ratkaisu
– suurikokoisten raahaamiseen kyllästytään pian ja niiden näyttöarvo häviää.
– mukavuushalu voittaa näyttämisen kiiman.
– ns. ff-kennoisista vain pienimmillä (peilittömät?) on tulevaisuutta (A7 yms)
– yhä useampi etsii äänetöntä kameraa joka häirtsemällä ei herätä huomita.
– kennotekniikka kehittyy niin, että kennon koko menettää merkityksensä harrastelukäytössä.
– ei ole mitään näyttöä siitä että ns. kinokoko olisi parempikuin sitä suuremmat ja pienemmät.
– ns. kinokoon ruma sivusuhde 3:2 joutaa museoon
Haaveilen peilittömästä kamerasta jossa on objektiivin kuvaympyrän kokoinen pyöreä kenno joka on koveran pallopinnan muotoinen.
– Lytron tms. kaltainen ratkaisu saattaa tulla ”muotiin” näppäily ja reportaasikameroissa.
– 4K lienee tulossa nopeammin kuin osamme odottaa
– kuvaava ”älyvaate”?
Mitä järkeä on osta kallis peilitön FF-peilitön kamera, joka on joka asiassa huonompi kuin tavallinen kamera? Lisäksi tärkeimmissä asioissa, minkä takia ylipäätänsä FF-kamera ostetaan, eli kohinansiedossa, dynamiikassa ja nopeassa tarkennuksessa.
http://www.youtube.com/watch?v=13x4gF1RPBQ
Kaikki on totta mitä youtubesta löytyy?
”Mitä järkeä on osta kallis peilitön FF-peilitön kamera”
Sinulla ei ole takuulla mitään järkeä ostaa kallis peilitön kamera. Eikä kameran ostamisessa yleensäkään ole harrastajalle mitään järkeä.
Mitä järkeä on osta kallis peilitön digikamera, joka on joka asiassa huonompi kuin tfilmikamera? Lisäksi tärkeimmissä asioissa, minkä takia ylipäätänsä FF-kamera ostetaan?
Et siis osaa kommentoida aloittajan esille ottamaa asiaa vaan vedit herneet nenuun.
Katsoppa vertailua:
http://www.dxomark.com/Cameras/Compare/Side-by-side/Sony-A7R-versus-Nikon-D600-versus-Canon-EOS-5D-Mark-III___917_834_795
Katsos näitä.
http://www.dxomark.com/Reviews/Tamron-150-600mm-f5-6.3-Di-VC-USD-Canon-mount-lens-review-New-contender/Tamron-150-600mm-f5-6.3-Di-VC-USD-lens-performance-on-5D-Mark-III
http://www.dxomark.com/Reviews/Tamron-150-600mm-f5-6.3-Di-VC-USD-Canon-mount-lens-review-New-contender/Tamron-150-600mm-f5-6.3-Di-VC-USD-lens-performance-on-7D
Tässä vahva syy, miksi pitäisi hankkiä "täysikokoinen".
Huonokin linssi antaa siedettävän kuvan kinokokoisessa, mutta pienikennoisessa vain suttua.
Jos ei osaa kuvata niin on vahva syy vahva syy, miksi pitäisi hankkiä "täysikokoinen". Huonokin kuva on katu-uskottava kun omistaa täyskennoisen.
Täyskennoinen tekee antaa kivoja kuvia vaikka on huonokin linssi. Ihan kaikkein halvin pikkukennoisen kittiobjektiivi riittää täysikokoiseen näyttökameraan ja siitä tulee ihan ammattimainen olo.
Mikä olikaan aloittajan keskustelunavaus?
Testikuvat eivät valehtele, kohinassa on huikeat erot. Samoin tarkennusnopeus ja tarkennustarkkuus myös hämärässä ovat ensisijaisia asioita minkä takia ylipäätänsä ammattilaistason FF-kamera ostetaan.
Osaamisella ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa, että croppikamera/peilitön ei yksinkertaisesti taivu siihen mihin täysikokoinen.
PS: Vaikka kuinka "ammattilainen" olisit, niin ilmakiväärillä et pärjää karhua vastaan, tarvitaan vähän järeämpi pyssy.
Peilittömissä on nykyisin ja varsinkin tulevaisuudessa ominaisuuksia, joita ei peililillissä osata uneksiakaan.
Ja lopputulos hakkaa mennen tullen peilihärpäkkeet.
"ilmakiväärillä et pärjää karhua vastaan, tarvitaan vähän järeämpi pyssy. "
Entäs jos tarkoitus onkin vain piileskellä puun takana ja ottaa siitä karhusta kuva eikä ampua sitä.
”niin ilmakiväärillä et pärjää karhua vastaan, tarvitaan vähän järeämpi pyssy.”
Näin se menee.
Nuo kinokennoiset on surkeita rääpäleitä keskikoon kameroihin verrattuna, isommista puhumattakaan. Ne on nuo apsit ja kinot kuin 4 ja 6mm ilmakiväärejä karhupyssyyn verratuuna.
Nuo minikokoiset kinokamerat aiheuttaa kummallisen vamman omistajalleen. Tulee sairaalloinen tarve selittää, että muilla on liian pieni.
On ja tulee aina olemaan tilanteita, jossa peilittömällä, tai elektronisella etsimella ei pärjää.
Peilitön ja etsimetön soveltuu kyllä paikallaan oleviin kohteissin ja sellaisiin, joita ei tarvitse pitkään odotella valmiustilassa.
Aurinkoisella säällä pitää etsimettömän kanssa käyttää mustaa huppua, kuten vanhaan hyvään aikaan landkameroilla ja muilla tähyslasi malleilla. Sombrero tai kulikin voi auttaa, mutta muuten on ihan toivotonta.
Heh, olet näköjään ostanut kammottavan kokoisen menneen maailman peilillisen kamerarungon. Etkä sitä oikeasti tarvitse. Mutta hyvä että on perustelut hankinnalle, pysy uskossasi vahvana!
Kyllä sekin 1000 € on kamerasta aika paljon rahaa, ainakin minulle – semminkin, kun on kyse vasta rungosta...
Canonin EF-S- ja Nikonin DX-objektiivit ovat myös aika tuntuvasti halvempia kuin täyteen FF-piirtoympyrään yltävät (ja painavammat!) vastineensa.
Täyden kennon houkutus ei ole käynyt minulle vielä ylivoimaiseksi. Nikonostaasistani löytyy toistaiseksi vasta yksi FX-linssi, eikä muiden vaihtaminen jaksa todellakaan innostaa – varsinkaan kukkaron pohjalle vilkaisemisen jälkeen.
Hankin APS-C rungon, optiikan, muistikortit, kameralaukun, suotimen vähän muuta pienemmällä hinnalla kuin mitä pelkkä halvin FF runko maksaa. En usko että FF runkojen hinnat enää hirveäst tulee alaspäin.
Erinomainen valinta, varsinkin kun lopputuloksessa ei kukaan huomaa eroa.
Kyllä huomaa! Ihan silmiä kirvelee, jos joutuu vähänkin isottelemaan.
Kun putket on Canoniin, niin merkin vaihto tuskin kannattaa. 1000 € ei taida saada merkittävästi parempaa kameraa kuin tuo mainitsemasi 60D. 70D ja 7D menisi suunnilleen tuohon hintahaarukkaan, mutta tosiaan itse en tuosta pienestä parannuksesta maksaisi tonnia. Käytetyt mallit esim. 5Dmark II ei kuulosta yhtään sen fiksummalta investoinnilta. Suosittelisin korottamaan budjettia niin, että esim. aiemmin mainittu 6D sopisi sen sisään. Huhujahan on myös uudesta 7D mallista, joten jos budjetin kasvattaminen ottaa aikansa niin saattaapa 6D rinnalle tulla potentiaalinen vaihtoehto myös 7D:stä.
http://www.huuto.net/kohteet/canon-5d-mark-ii--objektiivi/303213790
Ei paha?
”1000 € ei taida saada merkittävästi parempaa kameraa”
Näinhä se on nyt.
n. 500 €:lla saa hyvän aloittelijakameran (objektiiveineen)
n. 2000 €:lla saa hyvän harrastelijakameran
n. 10 000 €:lla saa hyvän ammattikameran
Mutta n. 18 kk:n kuluttua pitäisi taas päivittää runko, objektiivit on ”ikuisia”.
Merkkiuskollisuutta en ymmärrä, mutta lienee se joillekin elämää suurempi asia.
Vaihdoin yhtä lukuunottamatta kaikki objektiivini toisen merkin n. samanhintaisiin käytettyihin. Minulla merkin vaihto oli ”kannattavaa”.
Totuus vaan on yhä semmoinen että FF kokoinen uudempi järkkärinrunko malli maksanee noin puolet enempi C-kennoinen samanvalmistajan paremmasta
päästä oleva ja vanhentuneen mallin alessa ero hinnassa on vielläkin suurempi.
Nimittäin siitä ei olla viellä päästy et hiemankin isomman kennon valmistaminen
maksaa huomattavasti enempi kun hieman pienemmän. Tosin kameran muullakin rakenteella on enempi hintaa kohottavia seikkoja kun missään uusissa teknisissä lähes ohjelmallisissa
jutuissa jotka on yleensä suunnitelun jälkeen edullisia valmistajalle tehdä.
Hinnassa on kyse enempi kun vähempi kamerassa käytetyistä materiaaleista ja työstä jopa käsityöstä eikä robotin sekä valmistusmaasta eli halpatyövoimasta.
Kuluttajia vaan koitetaan rahastaa vähentämällä kalliita ratkaisuja valmistaa kuten kunnon optisia etsimiä ja jopa liitäntöjä joissain tietokonelaitteissa ja lisätä valmistajille edullisia valmistaa mutta myös myydä hyvään hintaan.
ja kas kummaa kestävyyskin on halvemmissa vähän? Koska uutta mallia pukkaa..ei tarttekkaan miettii moista pitemmäski ajaksi..
Kameran valmistajatkin koittavat maksimoida voittonsa tuotteessa ei välttämättä
kuluttajan eduksi sillä niittenkin firmojen omistajia kiinnostaa vain lähinnä
arvo-osuustilinsä saldo enempi tuskin kamerat niinkään paljon.
Digikamerathan ovat nykyään eräänlaisia tietokoneita.
Kyllä kameroissakin taitaa jonkinlaiset luokkaerot olla..kaikki ammattilaiselle suunnatut
välineet eivät oikein aina tuota hyviä kuvia kaikkien niitä ostaneiden kätösissä..
Ne menee kai nuo luokkaerot sillälailla, että:
– kamerashoppailija ”itse” ei saa hyviä kuvia millään kameralla, mutta omistaa hienoja katu-uskottavia kameroita joilla on näyttöarvoa
– aloittetlija saa yleensä parhaat kuvat aloittelijakameran automaattiasetuksilla
– harrastelija saa parhaat kuvat harrastelijakameralla, mutta ei yleensä osaa tarkentaa
– edistynyt harrastelija osaa ”tekniikat”, mutta sommittelutaito on yleensä hakusessa.
Ammattikameraa ei kumpikaan em. ei osaa käyttää, ei kannata ostaa, eikä viitsi kantaa.
– ammattikuvaaja saa hyviä kuvia millä tahansa kameralla, mutta ei yleensä ole kameran maksaja
Niinhän se menee kun on tai ei ole varaa ostaa "väärät välineet" oikeeseen hintaan?
Turha on syyttää ainakaan vehkeitä nykyaikana jos ei suksi luista vaikka se
ois tervattu?
Näitä on niitä "ei kun ,,juu kun ,, se meni näin?" Sähkökitaristeja jotka esiintyvät mielellään tavallisissakin pulliaisissa mutteivät he ole mitään Esa Pulliaisia?
Meni vähän kauas kameransoitosta mutta melkoista uskoa vaati semmonen harhaluulo jotta se kuvaa "automaattisesti" ja tekee kaiken itse ja jos ei onnistu
jälkikäsitellään ellei sitten taas puhuta enempi kun tehdään--mikä on melko
yleinen "maantapa" Suomessa.
Eroa kai on siinäkin jos alle alottelijatasolla on niin suuri palkka että, on varaa hankkia alkajan kalleimmat välineet liian vaativat joilla ei tee mitään kun ei osaa käyttää tai ei oikeesti kiinnosta taikka sitten tarpeettoman vaatimattomat jos ei rahat riitä.
Sekään ei oo kyllä nykyään aivan aina totta että "ammattikuvaajat" saisivat
hyviä kuvia ihan millä vaan kameralla koska osa heistä ei saa niitä millään,
makso kuka vaan,
Kuvien hyvyys on joskus enempi nimi ja titteli asia kun makuasia.
Kaikki mitä jotkut kuvaavat ovat ovat eräistä aina hyvää materiaalia.
Mekein sama jos alkas väitteleen virkamiehen tai osaajan paperit
saaneen pätevyydestä on ruveta arvosteleen ammattikuvaajaa..
joka harvoin esiintyy nk. taiteilija nimellä.
”Sekään ei oo kyllä nykyään aivan aina totta että "ammattikuvaajat" saisivat
hyviä kuvia ihan millä vaan kameralla koska osa heistä ei saa niitä millään,
makso kuka vaan,”
—oletko kuullut semmoisesta, että poikkeus vahvistaa säännön. Nuo ”ei millään kameralla ammattilaiset”. erottuu muista sillä, että kuvissa lukee kissan korkuisilla kirjaimilla ”Copywright A. M. Matti Kuvaaja”.
Samaa tautia esiintyy yhtälailla meissä amatööreissä. Tulee ihan ammattimainen olo jos osaa kuvankäsittelyssä laittaa kuvaan ©-merkinnän ja nimensä. Ei haittaa yhtään, että Suomen lakien mukaan tuolla merkinnällä ei ole mitään merkitystä.
Minä luen tuon ©-merkinnään pelkkänä toiveajatteluna. On ihan kiva tietää mitä kuvaaja itsestään kuvittelee.
"Ei haittaa yhtään, että Suomen lakien mukaan tuolla merkinnällä ei ole mitään merkitystä."
onks sulla siellä suomessa joku sisäpiiriverkko, et esim kalle amerikasta, ei nää sun suomen lain mukaisia kuvia ollenkaan?
Tiedätkö miten Suomen lait koskevat ameriikan Kallea jos hän näkee mun kuvia?
Suomen laki ei tunne copyright-merkkiä.
Yhdysvallat muutti tekijänoikeuslakinsa jo 1970-luvulla. Käsitys copyright-merkinnän merkityksestä perustuu siihen, että Yhdysvalloissa se oli aiemmin tarpeellinen. Vain ennen 1.3.1989. julkaistuissa kuvissa ©-merkinnällä on merkitystä ameriikan Kallelle.
Se, että teoksessa ei ole copyright-merkintää eikä ehkä edes tekijän nimeä mainittuna, ei suinkaan poista tekijänoikeutta. Jos kyseessä ei ole tekijänoikeudellisessa mielessä teos, niin ei mikään copyright-merkintä voi synnyttää tekijänoikeutta.
Vain ℗- merkinnällä on tekijänoikeus-merkitystä, mutta se ei liity valokuvaan.
kts esim
http://kemppinen.blogspot.fi/2010/03/copyright-korkein-oikeus.html
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/6.3.html
Olipa lapsellinen perustelu tuo ameriikan Kalle :)
Taidat itse uskoa tuohon hätäpäissäsi kesimääsi satuun.