Pentu on 12 viikkoa.
Näillähän ei ole miellyttämisen halua sinänsä, tämäkin yksilö vaikuttaa ettei kiinnosta totetlla. Makupalat ei juurikaan motivoi.
Mitään sirkustemppuja en ole vaillakaan mutta eniten huolestuttavaa on että ulkona lähtee lätkimään eikä ole innokas tulemaan luokse, ellei sitten kovasti palelevana halua sisälle.
Nyt onkin käytetty vain hihnassa ulkona.
Sisälläkään ei käskystä tule luokse.
Miten tätä kannattaisi näille rusina aivoille opettaa?
Näillähän ei ole miellyttämisen halua sinänsä, tämäkin yksilö vaikuttaa ettei kiinnosta totetlla. Makupalat ei juurikaan motivoi.
Mitään sirkustemppuja en ole vaillakaan mutta eniten huolestuttavaa on että ulkona lähtee lätkimään eikä ole innokas tulemaan luokse, ellei sitten kovasti palelevana halua sisälle.
Nyt onkin käytetty vain hihnassa ulkona.
Sisälläkään ei käskystä tule luokse.
Miten tätä kannattaisi näille rusina aivoille opettaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Lukaisehan: http://www.koirakoulukompassi.com/artikkeleita/perustottelevaisuus/tanne/
Ei meillä ole kyllä yksikään koira tuon ikäisenä tullut käskemällä luokse, jos on ollut pihalla hauskaa :D Ihan kelpo kansalaisia niistä on lopulta tullut. Anna kaverille aikaa, tottakai kouluttaa voi, muttei tuon ikäinen osaa totella silloin, kun on puuhat päällä.
Luoksetulon pitää olla koiralle mukavinta maailmassa. Eli jos jättää mukavat leikit kesken, niin omistajan luona on luvassa vielä parempi leikki. Luoksetulon harjoittelun voi aloittaa siitäkin, kun kutsuu koiraa syömään. Tai jos koiralla on jokin lempilelu, niin sen saa käyttöön vain luoksetulon myötä. Tai luoksetulon jälkeen pääsee juoksemaan tai leikkimään toisen koiran kanssa. Tässä sinun pitää miettiä, että mikä on sinun koirallesi se kaikkein kivoin juttu.
Toisin sanoen: koira oppii, että kannattaa aina tulla kutsusta luokse.
Ja luoksekutsu kannattaa pennulla tehdä tilanteissa, joissa uskoo sen onnistuvan. Jos pennulla on mielenkiintoinen haisteluhetki meneillään, ei silloin kannata kutsua. Sitten kun pentu näyttää olevan touhuissaan valmis ja muutenkin tulossa jo kohti, sillä hetkellä kutsuu.
Aluksi siis varmistaa sen, että aina tulee onnistumisia ja hyviä luoksetuloja kutsusta. Pidemmän päälle koira toki oppii sitten tulemaan luokse myös vaikeammissa tilanteissa eikä aina vaadi palkkaa, jos pohja on rakennettu hyvin. Itselläni on kyllä aikuisenkin koiran kanssa namit taskussa, ja metsälenkeillä luoksetulosta saa välillä herkun. (Täytyy myöntää, että minulla on ahne koira, jota namit motivoi... )
Toivottavasti näistä oli apua.
Ja sanoit, ettei makupalat motivoi. Mieti vielä, millaisia makupaloja käytät. Ovatko varmasti pennun mielestä ns. parhainta maailmassa? Makkara, juusto, lihapullat ovat tyypillisimpiä. Nirsommillekin maistuu yleensä kanapalat tai ainakin maksapalat. Ja meillä superherkkuna on pieneen rasiaan laitettu kissan märkäruoka.
Vaikka meillä on ns. ahne koira, ei esim. kaupan valmiit koiran makupalat kelpaa.
Sääntö: mitä vaikeampi tilanne koiralle, sitä herkumpi makupala. Esim. sisällä voi käyttää tylsempiä nameja kuin ulkona. Ja makupalan pitää olla selvästi parempi kuin normaali kupista syötävä ruoka. Toki noin pienen koiran kanssa pitää olla varovainen, ettei syötä liikaa rasvaisia/suolaisia makupaloja, kun käy sitten jo terveyden päälle...
Vaikka olisi minkälainen herkkupala, niin aina se ei toimi. Meillä on vain metsästyskoiria ja kaksi niistä on sellaisia, että kun metsässä ollaan, niin mikään makupala ei todellakaan kiinnosta.
Ja leikkaamattoman uroksen omistajat tietävät, että kun naapurissa on juoksuinen narttu, niin uros saattaa olla useita päiviä syömättä. Meillä jouduttiin viemään uros hoitoon juoksun loppuajaksi, kun se kieltäytyi viimeiseksi juomastakin. Hoidossa se oli ensimmäiseksi syönyt.
Toki 12 viikkoa ikää on niin vähän, ettei kuulukaan olettaa, että tuossa iässä oppi olisi mennyt vielä pennulle perille. Hiljan hyvää tulee...
Samaa mieltä kuin nim.anna aikaa.Itsellä 15viikkoinen puuterihuisku,ja pikku hiljaa alkaa kuuntelemaan mitä sanotaan,tuo uusi lumi riehaannutti pennun kyllä niin ,että meinaa kuulo olla taas valikoiva:) Paljon toki auttaa tuo toinen koira koulutuksessa,koska pentu apinoi kuuliaisesti toista koiraa:)Muuten aivan ihana duraselpupu,virta ei lopu.
HALOO KAIKKI PENTUJEN OMISTAJAT! Vasta pieni, itselläni menossa koirat 4. ja 5. ja vitonen nyt pari kk vajaa kaksi vuotta (2). Nyt alkaa taas oppimaan paremmin. Oppi paljonkin ennen murkkuikää, siis räyhä yms.. Pitää olla kärsivällinen. Koiran kokonaisvaltainen kasvatus/koulutus kestää sinne 3 v. asti. Tämän jälkeen jatketaan vahvistamista aina. Koiraa muistutetaan siis sen loppuelämä aina välillä, jotta oppi säilyy. Koiraa opitaan lukemaan ja katsekontakti haltuun. Jos et osaa, kysy osaavalta, joka toivottavasti opastaa. Ei oppi ojaan kaada. Palkitsen vieläkin aina välillä koiriani, koska se vahvistaa esim. luokse tuloa. Tänään olin metsässä ja kumpikin pitkällä hihnalla. Heitän molemmille palloa, toiselle pallonheittovivulla ja toiselle lyhyen heiton kädellä. Kumpikin tuo takaisin ja toiselle riittää kiitokseksi uusi heitto ja toiselle namipala. Se, että joku sanoo, että pitää totella ilman palkkaa on osaltaan totta. Tiukka paikka kun tulee ja sanon SEIS tai PAIKKA, molemmat tottelevat ja pysähtyvät ja jopa tulevat sivulle, toinen vasemmalle ja toinen oikealle. Mutta aina kun olemme ns. viihtymässä eli metsässä palloineen jne. annan palkan kivasta suorituksesta. SIIS, opettakaapa koirianne vastaehdollistamisella, niin homma onnistuu. Löytäkää se oikea tapa. Joku oppii miellyttäen ja joku herkulla. VALINTA. Pallohulluni rakastaa ISOJA KEHUJA, toinen taas HERKKUJA. Minulla kohta, ehkä vuoden päästä kaksi tottelevaista kivaa koiraa. Vielä kumminkin haetaan oikeanlaista tapaa.