Alitin Rantalan koulun 1952 opettajana oli Maija-Liisa Lappi. Ketä vielä senaikaisia on hengissä tai kenestä joku tietää jotain. ensi vuona me kaikki täytämme 70v. Olisi hyvin kiva kuulla ketä elää ja mitä kuuluu.
Rantalan koulu 1952 aloittaneita onko viel elossa.
Hyttinen
962109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 96
Vanhimmat
Hyttinen älä välitä pienistä kielivirheistä.
Toivottavasti ihmiset vastaa jos ovat palstalla lukijana.
Tunsin Maija-Liisa Lapin ja hänen veljensä Eskon joka oli innokas valokuvaaja.
Esko Lappi oli Lieksan yhteislyseon lehtorina ainakin jo vuonna 1960 ja mahdollisesti jo sitäkin ennen ja tietenkin hyvin kauan tuon jälkeen. Mainittuna vuonna filosofian kanditaatti Esko Lappi opetti minulle luonnonhistoriaa ja maantietoa keskikoulussa. Hän toimi lyseon kamerakerhon johtajana ja oli todellakin ahkera valokuvaaja. Lyseon kellarikerroksessa oli laboratorio, jossa kehitimme ottamamme mustavalkoiset kuvat. Esko lienee ainoa elossa oleva tuon ajan yhteislyseon opettajista. Eikä hän ole enää ihan nuori, kun minäkin täytän parin vuoden kuluttua 70 vuotta.
Lienee kuiten siirtynyt PYL:lille jo ennen vuotta -70, koska ei ollut minun aikanani LYL:illä. Muistan nimen. Ihan kuin olisi ollut siellä kansalaiskoulussa, sitä en mene väittämään. Joku varmasti muistaa hyvin.
Esko Lappi oli pyllin rehtorina ainakin 68-72, jolloin siellä kävin koulua.
Minä aloitin silloin siellä ja elämä on kyllä heitellyt.
Aloin minäkn mutta ei luokalla ollut ketään Hyttistä. Muistat aloitusvuotesi kai väärin.
Oli sellaisia kuin MS, MN, LP, PK, PN, MN 2 kpl jne....
Minä muistan yhden Hyttisen. Hän oli tyttö ja aivan valkea pitkä tukka. Etunimen ensimmäinen kirjain oli A. Ryttysiä ei ollut yhtään.
Rajavartiostossa oli niihin aikoihin ylivääpeli Hyttinen.
Olisiko ollut hänen lapsiaan.
Mies oli pieni ja vaalea.
Anteeksi kun sekaannun aiheeseen josta en varsinaisesti tiedä muuta kuin tämän tyyppistä tietoa.
Minä aloitin ja muutettiin sitten Helsinkiin kuka muistaa
Mielenkiintoinen juttu siitä vuosikerrasta joka aloitti silloin Rantalan.
Oppilaita on ollut niin paljon, että osa on joutunut Timitraan perustettuun väliaikaiseen kouluun.
Koulu on toiminut Mustosen talossa.
Kyseessä oli ensimmäinen ns. suuri ikäluokka, joka oli todella suuri.
Vanhoista historiikeista löytyy toinenkin mielenkiintoinen asia josta kerron myöhemmin.
Jatkokysymys edelliseen.
Kuka oli Mustosella opettajana, sitä ei näy missään paperissa.
Ei myöskään sitä montako luokkaa siellä kävitte.
Avaaja taitaa olla pikkasen tyhmä kun epäilee että oltaisiko kaikki jo kuolleet, tietenkin siis muut kuin hän itse ellei sitten kirjoittele tuon ilmoisista.
Kaikenlaista sakkia niin isoon luokkaan mahtui. Jäikö kenellekään mieleen ketään erikoista persoonaa, minulla tulee mieleen muutama aivan selvä ADHD-tapaus mutta en viitsi nyt nimiä tai nimikirjaimia laitella.
Vieläköhän muuten Maija-liisa Lappi elänee, en ole kuullut mitään hänestä vuosikymmeniin. Liekö muuttanut pois Lieksasta.
Hei minäkin aloin silloin. Joitain jäi mieleen. TP istui opettajasta oikealla, LP, istui keskellä sitten oli kaksi muuta jotka osasi lukea suoraan LP lisäksi. Heidän nimiään en muista. TP ei osannut mutta jäi muuten mieleen toisesta syystä. Sitten yksi tyttö joka itki melkein joka asiasta. Hänkin oli TP..............oli siellä vilkkaitakin lapsia, mutta ei mielestäni ketään ADHD lasta. Laita ketä sanoisit siitä on niin kauan ja ei kukaan ylimääräinen tunnista ketä tarkoitat. Onko huumorinlaittajat tyhmiä vai?
Hei miksi väki ei laita vaikka nimikirjaimia. Minua kiinostasi tietää miissä kukakin on. AN ja ei mene aina kivasti asiat, mutta vanhat muistot lämmittäisi.
Eräs varsinainen sirkuspelle tai mikä lie oli TU.
Toinen tieto jonka sain ongittua oli, että silloin Rantalassa aloitti koulun 6 Nevalaista.
Mitään muuta sukunimeä ei ollut kahtakaan lasta.
Etunimeä ei minulla ole kenestäkään.
Mistäs tiedät, todista juttusi. Ei millään luokalla ole ollut noin monta samaa nimeä.
sinulla on todistustaakka koska teet tyhjäksii tiedon, kerro montako oli mitäkin sukunimeä
Väitteen esittäjällä on AINA todistustaakka, ei kenenkään tarvii uskoa väitettä mitä ei todisteta.
Sano millä sen täällä voi todistaa loukkaamatta yksityisyyden suojaa. Pitäisikö laittaa nimiluettelo oikeaksi todistettuna, ja tietysti sos.turva tunnus mukaan. Ajattele nyt sinäkii aivoilla älä tyhjällä hatulla. Minä aloitin samaan aikaan ja löysin vanhasta luokkakuvasta nimetkin. Oli kolmannen luokan kuva johon olin merkinnyt aikanaan nimnet. Sumppi seisoo niin äreän näköisen meidän takana.
Minä muistan erään pojan vaikka en nimeä muista.
Häntä kiusattiin tosi rankasti eka luokalta alkaen. sitä jatkui aivan kansalaiskouluun asti. Kiusaaminen oli hyvin rankkaa. Opettajat eivät puuttuneet siihen mitenkään pikemminkin nauroivat pojalle.
En muista mistä poika oli, mutta kuitenkin jostain kauempaa hänellä oli luokan pisin koulumatka. Hän oli hyvin arka ja ujo.
Huhut kertoi pojan masentuneen niin paljon kiusaamisesta että oli tehnyt itselleen jotain myöhemmin. Ilmeisesti hermot meni pilalle. Onkohan kiusaajat onnellisia kun saivat elämän tuhottua.
Kiusaaminen oli fyysistä pahoinpitelyä ja henkistä haukkumista ja pilkkaamista ja siihen osallistui monet tytötkin. Myös moni ylempi luokkalainen oli mukana ja heidän turvissaan alempiluokkalaisiakin.
Se minua painaa kouluajoilta kun en uskaltanut puolustaa häntä, sillä pelkäsin joutuvani itse tuon koiralauman raadeltavaksi.
Minäkin muistan tapauksen. Sumppi ja Patrikaisen Kake myötäisi kiusaajia eikä puuttuneet asiaan. Vai niin kurjasti hänelle kävi. Toivottavasti kiusaajat lukevat ja hieman piikki pistää omaantuntoon jos sitä heillä oli A.T T.S, P.P E.H ja muutama muu pölkkypää.
Tuo oli yllättävä tieto Patrikaisesta, Sundbergistä ei yllättänyt...................................................
Kake antoi ulospäin niin reilun ja rehdin kuvan ettei olisi uskonut, mutta en epäile sinun valehtelevan. ...................Mitä pojalle on tapahtunut?
Minä soitan velipojalle ja kysyn muistaako hän tuota. Oli vuotta alempana ja kävi koko koulun Rantalassa. Minä olin 6v myöhemmin ja en muista paljon kouluaikoja.
Ketkä opettajat nauroivat pojalle.
Soittelin äsken velipojalle ja hän muisti hyvin tapauksen. Sanoi jääneen kurjana muistona mieleen Kiusaaminen oli ollut hyvin kovaa ja väliin oli saanut sakin hivutusta. Oli ollut kunnollinen, hyvä oppilas ja hiljainen poika, ehkä juuri siksi valikoitui uhriksi. Liittyi jotenkin pojan äitiin myös.
Opettajat eivät välittäneet.
Torvin, Saastam, Peng, muutama muu oli pahimmat kiusaajat.
En puolusta kiusaajia, mutta tuohon aikaan monilla oli kotona sodan henkisesti vaurioittama isä. Sodalla on aina pitkä surullisen pitkä varjo. Myös miesopettajien sotakokemukset ovat välittyneet kouluihin. En nyt tarkoita juuri tämän koulun opettajia.
Sen pojan kotiolot olivat yleisesti tunnetut, jopa tunnilla opettajatkin kyselivät ja pakottivat pojan kertomaan kaikkien kuullen. Hän oli erittäin köyhästä perheestä, isä hulttio äiti käytännössä yksinhuoltaja. Aika surullinen pojan myöhempi kohtalo. Kiusaaminen yhdistyneenä koviin vei hänet syvälle.
Tottakai kiusaajia pitää ymmärtää heitähän oli monta, välillä noin puoli luokkaa, kiusattuja vain yksi joten hienoa ymmärtää niin monia lapsia.
Joku kysyi ketkä opettajat nauroivat, Patrik... ainakin sekä "Sumppi".
Tämä kiusattu poika ei tehnyt pahaa kenellekkään, eikä kiusannut muita.
Rauha hänen muistolleen.
Istuin eräällä luokalla hänen vieressään ja näin kuinka opettaja rankaisi häntä aresteilla hyvin usein esim. tunnilla puhumisesta tai muusta häirinnästä, vaikka vierustoverina näin ettei hän ollut tehnyt mitään.
Oli niitä pahoja kiusaajia muitakin kuin nuo kolme mainittua.
Mitä pojalle tapahtui myöhemmin? Saiko hän jotain tukea tai terapiaa.
Jos joskus valmistut niin älä tule Lieksaan täällä on kouluissa vieläkin kiusaamisen mentaliteetti vallalla. Minunkin hieman vammaista poikaa kiusataan joka päivä ja opettajat ei tee mitään vaikka näkee ja tietää.
"stuin eräällä luokalla hänen vieressään"
Ainakaan Rantalan uudessa koulussa ei istuttu vierekkäin, kaikilla oli oma pulpetti ja käytävät aina välissä. Lienet ollut Partalanmäen koulussa ?????
Niin oli jokaisella oma pulpetti, mutta 3 ja 4 luokka ne oli paririvissä koska oppilaita oli niin paljon ei voinut olla eri riveissä. Sitten kun suuri osa meni oppikouluun niin 5.6 ja 7 luokka oltiin yksittäisriveissä.
Ehkä muistelet niitä vuosia. Olin 4 luokalla hänen vieressään siis kiusatun jos muistelet niin muistat minut.
No miten paljon teitä sitten siellä luokalla oikein oli. Itse olin luokassa jossa oli jotain 35 kakaraa ja mahduimme istumaan ihan ilman paririvejä. Eihän ikäluokka -45 ollut vielä niitä suurimpia vaan pienimpiä suurista ikäluokista. Vasta me -47 syntyneet olimme se suurin ikäluokka Suomessa. Meitä oli siis enemmän kuin teitä.
Katsos kun miehet tulivat rintamalta vasta syksyllä ja loppuvuodesta -44 niin ei vuodelle -45 ennätetty paljon lapsia tekemään, syntyvyys alkoi nousta vasta loppuvuodesta.
Rantalassa oli suurin ikäluokka kuitenkin s.1945. Katso koulun historiaa niin selviää tämä varsin erikoinen asia. Syytä en tiedä miksi näin on.
Tilastossa täytyy olla jokin virhe, ei olemattomia lapsia voi olla niin paljon. Mistä ihmeestä ne olisi tulleet, kerro, tyhjästäkö?
Syy voi olla vaikkapa se, että jossakin muussa koulussa on ollut remontti ja siksi oppilaita -45 ikäluokasta on siirretty Rantalaan.
Ei ollut remontteja vaan se ikäluokka oli yksinkertaisesti niin valtava.
Jäi mainitsematta, että tieto löytyi vanhoista papereista.
Ihme kyllä, löytyi nimiluettelokin jossa on syntymäajat.
Olisikohan auttanut jos pojan olisi erottanut koulusta. Mielestäni sitä olisi kannattanut kokeilla. Ei rangaistukset olisi mitään auttaneet vaan kerta kaikkiaan heti poika vapauttaa oppivelvollisuudesta ja kotiin koko lapsuudeksi. toinen vaihtoehto olisi olut viedä poika lastenkotiin. Näin olisi saatu poika turvaan ja tilanne koululla rauhoittumaan. Missä tuo Rantalan koulu on.
Rantalan koulu on ihan Lieksan Rantalassa.
Ei kartoissa löydy Rantala sanaa. Voisitko selventää tuon paikan.
Kiinnostaisi tietää oliko nuo kiusaamisen hyväksyneet opettajat jotain vanhoja rintama jermuja ja kanta lieksalaisia.
Kirjoituksesi lienee provo. Lastenkodeissa on jo itsessään kiusattu, puhumattakaan siitä mitä osa heistä on joutunut koulussa taustansa takia kokemaan.
Eivät ole. Siirtokarjalainen, eikä sotaan osallistumisikäinen.
Rantala on siinä Mähkön ja Kaarisillan välillä. Jos tiedät siis Mähkön ja Kaarisillan niin Rantala löytyy. Jos et tiedä näitä kumpaakaan niin vähän huonommalta näyttää, sitten olet inhimillisen avun ulottumattomissa.
Niin ja Sumppi oli nainen Pohjanmaalta.
Ester Sundberin poika Osmo Savolainen oli erittäin hyvä ja tunnettu nyrkkeilijä ennen alkoholisoitumistaan.
Höh, miten Sundberg-nimisen naisen pojan nimi voi olla Savolainen? Vai oliko "sumppi" ehkä toisissa naimisissa?
Hän oli aikaisemmin naimisissa Savolaisen kanssa ja oli silloin Ester Savolainen, erottuaan otti tyttönimensä takaisin. Kamuttaja oli oikeassa.
Jos naisen nimi on vaikka Höttönen, penikoita voi olla viidelle eri "isälle" ja kaikilla on eri nimet. Tai viiden isän penikat ovat kaikki äitinsä nimisiä, kun isistä ei ole tietoa tai eivät ole tunnustaneet harhalaukauksiaan. Ennenvanhaan oli ihan yleistä, että kakaralauma oli äitinsä nimisiä. Isät eivät edes tienneet olevansa isiä tai eivät olleet missään tekemisissä jälkeläistensä kanssa. Myös nämä pennut olivat kiusan kohteina.
Tietääkö kukaan tuliko meidän luokalta ketään valtakunnantason kuuluisuutta tai siis että olisi ollut jokin iso kiho eikä vain pelkkä työnjohtaja tai sellaista.
Kyllä tuli muutama, mutta en uskalla laittaa nimiä ettei tule syytettä jostain päin. Heitä on ainakin neljä jotka ovat nousseet aika korkealle yhteiskunnassa pari kansainvälisestikin. Itse jäin keskitasolle pelkkä lehtori.
Jos kertoo jonkun ihmisen menestyksestä niin ei kai siitä syyttää voi, ei se ole kunnianloukkaus.
Olisikohan yksi heistä LaPr?
Kyllä on Lau.Pre en tiedä kuinka korkealle, mutta aika korkealle. Tietääkö kamuttaja tai joku muu. On kolme muutakin tai sanoisikohan jopa neljä muuta. Heistä kolme on urheilussa ja yksi talous elämässä.
Pitää kysellä siskoltani, joka aloitti Rantalassa -52. Mitä hän muistaa?
Hän ainakin elää vielä, ja voi hyvin :)
Ei tainnu siskosi muistaa mitään eikä ketän luokaltaan..
Ainakiin 5 silloin alottanutta on kuollut ja muutama muuten niin kuin sanotaan poissa kuvioista kuten alkoholi, parantumaton sairaus tai muu yhtä päte vä,,,,,,,,,,,,,,tuon kiusatun muistan oikein hyvin ja nimenkin jtän silti kertomati
Minä tiedän kuolleita vain Solehmaisen Joken josta on täällä kerrottu, ja mites on Pellikan tyttö, onko hänkin.
Isosisko yrittää muistella. Kaivelee 3. Luokan kuvan avukseen. Muistaa Sumpin seisomassa siinä kuvassa.
Olette aloittaneet Rantalan vanhassa koulussa. Tokalla sitten nykyiseen rakennukseen? Sumppi tullut teille opeksi 3 lla.
Maija-Liisa Lappi meni naimisiin rovasti Kusti Vääräsen kanssa. Taisi olla Nurmijärven pppi. Muuttivat Kaaville.
Solehmaisen pojan muistaa. Asuiko Mähkön luistiradan vieressä olleesa parakissa? Monta lasta siinä perheessä.
Kiusaamista ei muista. Mutta LaPre:n kylläkin. Itsekin hänet muistan.
Vai ei kerro, kyllä sen jokainen muistaa oli se niin jokapäiväistä ja rankkaa. Eri asia tunnustaako muistavansa oli se niin ällöttävää.
Samaa mieltä ei voi olla muistamatta yksikään sen luokan oppilas. Kiusaamiseen osallistui hyvin moni tyttökin. Oli opettajilla lellikitkin. Esimerkiksi johtokunnan puheenjohtajan tyttö sai ysejä ja kymppejä vaikka taso oli todellisuudessa luokan keskitason alapuolella.
Antoote aekkoo muistella. Onhan tuosta jo aekkoo. Sieltä ne pikkuhiljjoo tulloo ikävättii assiit mielleen.
Eikös se ou niin, jotta immeinen säelyttää menneisyyvvestä vaen ne mukavimmat assiit mielessään.
Kaeketi sillon tapahtu jottaen mukavvoohi? Vai olko kaekki pahhoo?
Oliko Sankkisia noilla luokilla? Unto? Anneli? Ilse? Jarmo?
Ei ollut Sankkisia.
Kiusaaminen koulussa oli hyvin yleistä käydessäni koulua Lieksassa 1950-luvun alkuvuosina. Kiusaamisen kohteiksi oppilaat joutuivat poikkeavan vaatetuksen takia, lihavuuden takia, puhevikaisuuden takia jne.
Minä jouduin kiusatuksi opettajan taholta kun oli avioton ja adoptoitu lapsi. Opettaja ei katsonut hyvällä äpärää ja hyvin usein jouduin arestiin milloin mistäkin vähäpätöisestä syystä kansakoulun ensimmäisellä ja toisella luokalla.
Opettaja asui koulurakennuksen yläkerrassa ja arestipaikkani oli asuntoon johtava rappukäytävä, jossa istuin koulun jälkeen silloin tällöin joitakin tunteja. Joskus opettaja unohti minut rappuun koko illaksi ja ottovanhempani tulivat koululle huolissaan kyselemään ja etsimään minua. Pimeästä portaikostahan minä löydyin.
Tilanteen johdosta syntynyt kärhämä ei auttanut yhtään positiivisesti koulussa oloani jatkossa. Opettajat olivat kaiken yläpuolella tuolloin. Onneksi opettaja vaihtui kolmannelle luokalle päästyäni ja pääsin lopulta oppikouluun neljänneltä luokalta, mikä oli suuri pelastus minun kohdallani.
kyllä on aloitin koulun 1952 olimme timitrassa mustolan talo opettaja Maila Patrikainen Kauko toi mossella ja haki muistan kun lentokone lensi niin koko luokka juoksi ulos katsomaan jos pierasi tunnilla joutui taloa kiertämään honkasen veikko ihmetteli miksi kierrät sanoin olen tuulettumassa terveisin paavo tuusula
Minäkin aloin silloin ja uskon muistavani sinut hyvin. Olitko Paavo N. sinä olit sellainen iloinen melkoinen velikulta, mutta et mitenkään ilkeä. Tuolla ylempänä puhutaan paljon kiusaamisesta niin muistelen sinuakin kiusatun jonkun verran yhden kirjaimen takia. Olenko oikeassa Paavossa? Eikös kaken auto ollut skoda
Muistelen vielä että sinulla oli ruskea kiharahko tukka ja siniset silmät.
Oletko Paavo N, minä olen Reijo N oltiin samalla luokalla.
Minä oon Ville N, olin minäkin sillä luokalla, muistan teijät.
Kaikkihan myö ollaan jo kuolleita. Jos ei muuta niin pystyyn kuolleita.
Nykyisin Rantalan koulun ovat vallanneet Ahmetit, Mehmetit, Husseinit, Husut ja Nuurit. Välituntikuva näyttää aikalailla mustalta. Pitäähän heidänkin tietysti aakkosia opetella, jos mielivät Lieksan työrintamalle joskus kolmenkymmenen vuoden kuluttua.
Välillä opettajat tuntuivat aika tuskastuneilta, samon vanhemmat, nyt on ollut hiljaisempaa. Liekö ongelmat lakaistu maton alle vai onko opet saaneet palkan korotuksen?
Kukas tuo kiusattu oli. Poeka vae tyttö.
Poeka oli. Se olin minä. Ja kiusaaja oli Keskuskoulun opettaja M.A. En ollut ainoa tuon opettajan kiusaama oppilas.
Sinä siis olet kamuttaja ja olit keskuskoulussa nyt tiedän kuka olet kamuttaja
Kamu kävi Höntön keskuskoulua.
Jos tuo tarkoittamasi M.A. on naispuolinen, niin sain minäkin oman osani kiusaamista.
M.A. oli nainen ja toinen vähintään yhtä paha kiusaaja on M.V., myös nainen. Korjaan sen verran, että M.A. asui Keskuskoululla.
Onhan se mukava kun vanhat luokkakaverit muistaa toisiaan.
0Äänestä
Milloinkahan minun käymästä koulusta väki muistelee.
Käymästäni lyseosta ei ole kukaan muistellut.
On niitä paikkakuntia minkä palsta ei ole niin vilkas kuin tämä Lieksa
Missä koulun kävit ja missä lyseon kerro niin minä etsin sinulle tiedot heistä.
"Onhan se mukava kun vanhat luokkakaverit muistaa toisiaan"
Jaahas, olet aloitanut koulusi Rantalssa -52. Koska et ole käynyt lyseota Lieksassa kuten itse kerrot niin olet sitten muutanut muualle jotain 1962-63 ja ollut poissa ties miten kauan (lyseo 12 v ja jatko-opinnot jossain n. 5 v) tienoilla. Miten sitten voit omakohtaisesti tietää asioita jotka ovat tapahtuneet täällä tuona sinun poissaloloaikanasi.
Luetun ymmärtäminen edelleen olematonta jäikö koulu kesken
Kokeilet mikä arvaus osuisi oikeaan.
No yrittänyttä ei laiteta.
Saanko tuottaa sinulle pari harmaata hiusta lisää?
Ensinnäkään en ole missään vihjannutkaan aloittaneeni tuolloin, tai edes Rantalassa.
Se on pelkästään omaa arvailuasi.
Sanoinhan ettei minun käymästä koulusta väki muistele, eikä lyseosta.
Entä miten sovitat tuohon aikatauluun se, kun kerroin olleeni jo aivan 60- alussa esiintymässä näytelmässä Kontiorannan varuskunnassa.
Ei sinne mitään lastenteatteria olisi kutsuttu ja tilattu.
Entä asfalttityömaiden tuntemusta saman vuosikymmenen puolivälissä.
Et ole tainnut kovin tarkkaan lukea aikaisempia kirjoituksiani.
Nämä ovat totta eikä mitään faktaa sanoisi Matti Nykänenkin.
Ymmärsitkö vitsin?
Kyllä sinä olet aikojen saatossa paljonkin muistellut Rantalan koulun tapahtumia, huoh. Olet siis käynyt sitä jossain vaiheessa montakin vuotta mutta lyseon käynyt muualla. Aikuisenakin olet asunut pitkät ajat Lieksassa kun tästä niin paljon tiedät ja tunnet melkein kaikki edesmenneetkin ihmiset ja olet kerennyt kerätä laajan Lieksa-arkiston.
Eli ei sinusta ota Erkkikään selvää, liekö jutuistasti totta enää puoletkaan, kunhan tykkäät vain kuljettaa meitä lieksalaisia ja iskeä tarinaa jotta saat naureskella sitten huoh. Olet niinkun ne entisaikain tarinain kertojat joita kuunnellessa vastuu oli kuulijalla, sellaista väinämöistarua Sammosta ja sen sellaisista huoh. Totta toinen puoli ja loppu lainattua satukirjoista.
Oletkos kysynyt Erkiltä, jos vaikka voisi ottaa selvä?
Opettajien sivili elämästä on kertonut ei koulun tapahtumia
Kuka muistaa oliko Ikosen Kimmo silloin aloittamassa, varmaan joku muistaa.
Ei ollut sen nimistä, yksi Ikonen oli ja se oli tyttö istuttiin vierekkäin.
Kyseessä on minun täti jo manalle mennyt.
Olin Rantalan koulussa 61-62. Onko ketään tuttua Maila Patrikaisen luokalla. Henry Nyman henry_helena@hotmail.com
hei oliko veljesi nimi roope?
Vielä 1952 ei ollut keksitty homekouluja. Ne ovat vasta myöhäisempi keksintö. Niin se kehitys kehittyy. Ei ollut Rantalassakaan hometta missään kohtaa.
On heistä ainakin yksi hyvä nyrkkeilijä tullut Tanhio Takatalvi nikki nyrkkeili huipulla, ja Tanskasen Kimu.
KIImu ja tahnio on saaaaaaaaaama jäättkää
Kimu oli pieni mies ja Tanhijo on iso mies. On eri jätkä.
Tunsin Kimun, ja en usko hänen olevan sama kuin Tanhio.
Olin Rantalan koulussa 1961 Maila Patrikainen
Oon pannu homekoulussa