Olen ihan älyttömän ahdistunut tästä tilanteesta. Meillä on toivottu raskaus, mutta olen mennyt totaalisen sekaisin. Jo heti raskauden alussa aloin tuntea inhoa miestäni ja kotiamme kohtaan ja tunne on voimistunut niin, että jouduin muuttamaan väliaikaisesti pois kotoa ja miehen läheltä. Olen siis todella ahdistunut miehestä ja kodista enkä voi sietää miestäni lähelläni, en edes samassa talossa! Mitä pirua tämä raskaus ihmiselle tekee?! Mies todella kärsii, sillä hän on meistä se rakastavampi osapuoli eikä voi ymmärtää miksi en siedä häntä milläänlailla. Hän on alkanut näyttää vastenmieliseltä ja kaikki mitä hän tekee tai sanoo jne ärsyttää ja inhottaa. Olen siis syystäkin paniikissa, eroko meille nyt tulee vaikka yhdessä toivottiin lasta?
Suunnaton inho miestä ja kotiamme kohtaan
epätoivoinen
5782
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
palaa takaisin. jos tämä johtuu raskaudesta, niin kestät kyllä muutamat kuukaudet, vaikka ällöttäisi. ota itseäsi niskasta kiinni, jos hormoneja epäilet.
minua ällötti ekalla raskauskolmanneksella mieheni ominaistuoksu ja jouduin sen takia vaihtamaan lakanoita 3 päivän välein, kun tuntui, että laatta lentää siitä hajusta. samoin meidän vessa haisi mielestäni aivan järkyttävälle ja oksensin siellä niin paljon, että siellä käyminen ällötti koko raskauden. mutta se meni ohi ja kaikki palautui normaaliksi, kun vain sinnittelin.
palaa hyvä ihminen takaisin ja pyydä mieheltäsi anteeksi.
tai sitten tämä on vain sinulle hyvä syy jättää miehesi...
Nyt on hyvää aikaa (9kk) pohtia elämää ja parisuhdetta syvällisesti.. :) Mikä miehessä ja kodissa tuntuu vastenmieliseltä? Mitä sinä itse toivot ja tarvitset? Onko teillä hyvä ja tasapainoinen parisuhde? Millaista vauvaperhearkea odotatte? Raskaus herkistää pohtimaan elämää pintaa syvemmältä..
Moi Epätoivoinen!
Samoin kävi yhdelle kaverilleni - tilanne ei kuulemma ole ennenkuulumaton. Heillä raskaus meni valitettavasti kesken, mutta sen aikana ystäväni luuli myös seonneensa kun oma rakas mies tuntui vastenmieliseltä ja hänestä tuntui ettei hän halunnutkaan sen miehen lasta. Luultavasti joku hormonijuttu - ehkä lääketieteellisellä puolella osattaisiin neuvoa?
Tsemppiä ja toivottavasti miehesi ymmärtää!
Mielestäni tällä on yhteys omaan lapsuuteesi. Nyt nousevat pintaan ne asiat, jotka sinä olet lapsena tiedostanut. Sinä olet se lapsi, joka on kohdussasi.
Alitajunta nostaa raskausaikana ja sen jälkeen pintaan asioita, joita ei ole käsitelty loppuun ja joihin ihminen on juuttunut. Sinä et ole kypsä ihminen tunne-elämältäsi. Eräs vaihtoehto on, että sinulla on käsittelemätön trauma.
eiköhän lady grey ole enemmän oikealla jäljillä kuin sinä. hormonit oikeasti saa mielen sekaisin, itsekin olen aina pari päivää ennen kuukautisia itsemurhan partaalla esim. siitä, jos maito on loppu ja pitää lähteä sen takia kauppaan, muuten oon aika tasainen tallaaja. ja tää tosiaan on suhteellisen yleistä raskaana, olen kuullut. kantsii siis vaan yrittää, ei se raskaus oo loppuikää kestävä tila, vaikka moni esikoista odottava niin saattaa kokea. toisella kerralla on jo helpompaa kun osaa suhteuttaa asioita...