Heippa! Olen kolmekymppinen nainen pk-seudulta. Minulla on kaksi ihanaa lasta ja kaikinpuolin mukava, rikas, perijäsukuun kuuluva aviomies. Vanhempi poikamme harrastaa jääkiekkoa erään purjehtijan tunnetuksi tekemässä seurassa. Tässä taannoin oli joukkueen vanhemmilla vanhempainilta, jossa keskustelimme joukkueen kevään suunnitelmista. Miehelläni oli samaan aikaan omia harrastuksia, joten hän oli estynyt saapumaan paikalle. Homma siis lankesi minulle. Palaverimme Pasilassa oli onnistunut, varainkeruu, turnaukset yms. Palaverin jälkeen osa vanhemmista jatkoi iltaa Pasilassa ravintolassa kosteissa merkeissä, johon myös seuran johtohenkilöitä osallistui. Illan aikana humalluin, mikä ei ole normaalia minulle. Tämän jälkeen eräs joukkueen johtohahmoihin kuuluva purjehtiva herra ehdotti minulle tutustumista hallin privaattiaitioihin. Kuten aiemmin mainitsin alkoholi ei kuulu elämääni. Mutta aikaisemmin tarjotut drinkit tekivät tepposensa, kuten myös purjehtija kepposensa aitiossa. Mitä teen, kerronko miehelleni?
Hävettää!!!
"langennut"
133064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mieti onko miehesi onnellisempi, jos hän saa tietää asiasta. Mieti onko perheesi onnellisempi, jos se saa tietää asiasta. Mieti onko lapsesi onnellisempi, jos hän saa tietä asiasta. Ja naapurit ja sukulaiset?
Etkö voisi ajatella tuota yhtä yötä vain hassuna irtiottona todellisuudesta, yhtenä poikkeuksena arkielämästä. Meille muille pikkujoulut ovat tätä.
että vihaan tuollaisia limaisia matoja.
On hyvä moralisoida ja luokitella ihmiset kun itse on erehtymätön ja täydellinen. Eikö vaan?
Mutta onneksi on näitä huonoja ihmisiäkin jotta tuntisi itsensä paremmaksi kuin muut.
Elämään kuuluu virheitä ja niistä voi oppia. Itselläni ei ole mitään halua tietää jos puolisoni on pettänyt minua. Niin kauan kun en tiedä niin asia ei minua vaivaa. Ja olen ilmoittanutkin hänelle, ettei minua tule moisesta informoida ja omaa syyllisyyttään helpottaa. Pettäjän tuleekin lillua syyllisyyden tunteissaan ja kärsiä. Jos asian kuitenkin saisin tietooni, seuraksia en voi taata. Mutta uskon, että puolisoni on uskollinen - vai onko? Onko oma puolisonne teille uskollinen? Olettekko aivan varmoja? Maailma on joskus hyvin erillainen miltä se näyttää.
tuo sinun asenteesi se vasta typerä onkin. Ei tarvitse olla erehtymätön tai täydellinen voidakseen olla uskollinen puolisolleen. Tuollaisille itsekeskeisille paviaaneille se on tietysti ihan mahdotonta. Jos vähänkin välittää puolisostaan niin on hänelle uskollinen. Ilmeisesti sinäkin reppana olet joutunut tyytymään sellaiseen kumppaniin joka on sinulle täysin merkityksetön ja jonka voisi korvata seuraavalla vastaantulijalla. Et ilmeisesti edes tiedä mitä rakkaus on, paitsi itserakkaus. Siinähän sinä olet oikea asiantuntija.
Sinun elämäsi on paljon helpompaa kuin meidän, jotka olemme erehtyväisiä ja vajavaisia. Meidän vain on yritettävä elää parhaamme mukaan ja yritettävä rakastaa ja kunnioittaa toisiamme kaikkine vikoinemme.
On hyvä, että esim. sinä, joka olet kaikessa täydellinen ja erehtymätön, käyt meitä erehtyväisiä opastamassa kuinka tulisi elää. Yritämme parahaamme.
Olen valinnut sellaisen puolison jota ei voi kukaan korvata. Jos hän sattuisi virheen tekemään tekisin kaikkeni, että asia voitaisiin sopia ja enkä menettäisi häntä. Sinun on vaikea tietenkin tätä ymmärtää koska olet erehtymätön.
Voisitko vielä hieman nimitellä halventavasti jotta tietäisin paikkani tässä maailmassa.
ei ole koskaan erehtymistä. Tai no, sanotaan, että jos naapurin täti on kömpinyt meidän makuuhuoneen sänkyyn vaimon paikalle ja tulen pimeässä huoneeseen käärin kädet tädin ympärille ja annan pusun niin sitä voi sanoa erehtymiseksi. Jos taas pikkujouluissa joissa vaimo ei ole edes paikalla kähmin työkaveriani niin sitä ei voi sanoa vahingoksi tai erehdyksissä tehdyksi. Se on pettämistä se.
Pettäminen pikkujouluissa tai ihan missä muussa tilanteessa tahansa on tahallista, piste. On uskomatonta, että uskollisista ollaan vääntämässä täällä jotenkin hurskaita ja tekopyhiä. Ehei, erehdyksiä mekin elämässä tehdään, mutta puolison pettäminen ei kuulu erehdysten joukkoon.
Säälin teidän pettäjien puolisoita kun ovat tuollaisia rottia vierelleen saaneet. Jos teistä löytyisi edes vähän inhimillisyyttä ja suoraselkäisyyttä menisitte ja tunnustaisitte tekonne, mutta ei kai lapamadolta sellaista voi vaatia ja odottaa.
Kerrot ilman muuta.Maailmasi romahtaa ja joudut tapetille,lapset määrätään oikeudessa iskälle ja sä päädyt seiskan vakiojutuksi.Ehkä pääset sitten joskus kainuuseen lomalle lasten kanssa.
Hyi häpeä.
PETTÄJÄN TIE ON TUSKALLINEN!
Kuinka nyt otit alkoholia jos se muuten ei kuulu elämääsi?? Kun muut, niin minäkin ei riitä syyksi!
Oma mieheni on ollut absolutisti 12 vuotta ja suhteemme kertakaikkisen loistava.
Toivottavasti kerrot miehellesi, jos rehellinen osaat olla. Asiahan on niin että kaikki valheet paljastuu ennemmin tai myöhemmin.
Toivottavasti omatuntosi kolkuttaa!!
Meinasit ihan Hjallista pistää halvalla, eihän nyt hän, kun on pieni vauvakin vasta:))
En kertoisi. Jos se jäi tuohon, niin kärsi vaan huonoa omaatuntoa nahoissasi. Ja yritä unohtaa.
Laura
Eihän se järvikään soutamalla kulu.
Säälittävintä sinussa on se, ettet pysty myöntämään olevasi heikkoluonteinen paska, vaan yrität vierittää syyn alkoholin päälle.