Oon ollu jo pitkään tosi yksinäinen. Toki mul on kavereit ja näin, mut ei ketään kelle puhua. Ei ketään kuka kuuntelis tai haluis auttaa. Kuraattorinkaa en haluu keskustella ku ilmottaa aina niist käynneist kotii. Terkkarille en haluu myöskää mennä, ku tuntuis vaa oudolt ku se on vaa sijaisen mun koulus... Vaikutan ulkosesti pirteelt ja hyvinvoivalt mut en sitä oikeesti oo. Oisko ketään kuka vois auttaa? Ideoita? Apu ois tarpeen. Ei oo enää mitää muuta toivoo, ku kysyy täält apuu... Mul on tosi huono olla tääl. En nää mitää järkee elää. Tuntuu et kukaa ei oikeest välitä must tai kukaa ei ees huomais jos vaa lähtisin. Tosiaan oon 15-vuotias Etelä-Suomesta..
EN KERTAKAIKKIAAN TIEDÄ MITÄ TEHDÄ!:(
tyttö_15
11192
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Iästäsi päätellen oot varmaan vielä ylä-asteella? Oon itekki yläkoulus ja tosi yksinäinen. On mullaki pari kaveria, mut ei sellasii joille vois jutella. Oon ujo, hiljainen, aika yksinäinen eikä mullakaan oo aina ihmisii joille puhua. Oon kokeillu päiväkirjan kirjoittamista, ja se kyllä auttaa selvittämään tunteitaan, mutta ei se auta paljoa. Pelaan paljon nettipelejä, koska netistä löytyy paljon ihmisii, joden kanssa voi olla tekemisissä, on se sentään jotakin. Mä oon uskaltanut puhua kuraattorille, siitä tuli paljon parempi olo, suosittelen! :) ja nuorten auttavaan puhelimeen voi soittaa, sekin auttaa paljon! :) ja mun isosisko sano että ylä-aste on tosi vaikeeta aikaa, mut sieltä ku pääsee muuttuu elämä paljon helpommaks. Tapaat itseslaisii ihmisii (esim. jos pidät kokkaamisesta ja haluut kokiksi, meet amikseen ja tapaat ihmisii jotka myös pitää kokkaamisesta) ja monilta on silloin menny jo se pahin ikä ohi. Tsemppiä ja iso halaus sulle, onni on edessäpäin vaikkei se siltä näyttäisikkään! :)
P.S. Kuraattorilta voi kyl pyytää ettei niistä käynneistä kerrottais, ja sillähän on lain mukaan vaitiolovelvollisuus. Rohkeesti vaan puhumaan, se auttaa ihan varmasti!
No siis en oikee kuraattorinkaa oo väleis. Ja se on pitkä juttu miks ei... Tiiän et ylä-aste on rankkaa aikaa ku murrosikä ja kaikki pukkaa päälle.
Tiedätkö mulla on aivan sama tunne. Olen itse 15-vuotias poika Etelä-Suomesta myös, ja olen jotenkin erittäin yksinäinen. Asun pienellä paikkakunnalla, jossa jotkut järjestävät viikonloppuisin bileitä, mutta eihän minua tietenkään kutsuta.
Ei sillä että olisin jotenkin outo tai erityisen lihava tai ruma, olen 185cm pitkä, käyn salilla, olen erittäin sosiaalinen ja muuten ihmisten ympäröimä, mutta tunnen silti itseni erittäin yksinäiseksi varsinkin viikonloppuisin.. Johtuu tosin varmaan siitä että haluaisin vain olla sen tytön kanssa, johon olen ihastunut, mutta hän taas ei todellakaan ole kiinnostunut minusta..
Jos kiinnostaa tulla kikkailemaan niin kikkiä kehiin vain =)
kik? Oon vähän samanlainen kun sinä. Tyttö kohta 15v. Mulla kavereita, mut emmä niitten kaa silleen hengaile, ja pari sellasta jotka on lähempiä.mut en just tee muuta ky yleensä oo kotona ja pelaamas sulkapalloa. Mulla on itsetunto hiukan alarimassa aina ollut, syynä laihuus(geeneistä), mutta oon oppinu pitämään ulkonäöstäni yhä enemmän viime vuosien varrella.
Mis kaupungis asutte?:) ois kiva tietää kik tai jotain, vois jutskailla..?:)
Oon sipoost, jos tiiätte mis se o c: Kik: annoo0
Juu tiiän mis se on ku asun ite Kotkassa:)..
Aa :) tosiaan kikkiin voi tulla juttuseuraks ku on tällane foreveralone
Lue kivaa kirjaa, meditoi niin parannut hysteeriasta, kirjoita youtubeen englanniksi meditaatio ja muuta sellaista
Kuulostat neekeriltä.
Mitähän paskaa?:DD