Mulla on erittäin hankala tilanne elämässä meneillään, minulla on 9v lapsi ennestään ja nyt erosin melko lyhytaikaisesta suhteesta jossa siis tietysti ehkäisy ollut aina käytössä. Nyt yllätyksekseni olen raskaana, viikkoja 4 2. Ensimmäinen lapseni ei ole isäänsä yhteydessä. Ja tämä kumppani josta vastikään erosin ei vauvaa halua. Olenko hullu jos saatan tähän maailmaan uuden isättömän lapsen ja hoidan taas kaiken yksin? Ensimmäisen lapsen kanssa ollaan pärjätty hienosti, niin rahallisesti kuin muutenkin. mutta kannattaako tähän rumbaan lähteä uudestaan? en vain todella tiedä olisiko minusta kuitenkaan tekemään aborttiakaan =( kommennetja kaivataan
Hankala elämäntilanne ja yllätysraskaus
Meli84
7121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi sinua. Tuo on tosiaan THE TILANNE. Olen itse vastaavassa risteytilanteessa myös ja olo on kuin nurkkaan ahdetulla eläimellä. Toivon voimia sinulle.
Vain itse osaat vastata tuohon, eikä kukaan edes saa tehdä tämmöistä päätöstä puolestasi. Mieti pystyisitkö todella tekemään abortin ja elää sen kanssa. Toivottavasti sinulta löytyy tukiverkosto ystävistä tai sukulaisista sillä tilanne ei ole helppo. Toivotan onnea päätökseen mihin päädytkään!
Ei kukaan asiaa puolestani voi päättääkään. Olen kallistumassa vahvasti lapsen pitämiseen sitten vaikka ihan yksin =) jos on yhden kanssa hienosti jo pärjännyt tähän saakka miks ei kahden? Mulla on mahtava tukiverkosto ympärillä kuitenkin ja tiedänhän jo valmiiksi suunnilleen mitä on edessä
Hei Meli. Minulla ei ole lapsia, eikä miestä ja ikä painaa päälle. Vauvakuume on kuitenkin suuri ja olen miettinyt myös mahdollisuutta saada "isätön lapsi" yksityisklinikan avulla. Ymmärrän toki, ettei isättömyys ole mikään ihannetilanne lapsen saamiselle. Mutta kuten sanoit, sinulla on mahtava tukiverkosto ja tiedät suunnilleen mitä on edessä.
Sinulla on paljon mietittävää tilanteessasi, mitkä ovat hyvät ja huonot puolet? Mikä sinulle on elämässä tärkeää? Onhan toisaalta hienoa, että lapsesi saa sisaruksen?
Netissä on usein hyvin riskialtista kysellä toisten kokemuksia ja mielipiteitä, kun tuntuu, että kaikki haluavat vain tuomita ja vihata. Minä uskon, että vaikka lapsen/lapsia hankkisi yksin, kaikki voi mennä vallan mainiosti ja elämänsä rakkauden voi löytää vaikka 40-50-vuotiaana tai missä tahansa iässä ja elämäntilanteessa.
Kiitos kannustavista kommenteista! olin kyllä varautunut monenlaisiin kommentteihin eikä ne mua ihan helposti liikuta =) kyllä tää nyt rupee näyttää siltä että lapsi saa tulla maailmaan <3 jännittää vaan ihmisten suhtautuminen asiaan esim työpaikalla
Ei tuollaisessa asiassa kannata ihmisten suhtautumisesta välittää. Kymmenen tai viimeistään kahdenkymmenen vuoden kuluttua työpaikalla tapaamillasi ihmisillä ei ole enää mitään merkitystä elämässäsi, tuskin muistatkaan heitä saati he sinua. Mutta on hyvät mahdollisuudet, että sinulla on silloin nuori kukoistava lapsi ilonasi ja vanhuutesi turvana.
Toivottavasti ymmärrät olla itse vastuussa päätöksistäsi ja jätät miehen rauhaan.