Otsikko kertookin jo ongelman. Minun isäni ei ole minulle biologinen. Biologinen isäni kuoli kun olin neljä ja en ole edes koskaan tavannut häntä. Ongelma on, että en saa kertoa äidille että tiedän tästä ja että isäni asuu espoossa ja muutimmeäitini ja siskoni kanssa (Isäni on siskoni biologinen, eli meillä on eri isät biologisesti) vaasaan ja kumpikaan meistä ei viihdy vaasassa ollenkaan. kovana haluna ja tarpeena olisi muuttaa espooseen isän luokse ja puhuimme äidille siitä ja hän sanoi sitä mahdolliseksi mutta kun puhuimme siitä isälle niin minulle kerrottiin että ongelma on että äidillä ei ole rahatilanne pysyvä ja äitini on tosi äkkipikainen ja ei ikinä tiedä mitä hänen seuraava liikkeensä on. Suurin ongelma on että äitini kiristää isääni sillä että hän on minun ainoa virallinen huoltaja ja ei anna isäni adoptoida minua. miten asiat voisivat järjestyä olen innoissani että muutto on mahdollinen mutta masentaa että luulin äitini olleen hyvä ja parempi ihminen kuin hän on ja en tiedä miten käyttäytyä hänen kanssaan enää koska en saisi kertoa vihaisuuteeni syytä. Pystyykö 14 vuotias vaikuttamaan siihen voisiko isäni adoptoida minut ilman äidin lupaa tai muuta pystynkö näin nuorena vielä vaikuttamaan asiaan millään tavalla ja ahdistaa ajatus että äiti ottaisi tapaamis oikeuden pois
Äitini ei anna isän adoptoida minua
ahdistunut
1156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mielestäni vasta 16-vuotias voi vaikuttaa asiaan suuremmin.