Ovatko saamelaiset sukua suomalaisille?

Ei ne geneettisesti ole. Ne on semmosia talttahampaisia vinosilmiä ja kieriä sekä pahansuopia. Katkeria meille kun me vietiin niiden maat.

Kannattaa kysästä vaikkapa saamelaiskäräjien puheenjohtajalta onko hän sukua suomalaisille (ainoastaan isä saamelainen). Paljon on myös näissä "tosisaamelaisissa" professoreissa ja asiantuntijoissa joko kokonaan tai puoliksi suomalaisia henkilöitä, jotka sitten kieltävät muilta saamelaisen identiteetin. Perin outoa touhua! Paljon parjattu Kyrön suku tullut etelämpää, mutta unohdetaan että poika oli kahden saamelaisen kanssa naimisissa josta Inarin kunnan kyröt lähinnä polveutuvat. Miten saamelaisuus oli näiden lapsilla jotenkin vähempiarvoista kuin nykyisillä puolisaamelaisilla?

Ohhoh no jopas täällä nimitellään saamelaisia. Lähentelee ilmiannon paikkaa. Miten kehtaattekin sapmi palstalle tulla vähättelemään euroopan ainoaa etnistä kansaa.

Suomessa on kaksi erittäin tärkeää Y-DNA linjaa. Tärkein niistä on N1c (tunnettu myös aiemmin N3- ja N1c1-nimillä) ja toinen tärkeä linja on I1. Suomalaisten keskuudessa N1c-isälinjaa esiintyy 61.5% väestöstä ja I1-linjaa 28%. Muut linjat ovat tämän tarkastelun kannalta epäolennaisia pienen kokonsa tähden.

Nämä kaksi suomalaisten päälinjaa ovat peräisin eri lähteistä. N-linja on peräisin alunperin kotoisin Kauko-Idästä tai Etelä-Kiinasta ja on noin 20 000 - 25 000 vanha. Suomalainen N1c linja erkani omakseen noin 12 000 vuotta sitten, Siperiassa.

I1-linja on peräisin Ukrainan refugiasta. Refugioita on olennaisesti kaksi, ne olivat paikkoja, joissa ihmiset viettivät aikaa jääkauden aikana Euroopassa. Yksi refugia oli Baskimaalla, toinen Ukrainassa. Saamelaiset ovat Eurooppalaisen perimänsä osalta Baski-refugiasta, suomalaiset taas Ukrainan refugiasta.

Saamelaisten eurooppalaiset esivanhemmat kiersivät meritse Norjan länsipuolelta suoraan Lappiin ja suomalaisten eurooppalaiset esivanhemmat puolestaan kulkivat Ukrainan refugiasta suoraan pohjoiseen maitse, saapueen Etelä-Suomeen.

Tästä voidaan vetää se johtopäätös, että sekä saamelaiset että suomalaiset ovat Eurooppalaisen perimänsä osalta alkuperäiskansoja, tosin eri alkuperäiskansoja. Sen sijaan idästä tulleen N-perimän osalta molemmat ovat samoista juurista - saamelaiset n. 40% ja suomalaiset siis n. 60%.

Moukat nimittelette Saamelaisia! On omasta itsetunnosta ja turhista luuloista kiinni
tuollaiset ilmaisut. Minun on hyvä käydä Saamen maassa lomareissulla. Saan kalastaa,
käydä metsällä ja nauttia upeasta luonnosta ja palveluista. se on itsestä kiinni. Nämä mukavuudet eivät ole teille moukille tarkoitettu. Saamelaisilla on aihetta olla ylpeitä itsestään. Tulkaas marakatit katsomaan esimerkiksi Kirunaan miten ulkomailta tulevät turistit suhtautuvat heihin. Toisaalta te umpitollotkin olette aika eksoottisia, koska teistä kuvastuu perintönä saatu typeryys. Tutustukaa omiin muotokuviinne jotka löytyvät Huu-haa Innasen tauluista. Kenenkähän kuva teistä on; umpitollo seuraa tapahtumia Ala-kälviän maitojuna-asemalla. Just tuollaisia harjasniskoja olette.
Lapinmatkaajana 45v. etelästä kirjoitti.

Tuo I1-linja lienee merkittävä geneettisen diversiteetin osalta. Lieneekö sillä myös kulttuurillista vaikutusta mm. kielen rakenteen osalta?

Yhdysvaltain koillisosassa sanottiin aikoinaan: ”Ulkona on niin kylmä, että siellä ei liiku kuin intiaani ja suomalainen.” Vielä jokunen vuosi sitten Chicagosta löytyi ravintola, jonka edustalla kyltti ilmoitti: ”Sisäänpääsy kielletty intiaaneita ja suomalaisilta.”



Delaware-intiaanit ja suomalaiset elivät läheisessä suhteessa maahan ja metsään. Molemmissa on yliluonnollista voimaa ja sitkeyttä. Molemmat juovat viinaa kuumeisesti ja taistelevat barbaarisesti. Molemmat ovat salamyhkäisiä, luovat klikkejä ja pitävät vankkumattomasti kiinni omista sosiaalisista tottumuksistaan.



Toisin kuin keskieurooppalaiset ja ruotsalaiset, joista monet olivat tottuneet kaupunkeihin ja idylliseen maaseutuun, suomalaiset tunsivat metsissä olonsa kotoisaksi. Ja sekös kiinnosti delawareja. Heidän näkövinkkelistään metsäsuomalaiset poikkesivat radikaalisti muista eurooppalaisista.

Suomalaiset olivat heistä hyvin samankaltaisia kuin he itse. Intiaanien lailla suomalaiset metsästivät, kalastivat ja keräsivät marjoja. He rakensivat asumuk­siaan samoin riuskoin ottein ja raivasivat viljelymaata kaskea polttamalla.

Ulkoinen olemuskin yhdisti. Suomalaiset kulkivat mokkasiineissa ja pukeutuivat peurannahkaan ja turkiksiin, joista intiaanit tyypillisesti tekivät vaatteensa.



Uuden Ruotsin suomalaiset kehittivät hirsirakennustekniikkaa paikallisiin oloihin. Esimerkiksi delawaret alkoivat mahdollisesti jo 1600-luvulla tehdä ”isoja taloja”, kuten he hirsirakennuksiaan kutsuivat. Mallina toimi, kuinkas muuten, suomalainen hirsipirtti.



Suomalaisten ja intiaanien välillä vallitsi myös omaperäinen, sananmukaisesti lämminhenkinen side, sillä kummatkin rakastivat saunomista. Kun heille valkeni, että suomalaiset pitävät löylyistä, he alkoivat puhua hikimajaihmisistä tai valkoisista, jotka ovat samanlaisia kuin he.



Ensimmäisten intiaanisotien aikaan 1600-luvun loppupuolella intiaanit jättivät tuhoamatta suomalaisen asumuksen aina, kun se kohdalle osui.

Suomalaisia ja intiaaneja yhdisti syvimmiltään metsäläisen mentaliteetti ja sen synnyttämä eetos, joka kasvatti ihmisistä varautuneita, ehkä vähäpuheisiakin survival-henkisiä selviytyjiä. Lisäksi kummatkin arvostivat toisissaan suuresti luottamusta ja rehellisyyttä.



Epilogi:

Jokunen vuosi sitten Abenakit kutsuivat alan isoja hirsirakennusalan yrityksiä kauppaneuvotteluihin. Mukaan tuli yksi­ eurooppalainenkin, ja se oli Suomesta. Tiedotustilaisuudessa toimittajat ihmettelivät, miksi abenakit valitsivat näin ”epäedullisen” kauppasuhteen.

Heimon päällikkö vastasi yksikantaan, että suomalaiset suhtautuivat heihin kaikissa neuvotteluvaiheissa kunnioit­taen ja tasavertaisesti – ja vain he katsoivat suoraan silmiin. Se ratkaisi.

http://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/suomalaiset_kavivat_intiaanista