Olen kysynyt aikaisemminkin paikkakunnalla käytettyjen murteellisten sanojen ja sanontojen merkityksiä. Muistatte vielä kun kysyin mikä (ilmiö) on ”syrjinsuollahiihattaja”. Muistatte vastauksenkin, joten en sitä enää toista.
Nyt kysyn, mitä tarkoittaa sana ”myötämöysin”?
Annan yhden vihjeen: kyseessä on adverbi.
Nyt kysyn, mitä tarkoittaa sana ”myötämöysin”?
Annan yhden vihjeen: kyseessä on adverbi.
Vastaukset 91
Vanhimmat
Minulle tulee mieleen myötäpäivään tosin ei taida olla adverbi.
Ehdotuksesi on minun mielestäni adverbi, koska se ilmaisee tapaa, mutta se ei ole hakemani selitys.
Hoplaa-up.
Uplaa-hop.
Jep.
Viäräsiäri ripakinttu.
"Sinne se on tiekunta ihan myötämöysin kun elot on purnussa ja potakat..."
Olisko tuossa vihje?
Simpauttajastakin sana löytyy, mutta ei kuitenkaan selitystä sanan merkityksestä.
Jup.
Eikös se ole että joku ihminen lähti jostain paikasta, esim. kylästä kokonaan pois eikä tullut takaisin? sanottiin että,,läksi ihan myötämöysin!
Selityksesi on aivan oikea! Sanan merkitystä ei voi yhdellä korvaavalla sanalla kuvata, vaan se tarvitsee juuri tuollaisen pitemmän selityksen, jossa on kyseessä henkilön lähtö jostakin paikasta lopullisesti pois kaikkine kimpsuineen ja kampsuineen. "Lähdin sieltä myötämöysin".
Up.
Mitäs tarkoittaa jos joku sanoo joistain ihmisistä että, "Nuohi tuossa seistä volomottaa"! Mitä tarkoitaa ,,volomottaa?
Volomottamisesta tulee mieleen henkilö, joka on pysähtynyt uteliaana katsomaan suu auki esimerkiksi jonkin henkilön erikoista pukeutumista hänen kulkiessan ohi. Volomottaja jopa kääntyy ympäri paikallaan nähdäkseen koko komeuden kiireestä kantapäähän.
Ohikulkijan tekisi mieli sanoa: "mitä sinä siinä volomotat!"
Uppia.
Sitten vielä yksi,,mitä tarkoittaa sana iitrailla?
Minun oma "kielikorvani" antaa iitrailulle merkityksen tarkkailla jotakin kohdetta uteliaana puolelta jos toiseltakin.
Jonkinlainen tarkka tiiraileminen tulee minun mieleen.
Tsiikailee.
Meillä ei käytetty myötämöysin-sanaa mutta nytpähän tiedetään senkin merkitys.
Olen kuullut version "myötämöykkyineen"
Varmaankin toinen versio samasta asiasta.
Minä olen kuullut käytettävän "myötämöyskynneen" tarkoituksessa, lähti tai tuli kaikkien tavaroittensa kanssa.
Hän kyllä voi tulla takaisin, mutta jos palaaja tuli "myötämöyskynneen" niin sitten toi kaikki tavaransa takaisin.
Ei siis aina tarkoitettu lopullista (voi kyllä tarkoittaa sitäkin) vaan kaikkine tavaroineen.
Volomottamisella tarkoitettiin odottelevaa tai tyhmän näköistä seisoskelua.
Aika harvinainen sana.
Iitrailu on minulle täysin uusi, en tiedä.
Kirjailija Heikki Turunen on käyttänyt sanaa "myötämöysin" ainakin kirjassaan Simpauttaja. Tällaiset sanat saattavat olla "kotoisin" pieneltä alueelta. Minun äitini, joka käytti tuota sanaa, oli syntynyt Vuonislahden lähellä eli samalla "kielialueella" kuin Turunen. Uskon, että Turusen vanhemmat tunsivat sanan, joka oli yleisessä käytössä ja päätyi myös kirjaan. Sanan merkitystä ei selitetä sanakirjoissa, mutta minulle se merkitsee pois lähtemistä jostakin viimeisen kerran kaikkien tavaroiden kanssa.
Niin kuin mainitsin se voi merkitä lopullistakin lähtöä, mutta sana möyskynneen tarkoitti tavaroineen (möysky tarkoitti tavaraa).
Sanottiin myös se on siellä se majailee kaikkine möyskynneen, ja sillä tarkoitettiin tavaroineen.
"Myötä" sanalla tarkoitettiin "jonkun kanssa tai mukana".
Viimeksi luin Simpauttajaa erään syöpäsairaan kuolinvuoteen vieressä, koska hän halusi kuulla sen alkuperäisellä murteella vielä ennen kuolemaansa.
Siellä oli tuo sana ja monta muuta erikoista sanaa, mutta siitä voi jäädä sillä tavoin hieman vajaa käsitys jos sitä on käytetty vain yhdenlaisessa määrätyssä tilanteessa.
Ei siihen ole sisällytetty aikamäärettä kuten varmaan huomaat kun tarkemmin katsot, eikä sitä ole Simpauttajassakaan sanottu merkitsevän vain lähtöä.
Eikä se ole pääasia millaisena sen kukakin käsittää, mutta vanha kansa käytti samaa sanontaa myös tulosta, kuten sanottiin, "miniä tuli taloon kaikkine myötämöyskynneen", siinnä se tarkoitti miniän tulleen kaikkine tavaroineen.
Hyvin yleinen sanonta kun miniä tuli taloon.
Toinen valaiseva esimerkki on "Lontta-Tuavista" josta sanottiin hänen kiertävän pitäjää kaikkine myötämöyskynneen.
Varmasti Heikki Turusen vanhemmat samoin kuin sinun äitisi tunsi sanonnan, en sitä epäile, mutta varmasti he ovat myös tienneet sen merkitsevän myös käytön olemisen ja tulemisen yhteydessä.
Heikki ei vain sitä sattunut käyttämään noissa tapauksissa.
Minä tämä olen, kone vain ei suostunut hyväksymään nimimerkkiäni vaikka näytti minun olevan kirjautunut.
Muutenkin tämä rottelo on reistaillut viime aikoina.
Minun anoppini sanoi kun tulin muuttokuorman kanssa että sinähän tulit kaikkine myötämöyskynesi ihan kun kotiisi.
Vaikka meillä on oma yhteinen kieli, se ei kuitenkaan aina merkitse sitä, että kaikki ymmärtävät sanat samalla tavalla. Suurimmalla osalla sanoista on lukuisia eri merkityksiä ja vain harvoilla suomen kielen sanoilla on vain yksi merkitys. Suurimman osan sanojen merkityksistä olemme oppineet jo lapsena ja myöhemmin niitä on vaikeaa muuttaa.
Meidän käyttämässämme puhekielessä ja murteissa sanojen merkitysten moninaisuus on runsaampaa kuin kirjakielessä. Sanojen ymmärtäminen monella eri tavalla ilmenee puheviestinnässä, jossa jokin asia kerrotaan toiselle henkilölle, joka kertoo sen seuraavalle ja niin edelleen. Kun verrataan ensimmäisen ja viimeisen henkilön kertomuksia toisiinsa, niissä ei ole enää juuri mitään yhteistä.
Joillakin aineilla tai asioilla voi olla monia erilaisia sanoja eri tarkoitusta varten. Esimerkiksi Norjan Kautokeinossa toimivan Saamelaisen korkeakoulun kielitieteilijä Ole Henrik Magga on laskenut pohjoissaamen kielestä 180 lumeen ja jäähän viittaavaa sanaa.
Olen muuttanut Lieksaan 40-luvun lopulla ja asunutkin Lieksassa suurimman osan elämästäni ja silti en ole reagoinut sanaan myötämöyskyneen mitenkään, koska se tuntuu nyt aivan vieraalta. Olenhan minä sanan varmaankin kuullut, mutta se ei ole jäänyt mieleeni kuten aina kuulemani myötämöysin. Oppia ikä kaikki!
Näinhän tuo varmasti on.
Eroja murteessa ja sanoissa, sekä niiden merkityksessä on jopa naapurikylien kesken.
Olisikohan tuossa ero pohjoisemman jaa eteläisemmän Pielisjärven välillä.
Läntinen osa kuten Koli, on jo aika erilainen sanoiltaan kuin esimerkiksi Ruunaan seutu tai Hattuvaara.
Esim. vanhat kolilaiset puhuivat usein ikkunaruudusta ikkunaruusuna.
Luopp mihjlä suoinmnuu tsvooin bähä mmoioiin opppooii ihmihis tavoiiiölle
Taisit olla aika "pierussa" kun teit tuon runosi. Koetahan lausua se ääneen kun selviät.
1.laittoivat lusikat jakoon ja sitten lähti emäntä myötämöykkyineen.
2. volomattomalla tarkoitetaan kun,yksi tekee työt ja toiset laiskana seuraavat työtä pomot katselee.
3.iitrailla on kokeilla suunnitella katsella etsiä sopivaa kappaletta millä saisi avun vaikka liukkaalla tiellä jos jää kiinni tai vaikka etsiä polkupyörän pumpun ,että matka jatkuu
Sanat voivat merkitä eri puolella Suomea päinvastaista. Sana ”huilata” merkitsee Etelä- ja Keski-Suomessa lepäämistä, mutta Pohjois-Suomessa huilaaminen tarkoittaa esteetöntä, nopeaa ja sujuvaa liikkumista.
Samoin sanalle "tuima" on päinvastaiset merkitykset. Tuima voi olla joko vähäsuolainen tai runsassuolainen.
Kyllä lieksalaiset tietää paikalliset sanonnat!
Tehän ette oikeesti tiedä meidän murteesta mitään.
En varmaan minäkään teidän murteestanne kaikkea tiedä, koska olen asunut Lieksassa vasta 66 vuotta. Ehkä minä opin vielä jotakin uutta.
Ketä sinä pinkkilasi oikein tarkoitat, ilmeisesti itseäsi.
Pian väität olevasi ahdisteltu ja pakoilja.
Etelä-suomessa hivenen hämillään kaverit oli sanonnasta"lähen pötköttämään".
Meillä sanottiin 'köllöttelemään'.
Päätalo käytti kirjassaan myötämöykkyrinään -sanaa, kun hän kirjoitti kuolemasta. "Seleviää elämään tai männöö myötämöykkyrinnään."
mitäs tähän sanoo wanhalieksalainen murteentuntija sinäkö vain oikeassa
Aika tarkkaan Päätalot lukeneena en tuollaista versiota ole nähnyt.
Myötämöykkyineen kirjoittaa Kalle.
muistat väärin tai vain puolustelet vakkaria vanhaa_lieksalaista
En puolustele ketään, sen verran muistan väärin että i kirjain on liikaa.
Myötämökkyneen on Pää-Kallen kirjoissa.
Niitä pieniä eroja löytyy melkein joka sanassa.
Älä välitä noista "piikittelijöistä", niitä riittää.
Jep.
Uppia.
Mitä tarkoittaa sanonta,,,,,kyllä se lopulta jiäpi piä vetävän kätteen! Millä mallilla silloin asiat on?
Eiköhän huomenna joku selitä tämänkin
Kun sanotaa että,,piä jiäpi vetävän kätteen, tarkoitetaan jonkun asian loppumista? Eli vaikka joku saa ison perinnön ja juhlii ja juhlii,, olen kuullut sanottavan kun rahat on loppu,,että jäi piä vetävän kätteen! Tai joku toinen turha homma joka kaatuu mahdottomuuteensa,,mutta yleensä kun loppuu määrärahat käy noin!
Kyllä se tarkoittaa tuollaista ja lisäksi jos yrittää jotain mihin ei ole mitään mahdollisuutta niin tulos on pyöreä 0.
Tarpeeksi kun vetää köyttä niin kyllä se toinen pää tulee sieltä vetäjän käteen.
On holot olot.
sylettää adverbit(!)OK
Kokonaisuutena hyvä aloitus.
Hyvä on.
Elähä hoppuile.
Ei ole kiirettäkään.
Isällä oli vänkärauta.
Jatkakaa.
Minäkin omistin vielä kymmenkunta vuotta sitten vänkäraudan, enää ei ole tarvis.
Selittäkää meille tietämättömille mikä se vänkärauta on.
Puunkaadon ohjeessa kerrotaan:
7. Vänkärauta laitetaan vaakasuoraan sahauskoloon ja nostetaan rautaan, puu lähtee kaatumaan ja kaataja poistuu turvallisen etäisyyden päähän.
Jatkuu....
Näin se pitäis ollakin kaikki asia aloitukset
jo.on.hyvä.aloitus
Vastalääkettä moderaattorihäirikölle.
Potakka? - Tuttu varmaan kaikille lieksalaisille. Kiinostaa sanan alkuperä, ei varmaan lännestä sweanmaalta. Kyllä jäljet johtaa itään= Wenäjälle.
Mielenkiintoinen selvitettävä! Venäjän kieleen peruna (картофель, kartofel) on tullut saksan kielen sanasta (Kartoffel). Ruotsin kielen peruna on potatis ja ranskan kielen patate, joten kyllä potakka on läntistä perua. Potakka sopii suomen kieleen paremmin kuin potatis.
Tiettääkös se "wanha lieksalainen", että mikä on t a h k o ??
Pienellä kirjoitettuna sanalla tahko on useita merkityksiä. Kolmiulotteisessa geometriassa opeteltiin koulussa monitahokkaan tahkoja kuten kuution kuutta tahkoa.
Ennen muinoin kvartsihiekasta ja sementistä valmistettua ja kammella pyöritettävää tahkokiveä käytettiin hyvin yleisesti työkalujen teroittamiseen.
Ennen vanhaan ruokakaupasta ostettiin punakuorista tahkojuustoa, jota myyjä leikkasi isosta juustotahkosta asiakkalle sopivan palan.
Erisnimenä Tahkolla on myös useita merkityksiä.
Kuka tietää mitä tarkoittaa kamuttaminen. Mikä sen mukaan on kamuttaja. On ystävien kanssa mietitty mutta kukaan ei tunne sanaa vain arvailuja
kamuuttaminen on kai varastamista, ryöstämistä, tappamista tai jotain muuta siihen verrattavaa
Nosto
Kamu tarkoittaa ystävää ja kamuttaminen tarkoittaa ystävällistämistä. Kamuttaa = ystävällistää. Toisin sanoen kamuttaja on kaveeraaja.
Aika hienosti osasit kertoa.
Kiitos!
Kamuttelu tarkoittaa myös murresanana sellaista joka on kovasti touhukas, rakentelee, korjailee ja on kovasti työn touhussa, eli kamuttelee kaikenlaista.
Muualla Suomessa ehkä sanottaisiin "aina on jotain koputtelemassa ja kalkuttelemassa".
Vielä pari sanaa,joita ilmankin nykyään pärjää. Ennen näitä käytettiin useinkin: särvin, räiskäle, töppöset, jykkee, huokee, tönkkö, pohmelo, kalehva, vuottaa.
Mukavia sanoja kaikki. Pääruuan lisukkeena oli joskus särpimenä kalaa tai leivän päällä jotakin muuta kuin vain ylähuuli. Räiskäle on lettu eli ohukainen. Töppöset ovat villaiset tai yleensä kangasjalkineet. Jykkee on painava eli raskas. Huokee on halpa ja tönkkö on jäykkä. Pohmelo tai kohmelo on krapula. Vuottaa on sama kuin odottaa. Kalehva ei oikein auennut. Ehdotan jonkinlaista sankaria kalehvaksi.
Wanha kuuluu tietävän. Kaikki oikein. Minun kielikorvaani kalehva on kyseenalainen sankari. Minulle sanottiin pienenä "täätisen kalehva", kun tein jotakin sopimatonta.
Kalehva on katala, kiero, kelvoton, epäluotettava. Siis jonkinlainen kelmi.
Rolliakka, onko se rollaattoria käyttävä nainen, vai mikä. Rntäpä koplukka?
Rntäpä = on enpäpä. On niin pajo nuita nappuloita, Aina ei osu.
ja enpäpä = entäpä. Voe hyvä isä kuitennii.
Koplukka on kaikille tuttu tukeista koottu tilapäinen kelluva laite pienen vesistön ylittämistä varten.
Meinaatko, että jonniilainen lautta?
Lauttapa hyvinkin. Koska erämaaveistöjen rannoilla ei useinkaan ollut rautakauppoja naulojen tai muiden rakennustarpeiden ostamista varten, sidottiin puut yhteen näre- tai vastaavilla lenkeillä tai mukana olleilla köysillä ja matkaa tehtiin seisaallaan seipäällä sestomalla. Koplukat olivat rannoilla yhteiskäytössä kulloistakin tarvetta varten eikä niihin omistajaa merkitty.
pitää tietenkin olla "erämaavesistöjen"...
Nyt en kysy, vaan totean. Vanhemmat kansalaiset muistavat murteellisen paikallisen ilmaisun pitkään kestävästä vesisateesta: "muavunnaenen sae". Sanaa "muavunnaenen" on yritetty kääntää kirjakielelle muotoon "maannainen", mutta se tarkoittaa mielestäni saman maan naispuolista kansalaista. "Hän voitti maannaisensa selvin numeroin". Muoto "maannainen sade" kuulostaakin peräti oudolta.