Suomessa on ollut uskonnonvapauslaki vuodesta 1923. Mutta käytännössä se ei ole koskaan toiminut. Vuoteen 1923 asti kirkosta ei yleisesti saanut erota. Tosin vuonna 1889 tehdyllä lailla sallittiin ihmisten liittyä muuhun kirkkokuntaan kuin luterilaiseen tai ortodoksiseen. Tällöin säädettiin eriuskolaislaki. Kirkossa käyminen kuitenkin oli pakollista kaikissa valtion laitoksissa kouluista vanhainkoteihin saakka aina 1960 luvulle asti. Mm. Armeijassa sekä muissa ”kasvatuslaitoksissa” ja vankiloissa oli ehdoton pakkokirkko.
Uusi uskonnonvapauslaki tuli voimaan elokuun alussa 2003. Mutta sekään ei anna lupaa kirkosta eroamiseen ennen 18 vuoden ikää ilman holhoojan suostumusta. Siihen pitää esittää voimakasta kritiikkiä. Ja miksi ihmisen yleensäkään pitää nähdä vaivaa erota kirkosta, johon ei ole itse omatahtoisesti liittynyt? –
Voidaan kysyä, onko oikein kastaa ja liittää ihminen kirkkoon kysymättä asianomaisen omaa tahtoa ja mielipidettä? Olisiko oikein odottaa siihen asti, että asiaa voitaisiin kysyä ihmiseltä itseltään?
Tällaiseen menettelyyn meitä ohjaa myös YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (18. artikla). Weijo Lindroos
12 vuotta sitten:
UUSI USKONNONVAPAUSLAKI SUOSII KIRKKOA JA SYRJII SEURAKUNTAA
Eilisessä Etelä-Saimaassa ev. lut. arkkipiispa Jukka Paarma Antti O. Arposen kynästä kehui uskonnonvapauslakia. Niin onkin arkkipiispan mukaan nyt hyvin.
Jätettiin tietenkin mainitsematta, että ensinnäkin on hyvin siksi, että kirkolla on edelleenkin oikeus pakkoliittää suomalaisia porton jäsenyyteensä mieluiten kahdeksan päivän ikäisenä. Toiseksi kirkko saa edelleenkin ryöstää valtion tuella rahaa jopa siihen kuulumattomien ihmisten yrityksiltä. Kolmanneksi on hyvin, että raamatullinen seurakunta ei ole saanut Suomessa mahdollisuuttakaan rakentua kirkon ylläpitäessä kaiken kansan kirkkoaan. Neljänneksi erinomaista, että alkaen Etelä-Saimaasta seurakunnallinen opetus Veijosineen on saatu maksullisilta ilmoituspalstoiltakin maan alle internetiin alkaen syksystä 1996. Kirkolla menee siis hyvin. Seurakunnan ylösoton tullessa suomalaiset jalat maassa arkkipiispansa johdolla! HV
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuossa ei ollut juurikaan uskonnonvapauslakiin liittyvää asiaa.
Se on sitten muu asia onko nykyinen uskonnonvapauslaki (v.2003) huono tai paranteluja vaativa. Tarvitaanko uskonnonvapauslakia vai voisiko sen sisällyttää esim yhdistyslakiin.
Mitä valtiovallalle kuuluu se asia kuka kuuluu kirkkoihin.
Mutta muuten aloitus tuli taholta joita piirejä tulee karttaa. Sikäli sivutaan uskontojen uhrit foorumia.
Voitaisiinko katsoa, että uskonnovapaus tulisi toteuttaa myös siten, että kirkko erotettaisiin valtiosta ja sen tulisi tulla toimeen omillaan ja Jumalansa avulla.
Näin kansalaisia ei edes epäsuorasti sotkettaisi kirkkoon ja sen rahoittamiseen.
Avaajan tulisi laittaa faktaa näkyville siitä miten UUT on kirkon lieassa. Todistustaakka on syytteen esittäjän harteilla.
Koulun ei pitäisi järjestää, ympätä ja tyrkyttää jumalanpalveluksia lapsille.
Opetuksen pitäisi olla uskonnollisesti sitouttamatonta.
Mikä on sitouttavaa, jos ei jumalanpalvelus??
Kunnallinen vaihtoehtoinen tilaisuus on vähintä, jos rehtori kuitenkin ymppää jumalanpalveluksia lukuvuoden ohjelmaaan.
Hyvä tiedotus huoltajille ja oppilaille vaihtoehdoista. Kirkon jäsenetkin voivat valita ei-uskonnollisen ohjelman.
Yhdenvertaisuuslaki on sen sijaaan hyvä jatke ja konkretisointi Perustuslain 6 §:lle.
Onhan Suomessa uskonnonvapaus. Valtio ja uskonto ovat erotettu toisistaan. Periaatteessa siis, teoriassa siis. Kuitenkin ev-lut kirkko on valtion virasto jolla tosin on laaja itsehallinto mutta kirkko on kuitenkin viranomaisasemassa.
Minkä ihmeen takia tuomarinvala on uskonnollinen vielä tällä vuosituhannellakin, lainkäyttö on maallinen asia.