Hei.
En googlettamallakaan löytänyt tähän tyhjentävää vastausta, eli mikä on nimellisvirta esimerkiksi sähkömoottorista puhuttaessa? Tarkoittaako tämä suurinta sallittua virtaa millä laitetta voi käyttää, laitteen keskimääräistä virrankulutusta vai mitä?
Jos esimerkiksi sähkömoottorin arvokilvessä olisi merkintä 3,8A ja moottori kuluttaisi virtaa vaikkapa 2,2A, niin olisiko tämä hyvä vai huono asia :)? Eli kävisikö moottori "vajaalla", eli ampeereita olisi hyvä saada lisää vai kuuluuko moottorin käyttämä virta ollakin nimellisvirtaa selvästi pienempi?
Kiitos ja kumarrus!
En googlettamallakaan löytänyt tähän tyhjentävää vastausta, eli mikä on nimellisvirta esimerkiksi sähkömoottorista puhuttaessa? Tarkoittaako tämä suurinta sallittua virtaa millä laitetta voi käyttää, laitteen keskimääräistä virrankulutusta vai mitä?
Jos esimerkiksi sähkömoottorin arvokilvessä olisi merkintä 3,8A ja moottori kuluttaisi virtaa vaikkapa 2,2A, niin olisiko tämä hyvä vai huono asia :)? Eli kävisikö moottori "vajaalla", eli ampeereita olisi hyvä saada lisää vai kuuluuko moottorin käyttämä virta ollakin nimellisvirtaa selvästi pienempi?
Kiitos ja kumarrus!
Vastaukset 25
Vanhimmat
Moottori ottaa verkosta nimellisvirran silloin, kun moottorin akselilta otetaan ulos nimellisteho (kW). Eli sallitun jatkuvan kuormituksen enimmäisarvot. Molemmat on merkitty arvokilpeen.
Jos moottoria ei kuormiteta lainkaan, tai kuormitetaan osateholla, virta on silloin nimellisvirtaa pienempi.
Jos moottoria ylikuormitetaan, virta nousee silloin nimellisvirtaa suuremmaksi. Ylikuormitus ei saa olla jatkuvaa, koska vaarana on silloin käämityksen kuumentuminen yli sietorajan. Seurauksena silloin on moottorin käämityksen tuhoutuminen.
Moottoreiden kanssa on aina syytä käyttää moottorisuojakytkintä ja kytkimen virta säädetään moottorin tyyppikilven osoittamaan arvoon. Tämä suojaa moottoria tuhoutumiselta/palamiselta, jos se jää jumiin.
Miten nimellisvirta sitten lasketaan?
Mittaamalla nimellisvirta todetaan. Ei sitä tarvitse laskea.
Mitatusta virrasta voidaan sitten laskea cos fii ja hyötysuhde.
Nimellisvirtaa ei tarvitse mitata, se on valmiiksi merkitty moottorin arvokilpeen. Uteliaisuuttaan moottorin virran voi tietenkin ampeerimittarilla mitata. Näkee samalla käykö moottori kuinka lähellä mimelliskuormaansa.
Pakko tuo virta on jonkun laskea. Ei moottoreita voi sokkona suunnitella.
Eipä taida olla sinulla ihan hanskassa moottorien suunnittelu.
Moottori ei yleensä käy kuinka lähellä nimelliskuormaansa.
Jos sinä suunnittelet moottoreita vain heittelemällä osat koppaan ja sitten testaat paljonko sieltä ehkä tehoa irtoaa ja kestääkö osat, niin kaikki kunnia sinulle. Kerro vielä firma missä olet niin ei tule vahingossa ostettua mitään.
Eipä taida tällä palstalla pyöriä ensimmäistääkään sähkömoottorin suunnittelijaa :D
Eiköhän nimellisvirta saada lasketuksi nimellistehosta ?
Mitähän näin jännää seuraavaksi?
Ei onnistu sinulta eikä keltään muultakaan.
Vaikka sinä et pysty sitä laskemaan, mutta älä muita vedä mukaan!
https://deltaheavyequipment.s3.eu-central-1.amazonaws.com/k03755/ws_k03755_008.jpg
Tässä moottorin kilvessä on merkitty oleelliset viisi nimellisarvoa, neljän arvon avulla pystyy aina laskemaan yhden puuttuvan arvon. Kokeile vaikka...
Höpöhöpö. Ei virtaa arvaamalla tai laskemalla ole alunperinkään keksitty. cos fii ja hyötysuhde saadaan laskemalla selville kun tunnetaan teho ja virta.
Mitä ihmettä yrität selittää? Selvitä pääsi, ja yritä uusiksi.
Jokaisessa moottorissa (sähkö) on kierrolsen rajoitus. Muutenhan ne jatkais kiihtymistä kunnes kitka- tai energia rajoittaa.
Selittäkää välillä miten sähkömotin kierrokset rajataan?
Kitka/kuorma rajoittaa ja/tai synkronimoottoreilla taajuus -tai eihän epätahtimoottoritkaan verkon taajuuden yli kierrä...
Normaalin "teollisuusmoottorin" kierrosten teoreettisen ylärajan määrää sähköverkon taajuus (50 Hz) ja moottorin napaluku, siitäkin häviöt nipsaisee vähän pois.
Onkonkyseessä sähköauton moottoottori kun käytten o i n kuumana
Epäiletkö että sähköautoissa käytetään tavan VEMmejä?
Eikö siihen saa taajuusmuuttajaa väliin?
Kierrosluku rpm/min = (60 x verkkovirran taajuus) / magneettiset napaparit . Yleinen teollisuusmoottorin kierrosluku on 3000 rpm/min eli 3000/1. Kahdella napaparilla kierrosluku on puolet tuosta, neljällä taas neljäsosa.
Taajuusmuuntimilla saadaan sitten muita kuin noita kerrannaisia.
Ja mitähän seuraavaksi rajoitetaan...?
Ehkä palstan aktivointia
"Eipä taida tällä palstalla pyöriä ensimmäistääkään sähkömoottorin suunnittelijaa"
Täällä tarvitsee pyöriä vain palstan / aloitusten aktiivisena pitäjiä !