"Osakeyhtiölain mukaan oikeus osinkoon on osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksessa määrättynä osingon täsmäytyspäivänä on merkitty osakkeenomistajaksi yhtiön osakasluetteloon.
Osingon saa osakkeenomistaja, joka ostaa tai omistaa osakkeen viimeistään yhtiökokouspäivänä. Tällöin ostaja on täsmäytyspäivänä kaupan selvitessä (T 2, kauppapäivä plus kaksi selvityspäivää) merkitty osakkeenomistajaksi."
Mielestäni 2. kappaleen 1. lause on ristiriidassa 1. kappaleen kanssa. Jos kerran täsmäytyspäivän voi määrätä miksi haluaa niin mitä merkitystä tuolla omistuksella
on yhtiökokouspäivänä? Vaikka se pääsääntöisesti meneekin linjassa yhtiökokouksen kanssa niin se mikään sääntö ole?
Osingon saa osakkeenomistaja, joka ostaa tai omistaa osakkeen viimeistään yhtiökokouspäivänä. Tällöin ostaja on täsmäytyspäivänä kaupan selvitessä (T 2, kauppapäivä plus kaksi selvityspäivää) merkitty osakkeenomistajaksi."
Mielestäni 2. kappaleen 1. lause on ristiriidassa 1. kappaleen kanssa. Jos kerran täsmäytyspäivän voi määrätä miksi haluaa niin mitä merkitystä tuolla omistuksella
on yhtiökokouspäivänä? Vaikka se pääsääntöisesti meneekin linjassa yhtiökokouksen kanssa niin se mikään sääntö ole?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei ole sääntö, mutta yleisenä tapana on määritellä täsmäytyspäivä niin, että osinko irtoaa kaupankäynnistä yhtiökokouksen jälkeisenä yönä. Viivyttämiseen ei yleensä ole mitään syytä ja vakiomenettely on hyvin selkeä. Kun päätös osingosta on tehty, seuraavana päivänä pörssikauppaa tehdään ilman osinkoa ja sillä selvä.