Millaisia perinteitä muistatte olleen aikoinaan?
Meidän seutuvilla oli juhannuskoivut ovenpielessä, vähintäin kaksi.
Saunassa käytiin ja siellä piti olla uusi vasta.
Myös eräänlaista "lehtimaja" kulttuuria oli.
Kokon polttaminen jota katsomassa oli koko kylä (klo 22.00 jälkeen).
Siinnä muutama, mitä muut muistaa?
Meidän seutuvilla oli juhannuskoivut ovenpielessä, vähintäin kaksi.
Saunassa käytiin ja siellä piti olla uusi vasta.
Myös eräänlaista "lehtimaja" kulttuuria oli.
Kokon polttaminen jota katsomassa oli koko kylä (klo 22.00 jälkeen).
Siinnä muutama, mitä muut muistaa?
Vastaukset 86
Vanhimmat
Meillä on aina paistettu lihaa nuotiolla aivan avotulella.
Mökkimme ulkorappusten molemmin puolin oli laitettu juhannusaattona muutaman metrin korkuiset koivut. Naisväki oli jo edellisenä päivänä ripsunut tuvan ja pessyt lattiat sekä koristellut sisätiloja luonnonkukilla.
Ensimmäiset uudet vastat kuuluivat juhannussaunaan, joka oli lämmitetty hyvissä ajoin illalla. Saunan jälkeen syötiin tukeva ateria, johon kuului usein jo uusia perunoita ja kalaa.
Ruuan jälkeen useimmat lähtivät parin kilometrin päässä olevan lammen rantaan katsomaan kylän yhteisen kokon sytyttämistä puolen yön aikoihin. Rannalla oli kattamaton lava, jossa nuoriso tanssahteli kylän haitaristin säestyksellä aamuyön tunneille saakka.
Muutamat talonisännät saattoivat jättää eväspullonsa lavan tulotien varteen, jossa he kävivät muka salaa jäähdyttelemässä itseään pienillä porukoilla. Pientä kärhämääkin joskus syntyi, mutta sovussa kuitenkin selvittiin taas juhannuksen jälkeiseen elämään.
Lähikylien nuoret tapailivat aaton riemuissa toisiaan ja saattoipa juhannuksena lempikin leiskahdella ja johtaa myöhempiinkin tapaamisiin ja jopa sitäkin pitemmälle.
Minun vanhemmat vain ryyppäsi ja me lapset piileskeltiin metsissä.
Tämä on ikävä kyllä monen kohdalla vallitseva totuus.
Juhannukseksi ostettiin limonadikorillinen erivärisiä virvoitusjuomia, joissa oli repäistävä alumiinikorkki. Limonadi oli lapsille kesän kohokohta, koska hyvin harvoin perheillä oli varaa ostaa virvoitusjuomia. Perheissä oli paljon lapsia ja rahat riittivät vain tärkeimpiin ostoksiin. Äidillänikin oli kymmenen sisarusta.
Limonadin valmistusta harrastivat pienet tehtaat eri puolilla Suomea. Lieksassakin oli pari virvoitusjuomatehdasta, joista merkittävin oli Pielisjärven Yleisen Osuusliikkeen tehdas hedelmä- ja marjalimonadeineen. Liike valmisti myös viinejä kuten monet muutkin limonaditehtaat.
http://raimoleskinen.1g.fi/kuvat/OLUT - BEER/OLUT- JA LIMUETIKETTEJÄ/Vanhat limutehtaat/
Linkki uudelleen:
http://raimoleskinen.1g.fi/kuvat/OLUT - BEER/OLUT- JA LIMUETIKETTEJÄ/Vanhat limutehtaat/
Ehkä sen saa kuitenkin tavalla tai toisella avatuksi.
Aukeaa vaivatta, kun maalaa koko tekstin ja siirtyy osoitteeseen.
Meillä päin oli joitain vanhoja lauluja joita aina laulettiin kokolla kaikki yhdessä.
Muistatko mitä laulettiin?
Meilläpäin oli jotain ikivanhoja tanhulauluja.
Tiedän myös monilla kokoilla olleen erilaisia seuraleikkejä, ja miesten voimakilpailuja.
He nostelivat kiviä, tai tukkeja.
Olihan sellainenkin hauska seuraleikki,että kaksi henkilöä meni samaan piiloon ja kukaan ei etsinyt. Tätä leikittiin varsinkin loppuillasta.
Muistoja lapsuuteni aikaisista Juhannuksista. Ne koivut tietenkin
ovenpieliin hommattiin. Savu
saunan lämmitys , oikein kitkerän kitkuiset löylyt siinä, liekkö ollut häkääkin. Silmät meni punaiseksi ja muutaman päivän koski päähän. Vastojakin oli, mutta lapsena en tykännyt ollenkaan vastalla kylpemisestä. Se tuntu pahalta ja kuumalta. Iltamassa lähesessä kotirannassa poltettiin kokko. Ja isäukko oli jossain sahti- ja pontikkapöhnässä. Sitte Juhannuspäivänä syötiin karjalanpaistia ja perunoita, jälkiruuaksi oli rusinasoppaa. Kahvin kanssa oli jotakin parempaa pullaa ja kuivakakkua..Sittenpä tämän "juhannusjuhlinnan" jälkeen alkoi päälle painaa heinänteko. Siinä sitä olikin urakkaa muutamaksi kuukaudeksi..
Missä maailmassa heinänteko kesti monta kuukautta
Kuulepas, ihan täällä Lieksassa ainakin lapsuudessani 60-70 luvulla. Ei ollut koneita, Vain niittämisen suoritti avulias naapuri traktoriniittokoneella. Mutta sitten nämä
heinät ajettiin karhoille hevospelissä ja seipäät istutettiin rautakankia apuna käyttäen. Näille seipäille lapettiin heinää heinähangoilla, väliin laitettiin puutapit joita tuli kolme kappaletta aina yhtä seivästä kohti. Meilläkin oli n. 10 hehtaaria heinän seivästämistä, joten kyllä siinä oli urakkaa pienelle heinäsakille. Välillä sateet viivästyttivät heinätystä..Ja kun koko sato oli seivästettynä,niin sitten alkoi näiden seipäällä kuivattujen heinien kasaaminen latoihin. Siis kuivuneet heinät lapettiin hangoilla hevoskärryyn (loppuaikona kylläkin traktorin kärryyn) ja ajettiin latoon. Latoon laitto oli myös melkoinen homma, polkija piti olla heinäkasojen päällä , että sai heinät mahtumaan. Kyllä tässä heinäntekourakassa meni helpostikkin jopa puolitoista kuukautta.
Keksitty juttu viikon kestää heinänteko valetta
Minäkin jouduin heinäpellolle jo alle kouluikäisenä.
Alkuun oli tehtävä laittaa alimmat tapit pystytettyyn seipääseen, ja laittaa 2 tappia juurelle.
Kun ei jaksanut vetää tappisäkkiä, niin itku tuli, mutta ei auttanut.
Sitten vain tappeja syliin ja juosten viemään.
Isompana jouduin kantamaan sapilailla heiniä paikoista, mihin ei hevosella päässyt.
Jokaista hommaa jouduin jossain vaiheessa tekemään.
Siinnä 13 - 14 vuotiaana vaativat jo miehen työpanosta, kun oli iso ja roteva.
Meillä ei syöty karjalanpaistia juhannuksena vaan jouluna.
Tavat vaihtelivat silloin kylittäin, ja jopa perheittäin.
Meidän perheellä oli saatava kalaa aina juhannukseksi se oli ehdoton.
Ompa ollut vanhanaikaista heinähommaa? Meillä oli jo -50 luvulla lasikuituiset heinäseipäät ja keraamiset tapit niihin seipäisiin! Heinähangon piikit oli titaanista ja varsi hiilikuitua! Tammikuussa yleensä aloitettiin heinähommat ja sitä kesti lokakuulle asti,,siis useamman kuukauden! Piikaa aina polettiin heinäkasassa vuorotellen, se oli rankkaa ainakin piialle!
Vai oot sinäkin taas kehissä.
Herra "EiOllutTukiaEi" ylpeänä esittää uutta lääkitystään, tai paremminkin sen vaikutusta!
Melkeinpä arvasin noin tapahtuvan kun eilen huomasin EiOllutTukiaEi:n lääkereseptin vaihdetun.
Huonosti näkyy vaikuttavan sekaisin on.
Jäi vielä sanomatta että nuorena sitä olin minäkin heinäpellolla, taisin olla jotain kolmen vanha kun on hämäriä muistikuvia! Eli nuorempana kuin tuo kuukausitolkulla heinää tehnyt tyyppi! Sillon se heinähomma oli muutamassa viikossa ohi, mutta ei ollut niin suuria aloja että olisi kuukausia mennyt! Toisilla kun on enempi ja toisilla ei!
Mutta te teitte varmaan pitkiä päiviä, jopa 27 tuntisia, ja eväänsyöjä oli mukana joka söi teidän eväät, kun ette itse kerinneet syömään!
On teillä ollut rankkaa!
Jäi vielä sanomatta että nuorena sitä olin minäkin heinäpellolla, taisin olla jotain kolmen vanha kun on hämäriä muistikuvia! Eli nuorempana kuin tuo kuukausitolkulla heinää tehnyt tyyppi! Sillon se heinähomma oli muutamassa viikossa ohi, mutta ei ollut niin suuria aloja että olisi kuukausia mennyt! Toisilla kun on enempi ja toisilla ei!
Mutta te teitte varmaan pitkiä päiviä, jopa 27 tuntisia, ja eväänsyöjä oli mukana joka söi teidän eväät, kun ette itse kerinneet syömään!
On teillä ollut rankkaa!
Miksi sama viesti kahteen kertaan?
Ne aina joskus lähtee kahteen kertaan, syytä en tiedä, mutta on näitä esiintynyt muillakin ja muillakin foorumeilla!
Joten älä menetä yöuniasi ja ruokahalujasi!
En menetä, ajattelin vain, että oliko jotain merkitystä.
On minullakin käynyt samalla tavalla muutaman kerran.
mitäsitten sönkkäät pijä turpasi kiinni tule kehään niin koulutan vähän sinu nyrkillä
"..ja eväänsyöjä oli mukana.."
Näyttää EiOllutTukiaEi -paralta joku syöneen kaikki erilaiset eväät jo syntymän jälkeen, ellei jo sitä ennenkin.
Suklaajuna citymarketin takapihalla
Kamuttajaan palatakseen muista vuoden kamuttajan syntymän jälkeen. Piti siirtyä naapurikylään yli kannokoiden ja kivien ja kantovasussa oli kohtuuttoman pitkät hihnat joten tämä kamuttaja,,, lapseni poloinen sai osumia päänuppiinsa. Kuten huomaatte ei lääketiede ole onnistunut, ei lähellekkään.
Kamuttaja pololle jäi ja pysyy pysyvä harhainen olotila. Joskus hän on maailman paras laulaja, joskus kuntavaikuttaja, ja sitten lopulta ihme sekoilija.
On tullu mummoosa tuossa sekoilussa. Mummo laulaa kun varis ja muutenkin pöpi.
Mut se mikä poikkee, niin mummo eikä edes äitee ei kehu ihteesä tällä palstalle. Kuten sinä.
Etkö ole vielä oppinut täällä kirjoittaa muutkin kuin kamuttaja.
Minä olen hänen Fata morgana.
https://www.youtube.com/watch?v=vIlVSZmnOgI
Apumoottori on peris rasse.
Väärin. Hän on oman huoneensa eteinen;) Valitettavasti siivoamaton eteinen.
Joku mainitsi ylempänä lehtimajoista. Millainen se oli.
Se oli kamuttaja toivottavasti huomaa kysymyksen ja kertoo.
Peristen perinteisiin kuuluu vellin hotkiminen padasta ja uuninpankolla lapaseen hakkaaminen.
Missä päin ennen poltettiin kokkoja ja missä oli suurin?
Nykysen vesilaitoksen rannassa oli iso kokko ja sieltä katottiin Saaavaniemen puolelle jossa polttivat aina vanhan veneen.
Kysyttiin niistä lehtimajoista.
Monien talojen pihoilla oli ysein syreenistä istutettu alue, jossa oli muutama neliö keskellä tilaa, missä oli pöytää, tuolia, tai keinuja.
Toiset rakensivat, jos löytyi pieniä koivuja samantapaisen väliaikaisesti.
Niissä istuskeltiin lähinnä tuohon aikaan, syreeni "pihatoissa" muulloinkin kesällä.
Tämä ei ollut joka mökin tapa, vaan lähinnä talollisten.
Löysin vanhaa historiaa ja niissä puhuttiin satoja vuosia vanhasta lehtimajajuhlasta Karjalassa.
Voisitko aloittaa niistä oman ketjun kinnostaa
Onhan osassa Karjalaa uhrattu pässi Pääsiäisen aikaan.
Kyllä uhrattiin Laatokan-Karjalassa ja joissain Laatokan saarissa.
Naapurissa nuijjittiin lihaa juhannuksena. Siinä oli lihaa liikkeellä kun kaksi toistasataakiloista ja 160 cm palleroa jytkytti toinen toistaan.
Ja sinä onneton vain vetelit kateuksissasi tumpuun!
Tässäkin on aika mielenkiintoista tietoa perinteistä ja vanhoista ajoista.
Noista lehtimajoista minulla ei ole kovin paljon tietoa, mutta jos jollain on, niin voi alkaa ketjun.
Tiedätkö miksi kokkoa poltetaan mihin se liittyy?
Sitä en tiedä, mutta olen löytänyt historiasta jotain arvioita.
En laita niitä tähän, sillä ne eivät ole ehkä oikein, mutta voi olla.
Luen näitä kirjoituksiasi äidille, myös muiden "tietäjien", ja tästä hän innostui kovin.
Kuinka vanha äitisi on.
Korjaan, piti olla ? lopussa eikä piste.
Ei tämä oli oikeinkirjoituskoe joten antaa mennä, asia tuli selväksi.
Täytti viikko sitten 87 ja järki toimii asuu luonani.
Mikä etunimi ja mikä omaa sukua?
Minä en kysele koskaan henkilö- tai yhteystietoja.
Mitenkä tyhmänä sinä ihmisiä pidät, kun yrität esiintyä arvostettuna kirjoittajana, ja kyselet tuollaisia.
En yleensä hermostu täällä, mutta nyt suorastaan raivostuttaa tuollainen.
Olipa taas törkeä yritys udella henkilöön liittyviä tietoja nimimerkkivarkaalta. Eikö yhtään hävetä ajattelematon pissipääkäytös!
Wanha vastasi aivan oikein. Muistakaa olla varauksetta varovaisia, jos ei ole aito sininen nimimerkki.
Juhannuskokon merkitystä en tiedä minäkään, mutta erittäin yleistä oli ja on ilmeisesti edelleen polttaa pääsiäiskokkoa Pohjanmaalla. Miltei joka talon pihassa oli kokko ja kylän keskustoissa isot yhteiset kokot joiden äärelle sitten kokoonnuttiin kuulumisia vaihtelemaan, nuorilla taisi olla hieman riiauskin mielessä;) Kokon merkitys oli ja on karkottaa noitia pahoja henkiä ja trulleja taloista ja seutukunnalta.
Liittyisikö juhannuskokonkin polttaminen samaan ajatukseen?
Ruotsissakin polttavat pääsiäiskokkkoja.
Jotkut historioitsijat ovat esittäneet teoriaa, että juhannuskokko juontaisi alkunsa joistain uhrimenoista hyvin kaukaisilta ajoilta, koska joillain sukukansoilla *Siperiassa on sama tapa.
En tiedä onko oikea teoria, mutta tähän jotkut tutkimukset viittaavat, ja ikivanhat siihen liittyvät tavat, sekä taiat.
Ruotsista tuotu tapa ei mitään ihmeellistä ole
Hissan Opee. Uskottavampi olisit sineen sinisellä.
Upea on oivallus kaikki. Jos on ymmärryksen tahto ja tohti.
Ei ole Ruotsista tuotu tapa, vaan todella ikivanha suomalaisten mukana tullut.
Täytyy myöntää, että päihtyneessä tilassani en terävin ole. Juhannus perinteet ovat niin monitaiteellisesti ovelan käsitteeni lentäviä ajatuksiani. Monimuotoisuus kuitenkin kiinnostaa, rehellisesti.
En kaavani mukaan kavahda palautetta. Kestän sen kyllä. Kaikkein eniten pidän asian kiinni olevissa pidäkkeissä, jotka ovat sisäistetyn asian ja olevan huumorin esiintuomia keskustelukultaisia näkemyskeskustelun aiheita kaikille.
Hyvän tunteen ja aistikkaan voi tuntea,jos tahtoo.
Hyvä kamuttaja. Oletko koskaan ajatellut täsmällisesti? Aikaa.
Alkaako se kesän suuresta juhlasta, vai talven toisesta suuresta. Juhlasta, ajatuksistamme. En kiellä mitään.
Härnääminen on oiva olemukseni.
Hyväntahtoinen toivottavasti.
Tohtimattomuus se vastakin tulevassa olisi hävettävää. Tohdin kaikkea hyvää, toivoa Teille kaikille.
Vaikeaa ei ole tuska, vaikeaa on oivallisen hyvyyden ymmärrys.
pillerit ja viina ei sovi yhteen lopeta toinen niin aivot kiittää
Olen ajatellut useinkin aikaa.
Minun ajanlaskuni alkaa aina keväällä, ja päättyy syksyyn.
Talvi on kausi joka on pakko kestää, noiden elämästä nauttimisen aikojen välillä.
Olen kesäihminen ja viihdyn parhaiten trooppisessa ilmastossa.
Olen joskus oleskellut sellaisessa vähän kauemmin kuin mitä lomailijat tekee.
Olen ollut työssä ja opiskellut tropiikissa.
Sinusta ei ota selvää Erkkikään mikä sinä olet ammatiltasi ja miehiään.
Oletkos kysynyt Erkiltä jos vaikka ottais selvää?
Erkki tietää tosi paljon.
Minulla on monta ammattia, eikä se ole tärkeä, mikä minun ammattini tai työni on.
Skaala ulottuu rengistä yrittäjään.
Eikö kannata lopettaa yritykset?
ei lopeteta ennenkui selvii nyt ollaan hilkulla olet antanu huomaamata vinkkei
Juhannus on kerran vuodessa, mutta joulu on joka vuosi!
Tällaista lisää niin alkaa kiinnostaa.
Niin alkaakin!
Kamuttaja on vanha höperö ukko joka keksii satuja.
Kukaan ei ole liittänyt tähän millaisia taikoja heillä on tehty juhannuksena.
Tietääkseni moni niistä juontaa hyvin kauas menneisyyteen.
Useimmat taiat taisivat olla naisten suorittamia lemmentaikoja esimerkiksi niittykukilla. Miehet karkoittivat pahoja henkiä juhannuskokoilla.
Se niillä taisi olla tarkoitus, samaa mieltä olen.
Juhannushan on kirkollisessa mielessä Johannes Kastajan muistojuhla.
minä niin vihaan ja inhoon kommuuttajaa se onsaastaa
Oliko mamuja juhannusjuhlilla miten he vietti.