Laaja geenitutkimus todistaa suomalaiset omalaatuisiksi: Eurooppalaiset pitäisi jakaa itäsuomalaisiksi ja muut ei-itäsuomalaisiksi.
Etenkin muusta maailmasta eristyksessä eläneiden itäsuomalaisten geeniperimä on ainutlaatuinen. Se johtuu muun muassa Pähkinäsaaren rauhan rajasta.
TIEDE 19.8.2016 15:53
Teemu Luukka
HELSINGIN SANOMAT
PAUL WILLIAMS
Joel Lehtosen Putkinotko-romaanin päähenkilö on omalaatuinen itäsuomalainen Juutas Käkriäinen, joka uskoo korpikansan ikivanhoihin uskomuksiin. Reima Kekäläinen ohjasi romaanista draamasarjan, jossa Vesa-Matti Loiri (vas.) esitti Juutas Käkriäistä ja Eija Vilpas hänen vaimoaan Rosina Käkriäistä.
Joel Lehtosen Putkinotko-romaanin päähenkilö on omalaatuinen itäsuomalainen Juutas Käkriäinen, joka uskoo korpikansan ikivanhoihin uskomuksiin. Reima Kekäläinen ohjasi romaanista draamasarjan, jossa Vesa-Matti Loiri (vas.) esitti Juutas Käkriäistä ja Eija Vilpas hänen vaimoaan Rosina Käkriäistä.
LAAJASSA IHMISTEN geeniperimään perustuvassa tutkimuksessa on tultu siihen tulokseen, että eurooppalaiset pitäisi jakaa itäsuomalaisiin ja ei-itäsuomalaisiin. Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana muun muassa Itä-Suomen yliopiston keräämää tutkimusaineistoa.
Myös aikaisemmissa tutkimuksissa suomalaista geeniperimää on pidetty erikoisena, mutta nyt julkaistu tutkimus paljastaa, että suomalaisten perimä on ainutlaatuinen.
Tutkimuksen julkaisi tiedemaailman viikkojulkaisu Nature.
Tutkimuksessa selvitettiin 60 706:n ihmisen perimää. Joukossa oli väestöjä Euroopasta, Afrikasta Etelä- ja Itä-Aasiasta sekä Amerikan mantereelta.
Suomalaisten eriskummallisuus ei ollut tutkimuksen aihe, vaan se pulpahti tutkimuksessa vahvasti esille. Suomalaiset olivat tietokonemallinnoksissa aivan omassa nurkassaan.
SUOMALAISIA EI TUTKIMUKSEN perusteella voida pitää eurooppalaisina eikä aasialaisina, sanoo professori Markku Laakso Uudessa Suomessa.
Syy suomalaisten geeniperimän erilaisuuteen johtuu siitä, että Suomi on ollut pitkään varsin eristäytynyt muusta maailmasta.
Laakso sanoo Uudessa Suomessa, että muita maailman eristäytyneitä väestöjä ovat muun muassa grönlantilaiset, islantilaiset sekä sardinialaiset.
Suomessa erityinen eristäytynyt ryhmänsä ovat itäsuomalaiset. Tämä johtuu Laakson mukaan paljolti 1300-luvun Pähkinäsaaren rauhan rajasta. Raja kulkee Viipurista Pohjanlahdelle.
Se jätti pieniä porukoita pariutumaan keskenään muun muassa järvien rajaamiin sumppuihin
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON tutkimustiedotteen mukaan geeniperimän selvittäminen on tärkeää, jotta väestön geneettinen historia ja biologia tulevat selviksi. Geeniperimä muun muassa helpottaa harvinaisten sairauksien diagnostiikassa.
”Tutkimus osoitti, että suomalaiset ovat perimältään niin erilaisia muista eurooppalaisista, että heidät pitää luokitella omaksi väestökseen. Suomalaisilla esiintyy muihin eurooppalaisiin tai aasialaisiin väestöihin verrattuna enemmän geenimuutoksia, joiden esiintyvyys väestössä on 1–5 prosenttia”, sanotaan Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
YLIOPISTO OTTAA ESIMERKIKSI AKT2-geenin geenimuutoksen, jota esiintyy yhdellä prosentilla suomalaisista, mutta ei missään muualla maailmassa. Geeni vaikuttaa insuliiniherkkyyteen.
”Suomalaisten erilainen geenitausta antaa mahdollisuuden ainutlaatuisiin geenien toiminnan tutkimuksiin erityisesti Itä-Suomessa, missä koko väestön oletetaan periytyvän ainoastaan 1 500 perheestä.
Etenkin muusta maailmasta eristyksessä eläneiden itäsuomalaisten geeniperimä on ainutlaatuinen. Se johtuu muun muassa Pähkinäsaaren rauhan rajasta.
TIEDE 19.8.2016 15:53
Teemu Luukka
HELSINGIN SANOMAT
PAUL WILLIAMS
Joel Lehtosen Putkinotko-romaanin päähenkilö on omalaatuinen itäsuomalainen Juutas Käkriäinen, joka uskoo korpikansan ikivanhoihin uskomuksiin. Reima Kekäläinen ohjasi romaanista draamasarjan, jossa Vesa-Matti Loiri (vas.) esitti Juutas Käkriäistä ja Eija Vilpas hänen vaimoaan Rosina Käkriäistä.
Joel Lehtosen Putkinotko-romaanin päähenkilö on omalaatuinen itäsuomalainen Juutas Käkriäinen, joka uskoo korpikansan ikivanhoihin uskomuksiin. Reima Kekäläinen ohjasi romaanista draamasarjan, jossa Vesa-Matti Loiri (vas.) esitti Juutas Käkriäistä ja Eija Vilpas hänen vaimoaan Rosina Käkriäistä.
LAAJASSA IHMISTEN geeniperimään perustuvassa tutkimuksessa on tultu siihen tulokseen, että eurooppalaiset pitäisi jakaa itäsuomalaisiin ja ei-itäsuomalaisiin. Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana muun muassa Itä-Suomen yliopiston keräämää tutkimusaineistoa.
Myös aikaisemmissa tutkimuksissa suomalaista geeniperimää on pidetty erikoisena, mutta nyt julkaistu tutkimus paljastaa, että suomalaisten perimä on ainutlaatuinen.
Tutkimuksen julkaisi tiedemaailman viikkojulkaisu Nature.
Tutkimuksessa selvitettiin 60 706:n ihmisen perimää. Joukossa oli väestöjä Euroopasta, Afrikasta Etelä- ja Itä-Aasiasta sekä Amerikan mantereelta.
Suomalaisten eriskummallisuus ei ollut tutkimuksen aihe, vaan se pulpahti tutkimuksessa vahvasti esille. Suomalaiset olivat tietokonemallinnoksissa aivan omassa nurkassaan.
SUOMALAISIA EI TUTKIMUKSEN perusteella voida pitää eurooppalaisina eikä aasialaisina, sanoo professori Markku Laakso Uudessa Suomessa.
Syy suomalaisten geeniperimän erilaisuuteen johtuu siitä, että Suomi on ollut pitkään varsin eristäytynyt muusta maailmasta.
Laakso sanoo Uudessa Suomessa, että muita maailman eristäytyneitä väestöjä ovat muun muassa grönlantilaiset, islantilaiset sekä sardinialaiset.
Suomessa erityinen eristäytynyt ryhmänsä ovat itäsuomalaiset. Tämä johtuu Laakson mukaan paljolti 1300-luvun Pähkinäsaaren rauhan rajasta. Raja kulkee Viipurista Pohjanlahdelle.
Se jätti pieniä porukoita pariutumaan keskenään muun muassa järvien rajaamiin sumppuihin
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON tutkimustiedotteen mukaan geeniperimän selvittäminen on tärkeää, jotta väestön geneettinen historia ja biologia tulevat selviksi. Geeniperimä muun muassa helpottaa harvinaisten sairauksien diagnostiikassa.
”Tutkimus osoitti, että suomalaiset ovat perimältään niin erilaisia muista eurooppalaisista, että heidät pitää luokitella omaksi väestökseen. Suomalaisilla esiintyy muihin eurooppalaisiin tai aasialaisiin väestöihin verrattuna enemmän geenimuutoksia, joiden esiintyvyys väestössä on 1–5 prosenttia”, sanotaan Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa.
YLIOPISTO OTTAA ESIMERKIKSI AKT2-geenin geenimuutoksen, jota esiintyy yhdellä prosentilla suomalaisista, mutta ei missään muualla maailmassa. Geeni vaikuttaa insuliiniherkkyyteen.
”Suomalaisten erilainen geenitausta antaa mahdollisuuden ainutlaatuisiin geenien toiminnan tutkimuksiin erityisesti Itä-Suomessa, missä koko väestön oletetaan periytyvän ainoastaan 1 500 perheestä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
”Suomi ei ole isolaatti kokonaisuudessaan, Suomi on isolaatti Itä-Suomen kohdalta”
Itä-Suomi on ”isolaatti”.
(Isolaatti = eristetty alue)
Pähkinäsaaren rauha tehtiin v. 1323 Ruotsin armeijan
Suomeen tekemien hyökkäysten, kolmen uskonsodan eli "ristiretken" jälkeen.
Ne olivat kestäneet n. 200 vuotta.
Se raja alkoi Rajajoelta, kulki halki Karjalan kannaksen, läpi Saimaan vesien jatkuen Pohjanlahteen noin Kokkolan kohdalta.