Jäniksistä on selvä noin 30 lajia, miksi ei ihmisistä ole samankaltaista jaottelua.
ihmiset (suku)
peltojänis
31485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Ihmisalapopulaatiot ovat olleet eristyksissä toisistaan niin lyhyen ajan, ja niihin on risteymän kautta tullut niin vähän geenejä aikaisemmilta ihmislajeilta, että lopputuloksena on ihmisen koko populaatiossa pieni geenien eroavaisuus. Se ei saavuta edes rotujen astetta.
Suuremmin eroavat ihmislajit ovat kuolleet sukupuuttoon ja vain vähän jättäneet geenejä nykyihmiseen.
Monet samankaltaiset eläinpopulaatiot taas ovat olleet niin kauan eristyksissä toisistaan ja niiden välillä on ollut niin pieni tai olematon geenivirta, että ne ovat kehittyneet eri lajeiksi ja geneettinen ero on kerinnyt suureksi.
onko evoluutiossa mitään muuta kuin geenejä?
Perinnöllisyys välittyy vain ja ainoastaan DNA:n kautta. Munasolussa on tavallisen solun koko solulima, mutta yksinkertainen kromosomisto tavallisen solun kaksinkertaisen kromosomiston sijaan. Solulimassa on vähäinen määrä DNA:ta, joka ei ole sitoutunut kromosomeihin. Se periytyy äidin kautta lapsen solulimaan kokonaisuudessaan.
Siittiösolussa on vain yksinkertainen kromosomisto. Se periytyy lapselle ilman, että soluliman DNA olisi mukana. Isän soluliman DNA ei siis periydy.
Perinnöllisiä voivat olla myös DNA:n hankitut epigeeniset ominaisuudet, mutta nekin periytyvät vain geenien mukana.
Millään muulla tavalla perinnöllisyys ei välity, eikä evoluutio toimi. Perinnölliset ominaisuudet ovat aina sitoutuneita geeneihin ja muuhun DNA:han.
Kysymyksesi on mieltä vailla.
Koska kaikki ihmiset ovat pohjimmaltaan samoja jolloin ei koskaan tule olemaan mitään selviä eroavaisuuksia ihmisten välillä biologisesti..vain se miten itse määrittelemme toisiamme kuten joku on suomalainen ja toinen ruotsalainen.
Kyllä meillä ihmisillä on selkeitä biologisia eroja, vaikka ne eivät ole geneettisesti niin suuria kuin joillakin toisilla lajeilla. Jos näitä eroja ei näe ihan arkipäivänäkin, täytyy olla sekä kuuro että sokea.
Määritelmät "jänikset" ja "ihmiset" eivät ole vertailukelpoisia, koska ne ovat eri tasolla. Jänikset on heimo, mutta ihminen on yksi laji. Ihmisen kohdalla jäniksiä vastaava olisi isot ihmisapinat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jänikset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Isot_ihmisapinat
Kovin on pienet erot jänisten välillä, verrattuna eri ihmisiin:
intiaani, intialainen, välimerenasukki, pohjoismaalainen, ristiverinen, neekeri ja
aboriginal.
Unohdit aasialaiset.
Ihmisten ulkonäössä on paljon vaihtelua. Ulkonäön vaihtelevuudessa on eroja eri lajien välillä. Eikä se ole läheskään tärkein peruste lajimäärtyksissä. Joidenkin lajien eläimet näyttävät identtisiltä. Sitten taas esimerkiksi koirien ulkonäössä on jopa suurempia eroja kuin eri koiraeläinten välillä. Saman lajin sukupuolien välillä ulkonäköjen erot voivat olla suuremmat kuin .
Ulkonäkö on myös katsojan silmässä. On paljon tottumuksesta kiinni, mikä koetaan erilaiseksi tai missä ei eroja huomata. Kaikki kiinalaiset voivat jonkun meikäläisen mielestä näyttää samanlaisilta koska kaikilla on samat tuntomerkit – pikimusta tukka ja vinot silmät. Sikäläiset puolestaan keskittyvät naapuria tunnistaessaan ihan muihin piirteisiin. Kasvojen tunnistaminen (tai jokin muu keino yksilöidä lajitoveri) on sosiaaliselle eläimelle tärkeää. Ihminen pystyy helposti tunnistamaan kasvoja. On myös ihmisiä, joilla ei ole tätä kykyä. Vaikka heidän näkökyvssään ei olisi mitään vikaa, heillä on vaikeuksia erottaa ihmisiä pelkästään ulkonäöltä.
Intialaiset on aasialaisia. Englannissa aasialaisennäköisellä tarkoitetaan yleensä pakistanilaista tai intialaista.
"Kaikki kiinalaiset voivat jonkun meikäläisen mielestä näyttää samanlaisilta..."
Näin joskus kiinalaisen "pilakuvan" eurooppalaisesta kauppavaltuuskunnasta. Lentokoneesta astui muutama vaalea, kapeakasvoinen, pitkähkö, hoikka toistensa klooni.
Näemme helposti erillaisuuden, joka peittää yhtäläisyyden. Liekö se myös osasyy rasismiin? Kuten joku sanoi, nahan alta kaikki ihmiset ovat samanlaisia.
Juo litra maitoa ja tarjoa myös muillekin "saman suoliston omaaville" maan asukkaille.
Tuo laktoosin pilkkomisen mahdollistava geenimutaatio on vain noin neljäsosalla maailman väestöstä, vaikka sama suolisto heilläkin on. Tätä voisi verrata vaikka perinnöllisiin sairauksiin. Toisilla on, toisilla ei. Samaa lajia tässä silti ollaan.
Kovin on suuret erot koirarotujen välillä. Jos ei genetiikasta tiedä oikein mitään, niin kannattaisi olla vain hiljaa.
Kanit eivät pysty erottamaan kasvoja ja siksi panevat ketä vain joka sattuu hollille.
Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi. Eläimet luotiin lajiutumaan erilaisiksi. Se on ilmiselvää eikä kannata selitellä että ihminen on eläin kun se ei sitä ole.
No kerrohan, mikä ihminen on biologisesti, jos ei eläin? Kun tutkii ihmisen tai jonkin muun eläimen yskittäistä solua, ero on vain genomissa ja sekin ero on monessa tapauksessa varsin pieni.
Ainakin osaan erottaa kallion ja kivitalon roisistaan. Taitava rakentaja saa kivestä tehtyä talon. Sitä voi sitten katsoa kuin halpaa makkaraa ja sanoa että pyh, sehän on vaan kiveä. Revi se palasiksi niin näet että siitä tulee vaan kiven palasia
Ja tuoko selitti sen, miksi ihminen ei muka olisi eläin?
Ihminen kuuluu kiistatta eläinkuntaan. Jo Linnè määritteli ihmisen Hominidae heimoon eli isoihin ihmisapinoihin.
Jokainen pitäköön mielipiteensä kaikin mokomin. Ja herra Linne on jo ylittänyt sen rajan josta ei tulla enää puheitaan perumaan. Kova argumentti kyllä olisi jos pystyisit osoittamaan jonkun apinalajin joka kävelee kahdella jalalla ja puhuu mutta on esim yhtä karvainen kuin apina. Toisin sanoen eroa olisi ihmiseen verrattuna sen verran kuin gorillalla ja simpanssilla keskenään. Ei tarvitsisi tyytyä vain kolmesataa vuotta sitten eläneen miehen mietteisiin
Pieni lapsikin ymmärtää jos sille näyttää tuhat kohdetta onko kyseessä ihminen tai eläin
Ihminen ja eläin ovat meidän itse keksimiä määritelmiä. Tosiasiassa olemme kaikki vain eliöitä. Ihminen nyt sattuu olemaan hieman kehittyneempi kuin muut eläimet, mistä johtuu se, että esimerkiksi sinä ylimielisesti pidät ihmisten itse kirjoittamia taruja jotenkin absoluuttisina totuuksina. Tekisi mieleni itkeä tuolle tietämättömyydelle, mutta eipä siitäkään hyötyä olisi.
Toki jo pieni lapsi tunnistaa oman lajinsa, ihmisen. Vaikka puheessa "eläimillä" viitataan muihin eläimiin kuin ihmisiin, ei se silti muuta muuksi sitä tosiasiaa, että mekin olemme eläimiä. Ihmisten kieli vain on ihmiskeskeistä. Eläimiä on monenlaisia. Jos vertaat erilaisia eläimiä, ihminen on selvästi selkärankainen, ei esimerkiksi hämähäkki. Ihminen on myös nisäkäs, ei lintu tai matelija. Nisäkkäistä kädelliset muistuttavat meitä eniten. Mikä kumma päähänpinttymä saa sinut pitämään ihmistä jollain tavalla eläinkunnasta erillisenä?
"Kova argumentti kyllä olisi jos pystyisit osoittamaan jonkun apinalajin joka kävelee kahdella jalalla ja puhuu mutta on esim yhtä karvainen kuin apina."
Australopithecusia tiedetään eläneen ainakin kahdeksan eri lajia. Kaikki karvaisia ja kaikki liikkuivat kahdella jalalla.
" Ei tarvitsisi tyytyä vain kolmesataa vuotta sitten eläneen miehen mietteisiin"
Ei tarvitsekaan. Taksonomia vahvistaa sukulaissuhteen vielä 2000 luvullakin ja entistä vahvemmin, kiitos kehittyneen molekyylibiologian.
Pieni simpanssin pentukin tajuaa, onko kyse simpanssin naamasta vai jonkun muun apinan. Asiaa tutkittaessa simpanssin aivoista on löydetty alue, joka aktivoituu vain toisen simpanssin naaman nähdessään.
Ihminen kuuluu biologian mukaan isoihin ihmisapinoihin. En näe väitteessä mitään sellaista, jonka pitäisi herättää vastustusta. Ihminen on apinalaji, jolla on poikkeuksellisen kehittyneet kognitiiviset kyvyt. Se erottaa meidän muista eläimistä, mutta älykyyskin lähinnä määrältään, ei niin että se olisi vain ihmiselle tyypillinen ominaisuus.
Tai siis tarkoitat että taiteilijan näkemyksen mukaan oli karvainen pystykävelijä ja varmaan puhuikin kuin ruuneperi. Evoluutiolla on ollut varmaan pakki päällä sen jälkeen. Nyt puhuttiin preesensissä eikä menneessä aikamuodossa
Australopithecus oli kiistatta pystykävelijä. On melko lapsellista alkaa väittämään anatomisia tosiasioita vastaan.
Australopithecus suku on hävinnyt tai lajiutunut edelleen. Ei useita muitakaan entisiä lajeja ole enää nykypäivänä. Nisäkäslajien keskimääräinen olemassaoloaika on vain n. 4 miljoonaa vuotta.
"Kova argumentti kyllä olisi jos pystyisit osoittamaan jonkun apinalajin joka kävelee kahdella jalalla ja puhuu mutta on esim yhtä karvainen kuin apina."
Muiden isojen ihmisapinoiden tavoin bonobo kykenee omaksumaan viittomakielen. Se myös ymmärtää puhuttua kieltä, mutta ihmispuheen tuottaminen on vaikeaa. Bonobot myös toisinaan kävelevät pystyasennossa. Karvaisiakin ne ovat.
Esim. Lappalaisesta ja Stadilaisesta ei voi puhua samana päivänä ja samana lajina lainkaan, Suomenruotsalaisista puhumattakaan. Jos täältä Suomesta pitäisi valita joku päälaji se olisi tottakai Savolaiset, muut ovat jotenkin risteytyneet enpä kerro minkä kanssa.
Vanha työkaverini Mansesta kysyi minulta, miksi sikaa ja turkulaista ei pystynyt risteyttämään. Vastaus oli hänen mukaansa se, että sika ei suostunut.
Mää sanoi hänel siihe et kyl sää ny pitkä valhee suustas päästit. Jos sika ei olis suastunu, ni mist ihmeest ne tamperelaiset sit olis tullu?
Tuota typerää ja tietämätöntä mölinää kutsutaan myös rasismiksi. Sinunkin pitäisi ymmärtää, henkisistä haasteistasi huolimatta, kuinka paljon kasvatus ja ympäristö ihmiseen vaikuttaa. Lappalaisen ja stadilaisen välillä eroa ei ole koska suomalainen koulutus on pätevää, mutta mietippä jos olisit kasvanut elämäsi tynnyrissä, missä sinulle olisi opetettu vain kieli, ja tapa metsästää pienempiä nisäkkäitä.
Perinnöllinen "sairaus" on lajinkehitystä.