Miksihän Porvoon Liikenteen bussit liikennöivät Haikkoosta Porvooseen mutta päinvastaiseen suuntaan mennään Porvoosta Haikkoon?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Siksi kun Porvoo ei ole Porvo.
Miksi sitten mennään Porvoosta Kullooseen ja Kulloosta Porvooseen?
Aika lailla samanlaisia nimiä ovat kaikki kolme minusta, Porvoo, Haikkoo ja Kulloo.
Å-loppuiset nimet, "joki", kuten Kullo /Kullå ja Porvoo/Borgå, ovat usein suomentuneet pitkävokaaliloppuisina, mutta myös lyhytloppuisia on, kuten muoto Haikko.
Ruotsinkielisissäkin nimissä on saattanut ajan saatossa asu muuttua, mutta suomenkielisissa nimissä pitkäloppuisuus säilyä, Espå -> Esbo, suomeksi Espoo.
Mitään johdonmukaisuutta ei ole. Siksi ei voi vedota toiseen nimeen tai sen taivutukseen.
Kuka pässi haluaa jossain Haikkoossa edes asua? Bakon takana koko mesta!
Onhan siellä tuo Haikon kartano, sama kuin sanoisi Borgån tori.
Olin ymmärtäväni, että kyse on Haikko/Haikoo-nimen oikeasta muodosta.
On olemassa ruotsinkielenperäisiä nimiä, kuten Töölö/Töölöö, joiden paradigma on varsinkin vanhemmilla ihmisillä sekamuotoinen, mutta nuoremmilla suomeen vakiintunut. Vanhemmat helsinkiläiset sanoivat menevänsä Töölööseen, nuoremmat Töölöön. Ero johtuu siitä, että vanhemmat ymmärsivät nimen nominatiiviksi ruotsin mukaan pitkään vokaaliin päättyvän, nuoremmat suomen mukaiseen lyhytvokaalisen muodon.
Nuorempana ihmettelin, kuinka Pohjois-Espooseen menevän bussin aikataulussa luki välietappina "Luukkaan", siis illatiivi. Tämähän ei tietenkään tarkoittanut mitään järkevää. Sanan tausta selvisi: Luks friluftsområde, Luukkaan ulkoilualue, evankelistan nimen mukaan. Alueella oli myös nimen suomennos Luukki, jota useimmat käyttivät. Aikataulussa olisi siis pitänyt lukea illatiivissa joko Luukkiin, Luukakseen tai Luukkaseen, muttei toki Luukkaan. Tai sitten nominatiivissa Luukki.
Luukkaseen, p.o. Luukkaaseen.
Muuten on sekin mahdollisuus, että "Luukkaan" ei alunperin pyrkinyt olemaan illatiivi vaan sanaliiton genetiivimuotoinen määräysosa, josta itse perusosa, "ulkoilualue" tai "kartano" oli vain tippunut pois.
Pohjois-Espoo oli edelleen ruotsinkielistä aluetta. Paikalliset asukkaat huonosti osasivat suomea, myös bussikuskit ja -yrittäjät.
Ja minä kun olen luullut, että Töölööseen on vain pilailumuoto.
Töölön nimi on alunperin ruotsinkielinen Tölö, äntyy töölöö, ja jakatuu osiin tööl ja ö. Ö tarkoittaa saarta.
Äitini, joka oli syntynyt sata vuotta sitten, sanoi tyttönä asuneensa Töölössä, mutta sanoi menevänsä Töölööseen.