uskonnollinen painostus

Kiintoisa artikkeli, kiitos linkistä. Tuossahan painotetaan, ettei kyse ole uskosta vaan hyväksikäytöstä uskon nimissä. Jotkut ihmisistä varmasti ovat olleet ilman vilppiä mukana, mutta sittemmin valinneet väärän puolen.

En ole löytänyt uutta seurakuntaa sittemmin kun kävin eräässä pienessä kirkossa. Luterilaset painottavat armoa (eivät kiinnostuneet laista tai karismaattisuudesta), helluntalaiset helposti hengellistä fiilistä. Hengellisessä fiiliksessä on huonoin puoli se että mennään tilaisuudesta toiseen hakemaan tunnetta sen sijaan että tutustuttaisiin toisiin ihmisiin. Luterilaisuudessa on otettu Pyhä Henki pois ja se on itse asiassa tärkeä osa. Helluntalaiset taas pyrkivät saamaan aikaan ihmeitä vaikka väkisin. Monet seurakunnat ovat rikkaita ja se surettaa minua, sillä seurakunnan pitäisi näkyä ulospäin positiivisessa mielessä.

Minusta tuntui yhdessä vaiheessa kuin minusta yritettäisiin tehdä hyväksikäytön uhria. Sitäkin on monenlaista. Tuntui kuin minun haluttaisiin lahjoittaa rahaa enemmän seurakunnalle. Lähinnä siksi, että seurakunnan johtaja otti sen puheeksi kanssani seurakuntaan liittymisen jälkeen.

Usko on mahtava asia. Sen varjolla tapahtuva hyväksikäyttö on kauheaa. Myös toisten suuntausten vihaaminen on asiatonta käytöstä seurakuntalaisilta. Hellarit ja luterilaiset eivät kunniota toisiaan, he pitävät toisia vääräuskoisina vaikkei niin ajatellekaan seurakuntana. Useimmat yksilöt ajattelevat. ja sehän seurakunta juuri on: ihmiset.

Nämä ihmiset tekevät kauheita, sillä he vaikuttavat erittäin tärkeään ja herkkään osa-alueeseen ihmisessä. Hänen keskukseensa: Mitä hän ajattelee Jumalasta ja lähimmäisistään.

Tämä on jo uutisoitu