En koskaan auo päätäni kenellekään, mutta en vain pysty olemaan hiljaa opettajan kommentoidessa töitäni. Hän löytää aina jotain kritisoitavaa, mutta pitäisihän minun osata ottaa rakentavaa kritiikkiä vastaan. Miksi en vaan osaa olla viisas ja hiljaa?
Miten voin olla niin eri ihminen sen tyypin läheisyydessä?
Kyseessä on aikuiskoulutus, muttei ihan aikuismaista käytöstä multa.
Toistan, ettei kukaan muu ihminen koko elämäni aikana ole saanut mua puhumaan/puolustautumaan näin kiivaasti. En tunnista itseäni...
Antakaa itsehillintävinkkejä :) Kiitos!
Miten voin olla niin eri ihminen sen tyypin läheisyydessä?
Kyseessä on aikuiskoulutus, muttei ihan aikuismaista käytöstä multa.
Toistan, ettei kukaan muu ihminen koko elämäni aikana ole saanut mua puhumaan/puolustautumaan näin kiivaasti. En tunnista itseäni...
Antakaa itsehillintävinkkejä :) Kiitos!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itsehillintä tuossa tilanteessa eivät ole synonyymejä. Puollusta omaasi.
Itse olin aikoinaan taidekoulussa, hienossa, ja baarissa koulutoverien asenne oli lähinnä"tuo ei ole taiteilija"....tunsin heti etten minäkään!
Mutta koulussa, joka vuosi oli muutama työ koko koulun kesken , iso auditorio ja opettaja rivi- suomen isoja nimiä aloillaan- kritisoi kaikkien ollessa hiljaa. Minä olin ensimmäinen joka sa noi vastaan.
Ihminen on. Hippi rasisti taiteilija inssi urheiija poliitikko työtäön eläkeläinen lääkäri opettaja mekaanikko hitsaaja joulupukki.
Ja apu on iisi: miksi? miksi hän tai miksi tilanne? olet aikunen! Maailma on täynnä p-rkä ihmisiä, osa pitää peacemerkkiä hihassa, osa hakaristia, osa ei mitään. Kaikki samaa populaa.
Miksi sun pitää edes reagoida?