Minusta persoonapronomin liittäminen kielen (tai murteen) "viralliseen" nimeen ei ollut kovin hyvä idea. Milloin se oikein lanseerattin julkiseen käyttöön, joskus 70- vai 80-luvulla?
Te puhutte keskenänne meänkieltä. Jos minä puhun vaikka Ylävaaran Annin kanssa (olen oikeasti tavannut hänet muutaman kerran), se on minun puoleltani "teänkieltä". Jos manitsen sen keskustelussa täkäläisten tuttavieni kanssa, se on omien sääntöjensä mukaan "heänkieltä".
Kuka tahansa kielitieteilijä määrittelee sen ilman muuta suomen kielen murteeksi. Sehän on enemmän itä- kuin länsimurretta, lähempää sukua Lappeenrannan kuin Turun murteelle. Eli Länsipohjan murrekaan ei ehkä ole ihan paras mahdollinen nimitys?
Itse ymmärrän siitä heti ainakin 95% ilman mitään käännöksiä ja selityksiä, vaikka vanhemmat olivat kotoisin lähempää Pietaria kuin Viipuria. Ne oudot sanatkin yleensä selviävät vanhalla alkeellisella kouluruotsilla, kun hetken miettii.
Elikkä "meänkieli* on enemmän poliittinen kuin kieltieteellinen määritelmä, elävä kieli kuitenkin.
Te puhutte keskenänne meänkieltä. Jos minä puhun vaikka Ylävaaran Annin kanssa (olen oikeasti tavannut hänet muutaman kerran), se on minun puoleltani "teänkieltä". Jos manitsen sen keskustelussa täkäläisten tuttavieni kanssa, se on omien sääntöjensä mukaan "heänkieltä".
Kuka tahansa kielitieteilijä määrittelee sen ilman muuta suomen kielen murteeksi. Sehän on enemmän itä- kuin länsimurretta, lähempää sukua Lappeenrannan kuin Turun murteelle. Eli Länsipohjan murrekaan ei ehkä ole ihan paras mahdollinen nimitys?
Itse ymmärrän siitä heti ainakin 95% ilman mitään käännöksiä ja selityksiä, vaikka vanhemmat olivat kotoisin lähempää Pietaria kuin Viipuria. Ne oudot sanatkin yleensä selviävät vanhalla alkeellisella kouluruotsilla, kun hetken miettii.
Elikkä "meänkieli* on enemmän poliittinen kuin kieltieteellinen määritelmä, elävä kieli kuitenkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pähkinänkuoressa: "meänkieli" on lingvistisesti suomea, poliittisesti oma kielensä.