Vanhempien rooli

aikuiselämään valmentavia vai lapsen miellyttämiseen pyrkiviä kavereita?
Tämä toinen vaihtoehto tulee mieleen kun näkee vanhempien asettavat jo alle kouluikäisen penskan sellaisen valinnan eteen johon lapsella ei ole järkeviä mahdollisuuksia.

Minusta materiaalilla miellyttäminen antaa lapsukaiselle harhaisen kuvan aikuisen todellisuudesta. Ei aina saa likimainkaan kaikkea mitä saattaisi haluta. Realismiin tottuminen ei liene pahasta?

Säälittävimpiä ovat vanhemmat, yleensä äidit, jotka vinkuvat vaikeuksissaan varhaismurroskäisen lapsukaisen esittäessä järkevyyden ja/tai mahdollisuuksien rajamailla olevia vaatimuksia. "Minkä niille mahtaa"? Peli on menetetty jo yli 10 vuotta aikaisemmin.
3542
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ei vanhemmuus tarkoita sitä, että pyrittäisiin miellyttämään lasta tai oltaisiin kavereita.

Varsinkin varhaislapsuudessa vanhempien tehtäviin kuuluvat lapsen kehityksen seuraaminen, hänen ominaisuuksiensa huomioiminen ja niiden tukeminen kasvuprosessin edetessä.

En täysin ymmärrä, mitä tarkoitat noilla alle kouluikäisille asetetuilla valinnoilla.

Itselleni tulee lähinnä mieleen harrastustoiminnat.

Vanhemmat voivat toivoa, että heidän lapsestaan tulee uusi Lasse Viren, Jari Litmanen tai Anita
Välkki.
Eihän se mitään, vaikkei koskaan ole juossut metriäkään, nähnyt jalkapalloa tai avannut suutaan laulaakseen.

Realismi on hyvä säilyttää kaikissa asioissa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhempien realismi olisi kuitenkaan aina se ainoa oikea realistinen näkemys.
Maailma muuttuu koko ajan ja realistiset mahdollisuudet sen myötä.

Tuohon viimeiseen kappaleeseesi vastaan, että mikäli kasvatustyötä ei ole aloitettu jo varhaislapsuudessa, niin todella vaikeaa sitä on tehdä enää lapsen ollessa varhaisteini.
Siitä olen kanssasi samaa mieltä.

Tuolle äitien syyllistämiselle viittaan kintaallani.

PS. Isä vai äiti mielestäsi asettaa useammin vaatimuksia alle kouluikäiselle lapselleen?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


flegmaatti kirjoitti:

aikuiselämään valmentavia vai lapsen miellyttämiseen pyrkiviä kavereita?
Tämä toinen vaihtoehto tulee mieleen kun näkee vanhempien asettavat jo alle kouluikäisen penskan sellaisen valinnan eteen johon lapsella ei ole järkeviä mahdollisuuksia.

Minusta materiaalilla miellyttäminen antaa lapsukaiselle harhaisen kuvan aikuisen todellisuudesta. Ei aina saa likimainkaan kaikkea mitä saattaisi haluta. Realismiin tottuminen ei liene pahasta?

Säälittävimpiä ovat vanhemmat, yleensä äidit, jotka vinkuvat vaikeuksissaan varhaismurroskäisen lapsukaisen esittäessä järkevyyden ja/tai mahdollisuuksien rajamailla olevia vaatimuksia. "Minkä niille mahtaa"? Peli on menetetty jo yli 10 vuotta aikaisemmin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu