Kärsämäellä uhkaavaksi tulvan muodostajaksi koituu usein jääpato taikka jään patoutuminen siltarakenteisiin, esimerkiksi Kielennivan sillalla on usein käynyt näin. Pyhäjoki onkin hyvin altis jääpatotulville. Vaikeita jääpatotilanteita Pyhäjoella on sattunut viimeksi ainakin vuosina 1979, 1985, 1998 sekä 2000. Pyhäjoen vesistöön joen ranta-alueille on viime vuosikymmenien saatossa toteutettu lukuisia hankkeita maanviljelysalueiden suojaamiseksi. Osin suojauksen taakse on jäänyt ja myöhemmin vielä rakennettu useita asuinrakennuksia, talousrakennuksia, kesämökkejä sekä varastorakennuksia. Riittävään suojautumiseen tulvilta herättiin keväällä 2000 "läheltä piti" tulvatilanteen jälkeen. Tällöin useissa kohteissa vesi oli lähellä penkereiden ja ahteiden harjankorkeutta. Tilanteesta kuitenkin selvittiin viranomaisten oikea-aikaisilla ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä. Pyhäjoen tulvasuojelu toteutettiin hyvin laajana hankkeena vuosina 1952 -1957. Hankkeen yhteydessä rakennettiin usean kunnan alueelle rantapengerryksiä yhteensä jopa 52 km. Niihin käytettiin massoja 1,1 milj. m3 sekä perattiin sivuväyliä noin 430 000 m3. Myöhemmin kyseisiä rakenteita on kunnostettu sekä korotettu että levennetty. On esitetty arvioita, joiden mukaan Pyhäjoen tulvakorkeudet ovat nousseet 1960-luvulta lähtien. Tähän johtaneita tekijöitä ovat olleet mm. lisääntyneet metsäojitukset, penkerein poistetut tulva-alueet ja uomien kaventaminen. Ihmisten vesistöalueella aiheuttamien muutosten lisäksi ongelmia aiheutuu myös ihmisen globaalimmasta toiminnasta. Ilmastonmuutos tuo mukanaan omat haasteensa tulevaisuuden säännöstelylle sateisuuden lisääntymisen sekä talviolosuhteiden muuttumisen myötä. Venetpalon havaintoasema on monin tavoin vastaamassa edellä esitettyihin uhkakuviin ja haasteisiin ennakoitumisessa tuleviin tulvahuippuihin.
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/54/q5400150y/wqfi.html
Uhkaako tulvakriisi Kärsämäkeä tänä keväänä? Älä luota miesmuistiin vaan tarkista kotipaikkasi tulvariski tulvakartalta:
http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Html5Viewer_2_7/?locale=fi-FI
https://www.youtube.com/watch?v=-v8FWGndKug
http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/54/q5400150y/wqfi.html
Uhkaako tulvakriisi Kärsämäkeä tänä keväänä? Älä luota miesmuistiin vaan tarkista kotipaikkasi tulvariski tulvakartalta:
http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Html5Viewer_2_7/?locale=fi-FI
https://www.youtube.com/watch?v=-v8FWGndKug
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei koske minua, lattia on 186 m merenpinnasta
ylempänä kuin Kmäen kirkontornin risti.
linkkejä ennustuksineen
15 huhtikuuta useissa linkeissä äkillinenhuipputulva
kannen yli menee!
sykähdyttävää kerrassaan, kun ajattelee mikä pastakasa menee tulvan mukana, nekun Käkiläiset ei osaa tyhjenttä likakaivojaan kuin jokeen
Joenranta-asukkaitten pitäisi tyhjätä lika-kaivonsa useimmin, ja ostaa puhdistuskaivoja a´20the, jos asunnosta on 100 jm vesirajaan ja tai alle.
ja mv ottaa tarkkailuun onko virtsa-altaaseen tyjennetty myös makki-tuotos
ja kalustovajat syynätä onko vannas- levittimiä tilalla
Järven, joen , puron ja valtaojan yläpuolisella maaosuudella suoja-ojat, onko tai koskaan ollutkaan, meinataanko tai koskaan meinatakkaan kaivaa.
Taannoin oli dokumentti rannikolla sijaitsevista suurkaupungeista, jotka ovat joutuneet kokemaan tulvia. Syy tulviin ei ole veden nousu vaan kaupunkien maan pinnnan lasku, mikä johtuu pohjaveden käytöstä. Eli kun pohjavesi pumpataan pois, maan pinta laskee.
Kun seuraavan kerran näette jonkin rannikkokaupungin veden vallassa, älkää syyttäkö ilmaston lämpenemistä, syyttäkää vettä tuhlaavaa ihmistä.
niinoojoomuttei Suomessa tuhlata vettä, kulutus on noin 120lt/vrk/hlö, vastaan Amerikan jossa kulutetaan 420 lt/hlö/vrk
t"samoin, "Amerikkalinen tekee jätettä 2 kg Hlö/vrk, Suomaalainen hyvä jos viikossa saman.
ja Kärsämäen "ceenalla lennellä ja tarkistaa levitetäänkö "kuraa hangille
muudef, Kämäen KirkonRisti on noin 165m merenpinnasta.
Pyhävesijokivesi(silta) noin 100 m merenpinnasta.