Moikka.
Ajattelin vähän kysellä mielipiteitä teiltä ulkomailla asuvilta/asuneilta tai sinne aikovilta.
Pitkä parisuhde tuli päätökseensä ja nyt istun yksin kaksiossani, josta en pahemmin pidä. Kaksio sijaitsee kaupungissa, josta en pahemmin pidä. Käyn työssä, josta... no, arvaatte varmaan.
Minulla ei ole lapsia ja ystävät ovat omaa perhe-elämäänsä eläviä ihmisiä, eli eivät minulle erityisen läheisiä. Kiinnostaisi siis kovasti lähteä Suomesta ja mennä pelottomasti kohti uutta. Ajattelin jopa lähteä niin, etten ostaisi paluulippua. Ja jättäisin auki sen mahdollisuuden, etten ostaisi sitä ikinä.
Kysymys onkin, että mistä kannattaisi aloittaa?
Tuntuu vähän hankalalta ostaa lentolippu kaupunkiin X ja jatkaa siitä. Ei ole ehkä aivan minulle sopivin tapa toimia.
Millä perusteella te ulkomaille muuttaneet valitsitte kohteenne? MIksi juuri tuo maa?
Mitä kautta saitte hankittua työpaikan? Entä asunnon?
Hankitteko ensin asunnon ja työn ulkomailta ja myitte asuntonne tai irtisanoitte vuokrasopimuksenne vasta sen jälkeen?
Mitä jäitte kaipaamaan Suomesta? Oletteko palanneet Suomeen tai oletteko suunnittelemassa sitä? Miksi?
Kiitos, jos ehditte minua vähän avartaa.
Mirru
Ajattelin vähän kysellä mielipiteitä teiltä ulkomailla asuvilta/asuneilta tai sinne aikovilta.
Pitkä parisuhde tuli päätökseensä ja nyt istun yksin kaksiossani, josta en pahemmin pidä. Kaksio sijaitsee kaupungissa, josta en pahemmin pidä. Käyn työssä, josta... no, arvaatte varmaan.
Minulla ei ole lapsia ja ystävät ovat omaa perhe-elämäänsä eläviä ihmisiä, eli eivät minulle erityisen läheisiä. Kiinnostaisi siis kovasti lähteä Suomesta ja mennä pelottomasti kohti uutta. Ajattelin jopa lähteä niin, etten ostaisi paluulippua. Ja jättäisin auki sen mahdollisuuden, etten ostaisi sitä ikinä.
Kysymys onkin, että mistä kannattaisi aloittaa?
Tuntuu vähän hankalalta ostaa lentolippu kaupunkiin X ja jatkaa siitä. Ei ole ehkä aivan minulle sopivin tapa toimia.
Millä perusteella te ulkomaille muuttaneet valitsitte kohteenne? MIksi juuri tuo maa?
Mitä kautta saitte hankittua työpaikan? Entä asunnon?
Hankitteko ensin asunnon ja työn ulkomailta ja myitte asuntonne tai irtisanoitte vuokrasopimuksenne vasta sen jälkeen?
Mitä jäitte kaipaamaan Suomesta? Oletteko palanneet Suomeen tai oletteko suunnittelemassa sitä? Miksi?
Kiitos, jos ehditte minua vähän avartaa.
Mirru
Vastaukset 5
Vanhimmat
Käytännöllisesti katsoen olisi helpointa muuttaa maahan jonka kieltä osaa vähän ja minkä maan kieli kiinnostaa.
Sitten on tietysti se tikkataulukonsti, eli laitat maapallon kartan seinälle, suljet silmäsi ja heität tikan. Sitten vaan sinne.
Voisit myös asua vielä vuoden siellä kaksiossa ja iltaisin tutkistella eri maita ja siitä se sitten selviää mikä olisi sinun maa. Tai voisit tutkiskella eri kaupunkeja ja paikkakuntia Suomessa ja että mikä vaikuttaisi mukavimmalta.
Itse olen asunut yli 40 vuotta ulkomailla. On tietysti mielenkiintoista mutta hyvin raskasta toisinaan.
Mulla oli työpaikka ja asunto ulkomailla ennenkuin läksin.- Suomesta en muuta kaipaa kuin Vesta silliä ja Reissumies leipää.- Kerran vuodessa käyn bunkraamassa :D
Läksin mielijohteesta kaukomaille. Kieltä osasin jo. Viihdyin siellä parikymmentä vuotta ja tulin takaisin. En ole katunut lähtemistä enkä palaamista. Työtä löytyi vain hanttihommista, mutta olin yrittäjänä loppuvuodet ja se oli upeaa - ainut asia, jota sieltä kaipaan. Suomessa ei tunnu voivan yrittää.
Kuvittelisin, että helpointa olisi, jos sinulla olisi ystävä alkuperäisasukkaissa jo etukäteen. Suomalaissiirtolaisten kanssa vehtaaminen ei mielestäni auta maahan sopeutumisessa, vaan päinvastoin.
Voitko taloudellisesti asua kuukauden pari uudessa “ kotimaassasi” ennenkuin keksit työpaikan?
Haetko maahan jonne voit saada oleskelu/työluvan.
Millaiset työmarkkinat siellä ovat?
Kaikkiin noihin kysymyksiin löydät vastaukset nettiä selaamalla. Kannattaa hankkia tietoa niin paljon kuin mahdollista, se on valttia, ennenkuin astut lentokoneeseen.
Alkuun kun pääsee, elämä ulkomailla on aina rikastuttava kokemus.
Minä läksin "maalimalle" 1981 ja ekaksi tanskaan missä oli valmiiksi mun veljeni. Mutta halpa alkoholi
oli tehnyt tehtävänsä heihin ja kun en itse ole viiva mäen miehiä jatkoin matkaani. Eli tulin ruotsiin ja skåne oli mun juttuni. Minä olin asunto vaunussa kesän ja töissä missä sattui. Mutta talven tullessa oli
pakko hakea kunnollinen vuokra asunto. Vuonna 1989 aloitin kaakeli tehtaalla työni ja ne loppuivat mun kohallani 2008 kun firma muutti Tsekkoslovakiaan. Minä ostin ekan oman taloni 1991 ja möin sen pois 2017. Nyt asun Hagforssissa se on Värmland kunnan aluella, Ja matkaa Oslooseen vain 220km. Mutta Tukholmaan 650km eli olen korvessa nyt. Mutta eläkeläisenä on hyvä olla ei huolta huomisesta kun eläkekassa maksaa mulle "palkan".