Sysmä uutisoi kunnan verkkosivuilla seuraavaa - elinkeinotyössä on nyt vauhti päällä!
1) Sysmän työttömyysaste laskenut 9,7% ja tietyillä
aloilla on työvoimapulaa.
Kunta EI uutisoi tarkemmin onko työvoimapulaa kunnanvirastossa, kesätyöläisistä, osa-aika/pätkätyöläisistä vai mansikanpoimijoista eli ulkomaalaisesta halpatyövoimasta vai tarvitseeko kunta taas lisää konsultteja tekemään kunnanjohtajan ja kunnanviraston virkamiesten duunit?
2) Sysmän paikallisvaluutta on otettu käyttöön ja sitä voi käyttää "lähes kaikkialla".
Kunta EI uutisoi tarkemmin kuinka moni Sysmäläinen on alkanut käyttää Sysmän rahaa päivittäin/viikoittain/kuukausittain? Paljonko euroja on yhteensä tähän mennessä vaihdettu Sysmiksi? Onko yhteensä 100 000 euron projekti osoittautunut menestykseksi vai täydelliseksi flopiksi kuten Kokoomuksen ja Kepun "aktiivimalli".
3) E-kuntalaisuushanke edistyy, myönteinen rahoituspäätös on saatu ja rahaa tulee taas konsulttien palkkioita varten jostain syrjäseutujen pähkähulluja ideoita rahoittavasta taikaseinästä. Mitä pähkähullumpi idea sitä varmemmin hilloa tulee. Jokainen Suomalainen voi kohta alkaa Sysmäläiseksi E-kuntalaisuuden myötä.
Kunta EI uutisoi miten joku konkreettisesti hyötyisi rekisteröitymällä E-Sysmäläiseksi ja miten Sysmä/Sysmäläiset hyötyy siitä että joku muualla Suomessa vakituisesti asuva rekisteröityy E-Sysmäläiseksi. Haluaako he alkaa maksaa veronsa vapaaehtoisesti Sysmään vaikka eivät käytä paikallisia palveluita ja olisiko se edes lain mukaan mahdollista? Esimerkiksi Eestissä E-kansalaisuudesta on sellaiseksi ryhtyvälle selvät hyödyt: pienempi yrittäjyyteen liittyvä byrokratia ja Suomea/muuta EUta huomattavasti alhaisempi yritysverotus. En usko että Sysmä pystyy kilpailemaan Viron E-kansalaisuuden kanssa.
4) Lukion kehittämiseen ryhdytään toiminnan ja oppilasmäärän turvaamiseksi. Toimenpiteitä ovat mm. e-sport ja e-lukio. Lukion vetovoiman vahvistamista tarvitaan, jotta lukio voisi säilyä Sysmässä myös tulevaisuudessa.
Mukavaa että Lukion toiminnan säilyttäminen ja kehittäminen on vihdoinkin otettu asialistalle. Terveydenhoito, koulutus, työllisyys ja infra pitäisi olla joka kunnan tärkeimmän prioriteetit. Keinot lukion kehittämiseksi ovat tosin hieman outoja/kopioituja: E-sport amiksia ja E-lukioita eli verkko-opinto lukiota löytyy jo useita Suomesta. En usko että Sysmän kannattaa alkaa kopioimaan muita. E-sport eli tietokonepelien pelaaminen lukiossa ei kuulosta muutenkaan kovin "yleis-sivistältä" touhulta. Lukio opintojen tarkoituksenahan on luoda pohja tuleville yliopisto/korkeakouluopiskeluille (päästä sisään yliopistoon) ja sitä kautta ammattiin. Jos joku haluaa pelata tietokonepelejä tai sählyä ammatikseen kannattaa mennä yläasteelta suoraan E-sport tai sähly amikseen "opiskelemaan" - suuriosa niistä "pelimiehistä" päätyy sitten myöhemmin TE-toimiston aktiivimalleihin uudelleenkoulutukseen.
Sysmän lukiota on turha alkaa kehittämään mihinkään suuntaan ennen kuin Sysmään on rakennettu uusi nykyaikainen yhteiskoulu. Nykyinen työmaakoppikoulu ei houkuttele lukio opiskelijoita Sysmään.
Esimerkkiä uudelle koulurakennukselle voi ottaa vaikka Hollolaan rakennetusta Heinsuon koulusta:
https://peda.net/hollolakarkola/opetus/alakoulut/heinsuon-koulu
Nykyaikaisen lukion tulee tarjota mahdollisuus opiskella menestyksekkäästi yleissivistäviä lukio opintoja ja valmistua tuleviin yliopisto/korkeakouluopintoihin sekä myös valinnaisesti oppilaiden oman kiinnostuksen kohteen/harrastuksen ammattitutkinto opintoihin, mahdollisuuksien mukaan vierailevia opettajia käyttäen sekä etä-opinto yhteistyössä amisten kanssa. Sysmän lukio voisi olla Suomen ainoita lukioita jossa voi halutessaan suorittaa sekä lukio- että amis-tutkinnon samanaikaisesti.
Osaamisaloja joilla on todistetusti kysyntää kotimaisilla sekä kansainvälisillä työvoimamarkkinoilla ovat: koodaus, sairaanhoito(lääkärin opintoihin valmistautuminen) ja lisäksi olisi hyvä olla joku paikallista Sysmäläistä "työvoimantarvetta" hyödyttävä ala...mansikanpoimintaan ja paskanjauhamiseen ei tosin taida tutkintoa tarvita?
Tilulilulei!
1) Sysmän työttömyysaste laskenut 9,7% ja tietyillä
aloilla on työvoimapulaa.
Kunta EI uutisoi tarkemmin onko työvoimapulaa kunnanvirastossa, kesätyöläisistä, osa-aika/pätkätyöläisistä vai mansikanpoimijoista eli ulkomaalaisesta halpatyövoimasta vai tarvitseeko kunta taas lisää konsultteja tekemään kunnanjohtajan ja kunnanviraston virkamiesten duunit?
2) Sysmän paikallisvaluutta on otettu käyttöön ja sitä voi käyttää "lähes kaikkialla".
Kunta EI uutisoi tarkemmin kuinka moni Sysmäläinen on alkanut käyttää Sysmän rahaa päivittäin/viikoittain/kuukausittain? Paljonko euroja on yhteensä tähän mennessä vaihdettu Sysmiksi? Onko yhteensä 100 000 euron projekti osoittautunut menestykseksi vai täydelliseksi flopiksi kuten Kokoomuksen ja Kepun "aktiivimalli".
3) E-kuntalaisuushanke edistyy, myönteinen rahoituspäätös on saatu ja rahaa tulee taas konsulttien palkkioita varten jostain syrjäseutujen pähkähulluja ideoita rahoittavasta taikaseinästä. Mitä pähkähullumpi idea sitä varmemmin hilloa tulee. Jokainen Suomalainen voi kohta alkaa Sysmäläiseksi E-kuntalaisuuden myötä.
Kunta EI uutisoi miten joku konkreettisesti hyötyisi rekisteröitymällä E-Sysmäläiseksi ja miten Sysmä/Sysmäläiset hyötyy siitä että joku muualla Suomessa vakituisesti asuva rekisteröityy E-Sysmäläiseksi. Haluaako he alkaa maksaa veronsa vapaaehtoisesti Sysmään vaikka eivät käytä paikallisia palveluita ja olisiko se edes lain mukaan mahdollista? Esimerkiksi Eestissä E-kansalaisuudesta on sellaiseksi ryhtyvälle selvät hyödyt: pienempi yrittäjyyteen liittyvä byrokratia ja Suomea/muuta EUta huomattavasti alhaisempi yritysverotus. En usko että Sysmä pystyy kilpailemaan Viron E-kansalaisuuden kanssa.
4) Lukion kehittämiseen ryhdytään toiminnan ja oppilasmäärän turvaamiseksi. Toimenpiteitä ovat mm. e-sport ja e-lukio. Lukion vetovoiman vahvistamista tarvitaan, jotta lukio voisi säilyä Sysmässä myös tulevaisuudessa.
Mukavaa että Lukion toiminnan säilyttäminen ja kehittäminen on vihdoinkin otettu asialistalle. Terveydenhoito, koulutus, työllisyys ja infra pitäisi olla joka kunnan tärkeimmän prioriteetit. Keinot lukion kehittämiseksi ovat tosin hieman outoja/kopioituja: E-sport amiksia ja E-lukioita eli verkko-opinto lukiota löytyy jo useita Suomesta. En usko että Sysmän kannattaa alkaa kopioimaan muita. E-sport eli tietokonepelien pelaaminen lukiossa ei kuulosta muutenkaan kovin "yleis-sivistältä" touhulta. Lukio opintojen tarkoituksenahan on luoda pohja tuleville yliopisto/korkeakouluopiskeluille (päästä sisään yliopistoon) ja sitä kautta ammattiin. Jos joku haluaa pelata tietokonepelejä tai sählyä ammatikseen kannattaa mennä yläasteelta suoraan E-sport tai sähly amikseen "opiskelemaan" - suuriosa niistä "pelimiehistä" päätyy sitten myöhemmin TE-toimiston aktiivimalleihin uudelleenkoulutukseen.
Sysmän lukiota on turha alkaa kehittämään mihinkään suuntaan ennen kuin Sysmään on rakennettu uusi nykyaikainen yhteiskoulu. Nykyinen työmaakoppikoulu ei houkuttele lukio opiskelijoita Sysmään.
Esimerkkiä uudelle koulurakennukselle voi ottaa vaikka Hollolaan rakennetusta Heinsuon koulusta:
https://peda.net/hollolakarkola/opetus/alakoulut/heinsuon-koulu
Nykyaikaisen lukion tulee tarjota mahdollisuus opiskella menestyksekkäästi yleissivistäviä lukio opintoja ja valmistua tuleviin yliopisto/korkeakouluopintoihin sekä myös valinnaisesti oppilaiden oman kiinnostuksen kohteen/harrastuksen ammattitutkinto opintoihin, mahdollisuuksien mukaan vierailevia opettajia käyttäen sekä etä-opinto yhteistyössä amisten kanssa. Sysmän lukio voisi olla Suomen ainoita lukioita jossa voi halutessaan suorittaa sekä lukio- että amis-tutkinnon samanaikaisesti.
Osaamisaloja joilla on todistetusti kysyntää kotimaisilla sekä kansainvälisillä työvoimamarkkinoilla ovat: koodaus, sairaanhoito(lääkärin opintoihin valmistautuminen) ja lisäksi olisi hyvä olla joku paikallista Sysmäläistä "työvoimantarvetta" hyödyttävä ala...mansikanpoimintaan ja paskanjauhamiseen ei tosin taida tutkintoa tarvita?
Tilulilulei!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Silläpä se sulta niin sujuvasti sujuukin, se paskanjauhanta.
Niin että koodausta opettamaan miehen mieli (anteeksi miehet) tekevi. Ja ylläolevin suosituksin? Et taida olla tosissas.
Kyllä se elinvoimatyö taas pärjää. Jurilla oli vähän pikkurahan puutetta, niin kyllähän hallitus sille tänään kuuskytä tonnia antaa.
...valmiiksi solmittuna. Teitkö tarjouksen? Ilmeisesti et koska tarjouksen jättäneitä oli vain yksi joka valittiin. Etkö pahvi tajua et jos et tee tarjousta, et voi hommaa silloin saada. Vai oletko ihan muutoin vain vanhempien kieroon kasvattama, synnynnäisesti heikompilahjainen, kade ja ikuinen kaikesta vaikertaja.
Mutta kun sehän on sijoitus, investointi tulevaan kasvuun konsulenttien innovatiivisilla ideoilla, jotka tuottavat kunnalle tulevaisuudessa takaisin monin verroin heille maksetut mitättömät pikku kymppitonnit.
Tuollaisilla roposillahan ei ole mitään merkitystä kenenkään taloudessa, eikä varsinkaan kunnan koska eihän se kenenkään oikeata rahaa ole. Konsulenttipalkkiothan voi varmaan vähentääkin esmes tulonhankkimiskuluina kunnan verotuksessa.
Soittaako kellään mitään kelloja se, että miksi voimaelin konsultin tarjouksen arvo oli 59 000€ eikä esim. vaikkapa 61 000€...?
varmaan siksi kun tarjouspyyntö oli 59.000 euron hommasta
Ja miksi tarjouspyyntö oli 59.000 on selvää kaikille jotka tuntevat hankintalain 25§ ja kansalliset kynnysarvot. Tämäkin projekti jaettiin useampaan hankintaan, ettei vaan tulisi ulkopuolisia apajille kaikenmaailman hilmojen kautta.
no selväähän se onkin, mutta kun Hilima kyseli miksi konsultin tarjouksen arvo oli 59.000
Hiliman pointti olki justii se, että minkä ihimeen taatta se summa olki justii alle 60 000€?
Teälä voa toeset rupejaa het saevartelemaa, jotta mäntäski asijasta sivuu.