Kertokaa mikä on teidän mielestänne paras hirvikaliperi ja kokemuksia siitä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Se millä pystyt harjoittelemaan riittävästi ja ampumaan tarkkoja laukauksia eri tilanteissa/ampuma-asennoista. Talouden ja olkapään tulisi kestää useampia satoja laukauksia vuodessa.
Toisilla se voi olla vaikka 6.5x55se ja jollain toisella 458 win mag.
.308 Tehoa on sopivasti ja paukut edullisia harjoitteluun.
Eihän se tietysti kikkelin venyttelijöille riitä, mutta eniten hirviä on sillä kaliiperilla kaadettu.
Tänä vuonna reilu 400lks 308
Ja minkähän takia se mulkku täytyy aina vetää mukaan keskusteluun? Hinttejäkö te olette.
Jotain rotia mielipiteisiin.
308 'suosittelevat' ainoastaan ne, joilla ei ole muista kaliibereista kokemusta metsästystilanteissa.
Mulla on sakon 308. Edullinen ja riittävän tehokas
Kyse ei ollut halvimmasta cal, vaan parhaasta. 9,3x62, halpa itseladattuna. Ratapaukku 12,5g miellyttävä ampua, metsään raskaampaa kuparikuulaa. Tehoja silloin riittäväst,i kun sitä jää hieman ylikin. Itseladattuna 9,3 tulee halvemmaksi, kun 308 kaupan metsästyspaukut.
Ei kai tuo ole mikään kuula-ase? (kuparikuulaa) Se on luoti, minkä se kivääri viskaa sieltä piipun päästä.
"Kertokaa mikä on TEIDÄN MIELESTÄNNE paras hirvikaliperi ja kokemuksia siitä"
Eikös silloin .308 kelpaa, jos se on mielestäni paras ?
308 on alitehoinen lelupyssy.
Paras on sellainen, jolla hirvi kaatuu niille sijoilleen, jossa seisoo, eikä lähe juoksentelemaan. Esim. 8.2x57 tai 8x57 ja 30-06 ovat teholtaan samankaltaisia, joilla hirvi kellistyy kertalinttuulla.
Ja aivan turha on alkaa räpättämään osumakohdan lihahävikistä, koska se menee kaikilla hirviaseilla osumakohdassa syltyksi.
Höpöhöpö!
Valtaosa Suomen hirvisaaliista ammutaan yhä edelleen .308:lla. Ero esim. 30-06:een on marginaalinen.
Ei hirvi tule yhtään enemmän kuolleeksi, vaikka käyttäisi .50BMG:tä.
Jo vain 308 ammutaan eniten, kun ei ole muista aseista tietoa. Ja yleesä kun seuran jäsenistä suurimmalla osalla on 308, niin jo vain 308 tyypit haukkuu lyttyyn tai nauraa pellolle sellaiset, joilla on jokin muu torrakko jahtiin, niinku esim. 6.5x55 tai 7x57 tai 7x63 tai 30-06 yms.
Se pittää uskoa, kun Lapin ruotsalaiset suosittelevat tuota 30-06 hirvijahtiin, jotta sillä kaatuu pitemmiltäki matkalta kertalassauksella.
Ja makuasioista se on turha kiistellä. Meinaan kun yhet tykkää tyttäristä ja toiset tykkää äideistä. Ja kun kolmannet tykkää isoäideistä, niin se on vaan makuasia, mistä itsekukin sattuu tykkäämään.
Paljon riippuu siitä millaiset on olosuhteet. Etelä-Suomen normaaleilla ammuntamatkoilla toimii .308 hyvin nykyaikaisilla bondatuilla lyijyluodeilla ja kupariluodeilla loistavasti, tuskin hirvi kauas menee keuhko-osumasta. Sen sijaan jos lähdetään vaikka Käsivarren tunturimaastoon missä olen paljon hirviä pistänyt nurin ampumamatkat voivat olla tavallisestikin 300 m tarvitaan kaliberi jossa on riittävästi voimaa antamaan jouleja pitkälle matkalle. Siellä suositaan .375 H&H, .338 WM ja .300 WM - kaliiberisia aseita.
Huoh. Paljon olis suomalaisella hirvenampujalla vielä opiskeltavaa!
Alle 3700 joulen aseet pitäisi kieltää, suur riista jahdissa.
Tosiasia kuitenkin on se, että on aivan sama, kuinka järeällä aseella sitä ohi ampuu.
Tärkeintä on osuminen.
Tosiasia kuitenkin on se, että on aivan sama, kuinka pienitehoisella aseella sitä ohi ampuu.
Tärkeintä on osuminen.
Tosiasia on sekin, että hyvin monet 9,3-miehet kärsivät rekyylikammosta ja verinenpuolikuu-kerhon pelosta.
Ei silti, esiintyy niitä samoja pelkoja .308-miehilläkin, mutta vähemmän.
Mukavaa, että olemme sentään samaa mieltä osumisen tärkeydestä.
Käsittääkseni olemme samaa mieltä myös, ettei kaliberilla ole väliä ohiammunnassa.
Monen vintofkan asiakaspäässä nykyisin näkyy olevan äänenvaimentaja, sehän kesyttää tuon maagisen ja usein mainitun 9.3:n rekyylin alle lintukiväärinä kerrotun 308 rekyylin tason.
Silti sitä 9,3 rekyyliä jää jäljelle sen verran, että on monille liikaa.
Niitä vaimentimia kun käytetään myös .308:eissa.
Osuminen on helpompaa, kun rekyylikammo ei häiritse ampumista.
Merkittävin ero .308 ja 9,3 välillä on nimenomaan rekyylissä. Tiedän tapauksen, jossa hirveä ammuttiin ihan asiallinen osuma keuhkoille 9,3:lla ja eläin löytyi kuolleena kartalta mitaten n. 700m päästä. Kiitos koiran.
Samahan on hirvijahdeissa tapahtunut myös 458WM kaliberisen aseen jäljiltä.
Vaimentamattomalla aseella kannattaa treenata täysitehoisin ladingein niin kauan ainakin, että ampuessaan alkaa näkeä aseensa suuliekin. Silloin töytäisyn kammoamisen on unohtanut ja osaa katsella maailmaa silmät auki.
Teoriassa noin, mutta käytännössä on toisin.
Treenaaminen .458Win täysitehoisin latingein ei ole halpaa ja sitä paitsi sitä tarvitaan todella paljon, että keskiverto suomalainen hirvimies tottuu rekyyliin. Kaikki eivät totu, vaikka treenaisivat kuinka.
Ja kun tiedetään, kuinka nuukia suomalaiset hirvimiehet yleensä ovat, niin...
Tolla rekyylilläkään loppujen lopuksi ole väliä kun siinä tilanteessa alkaa adrenaliini virrata sen verran ettei sitä potkua edes huomaa kun hirviä ampuu. IMO
14.5×114mm, riittävästi tehoa. Jos tulee sota niin tarvittaessa vihollisen helikopterit ja droonit voi samalla ampua. Venäläinen ylijäämä ammus on halpaa.
Itselläni on .308 ja kaksi hirveä sillä nyt syksyllä ammuin ja kummaltakin henki lähti. On oma porukkansa, jotka pitävät .338 magnumia pienempiä alitehoisina ja kaikki paitsi lyijyluodit on huuhaata. Asiasta on turha vängätä ampukoot ne norsupyssyillänsä ja lyijyllä jotka haluavat. Suomessa .308 on yleisin hirviase, mutta Ruotsissa .30-06.