Luin sen parissa päivässä.
1-5 tähdistä antaisin 3.
Kirja periaatteessa sottaa itseään laittamalla sekaan suorastaan väen väkisin jutun syyskuun terrori-iskuista virallisen linjan kertomusta mukaillen.
Kirjassa on paljon vakoilusta lukeneille tuttuja nimiä Philbystä Poljakoviin.
Kirjan parasta antia on periaatteessa ote Sun Tzun "sodankäynnin taito" kirjan aiheet vakoilijoista ja tiedustelijoista. Lisäksi kirjassa on paljon (yllättävän paljon) kerrontaa vakoilukirjallisuudesta/elokuvista.
Välillä kirjassa pyritään kertomaan suorastaan kädestä pitäen siitä, miten presidentti voi käskeä armeijaa tutkimaan jonkun asian, muttei välttämättä ole kiinnostunut siitä, miten homma hoidetaan. Tuo alue on yksi kirjan parasta antia.
Nk. väärien mielikuvien oikomista tapahtuu vähän väliä. Vakoojat eivät elä mitään James Bond elämää istuen naisseurassa juomalasien kanssa, mutta se, että nk. "märät tehtävät eivät kuulu suomen linjaan"... melkein väen väkisin yritetään pitää "suomi puhtaana", on minusta periaatteessa tarkoituksenmukaisuudetonta. Jokainen voi lukemansa perusteella arvioida miten homma todella menee. Kuten kirjassa todetaan vanha hyväksi havaittu tiedustelijoille mieleen teroitettava lause: "älä usko keneenkään".
1-5 tähdistä antaisin 3.
Kirja periaatteessa sottaa itseään laittamalla sekaan suorastaan väen väkisin jutun syyskuun terrori-iskuista virallisen linjan kertomusta mukaillen.
Kirjassa on paljon vakoilusta lukeneille tuttuja nimiä Philbystä Poljakoviin.
Kirjan parasta antia on periaatteessa ote Sun Tzun "sodankäynnin taito" kirjan aiheet vakoilijoista ja tiedustelijoista. Lisäksi kirjassa on paljon (yllättävän paljon) kerrontaa vakoilukirjallisuudesta/elokuvista.
Välillä kirjassa pyritään kertomaan suorastaan kädestä pitäen siitä, miten presidentti voi käskeä armeijaa tutkimaan jonkun asian, muttei välttämättä ole kiinnostunut siitä, miten homma hoidetaan. Tuo alue on yksi kirjan parasta antia.
Nk. väärien mielikuvien oikomista tapahtuu vähän väliä. Vakoojat eivät elä mitään James Bond elämää istuen naisseurassa juomalasien kanssa, mutta se, että nk. "märät tehtävät eivät kuulu suomen linjaan"... melkein väen väkisin yritetään pitää "suomi puhtaana", on minusta periaatteessa tarkoituksenmukaisuudetonta. Jokainen voi lukemansa perusteella arvioida miten homma todella menee. Kuten kirjassa todetaan vanha hyväksi havaittu tiedustelijoille mieleen teroitettava lause: "älä usko keneenkään".
Vastaukset 1
Vanhimmat
"melkein väen väkisin yritetään pitää "suomi puhtaana", on minusta periaatteessa tarkoituksenmukaisuudetonta"
En väitä, että suomessa tapahtuu märkiä tehtäviä, tai että niitä tehtäisi ulkomailla, mutta tulisi muistaa, että totuus on tarua ihmeellisempää.
Kirjassa lisäksi kerrotaan paljon erilaisista vakoiluun liittyvistä teknisistä laitteista, elokuvissa esiintyvistä kummallisuuksista ja setvitään nk. kyber puolen ongelmia.
Kirjassa pieni ongelma tuppaa olemaan se, että aihe tuntuu loppuvan välillä kesken, kuten viimeiset sivut, joissa todetaan ohimennen paljonko väkeä on muutamassa venäjän organisaatiossa. Tuntuu kuin kirja olisi kiireessä päätelty.
Vaikka kirja pitääkin varovaista linjaa tätä aihetta kohtaan - syystäkin, voin suositella sitä kaikille, jotka haluavat tietää vakoiluun liittyvästä historiasta, henkilöistä, kirjallisuudesta, elokuvista, sekä saada mututuntumaa hieman lähemmin siihen, miten tiedustelu pelaa. Raha, seksi ja kiristys toimivat tänäänkin.
En ole mikään arvostelijoiden ykkönen, mutta sikäli, kun minua kiinnostaa kyseinen aihe, ja vakoili/tiedusteluaiheisiin kirjoihin perehtynyt hieman siinä, mitä muilta hommilta olen ehtinyt.